Luontaistuotteita mainostetaan joskus ihmeitä lupaavilla ylisanoilla, mutta pakkaustiedot ovat yleensä täsmällisiä ja luotettavia.

Luontaistuotteet eivät ole lääkkeitä, eikä niitä ole tarkoitettu sairauksien hoitoon. Ne ovat tarpeen silloin, kun halutaan täydentää ruokavaliota ja tasapainottaa elintoimintoja. Yleensä luontaistuotteet sisältävät vitamiineja, kivennäisaineita, rasvahappoja, maitohappobakteereita, kuituja tai lääkekasveista valmistettuja uutteita ja kasveista eristettyjä aineita.

Suomessa on noin 2 500 luontaistuotetta, joista pääosaa myydään ravintolisinä. Jotkut lääkekasveja sisältävistä luontaistuotteista luetaan kasvirohdosvalmisteiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi mäkikuismaa ja rohtovirmajuurta eli valeriaanaa sisältävät valmisteet.

Lainsäädännössä ravintolisät rinnastetaan elintarvikkeisiin ja kasvirohdosvalmisteet lääkkeisiin. Yleensä luontaistuotteita myydään elintarvikeliikkeissä, luontaistuotekaupoissa ja apteekeissa.

Mäkikuismaa sisältäviä ja eräitä muita kasvirohdosvalmisteita saa meillä myydä ainoastaan apteekeissa. Myyntirajoitus perustuu yleensä siihen, että tuotteen käyttö vaatii asiantuntevaa opastusta: valmisteella voi esimerkiksi olla haitallisia yhteisvaikutuksia samaan aikaan käytettyjen lääkkeiden kanssa.

Laki vaatii

Luontaistuotteiden pakkauksista tulee selvitä suomeksi ja ruotsiksi, mitä valmisteet sisältävät ja miten niitä annostellaan. Suomessa ei saa myydä tuotteita, joiden tekstit ovat esimerkiksi vain englannin kielellä.

Pakkausmerkinnät ovat tärkeitä, sillä niiden avulla kuluttaja saa käsityksen tuotteesta ja sen vaikutuksista. Niiden perusteella hänen pitäisi myös pystyä valitsemaan eri tuotteiden välillä.

Elintarvikelaki määrää, millaiset merkinnät ravintolisinä myytävien luontaistuotteiden pakkauksissa pitää olla. Laillisesti myynnissä olevien eli elintarviketurvallisuusviraston rekisteriin hyväksyttyjen valmisteiden pakkauksissa on merkintä ”ravintolisä” sekä varoituslauseet ”ravintolisää ei saa käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena” ja ”suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää”.

Kasvirohdosvalmisteiden pakkauksissa on puolestaan lääkelain vaatimat merkinnät. Kun valmiste on saanut luvan tai rekisteröinnin, sen pakkauksessa lukee ”kasvirohdosvalmiste” tai ”perinteinen kasvirohdosvalmiste”.

Osaa vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävistä valmisteista myydään lääkkeinä. Niiden koostumus ei eroa mainittavasti ravintolisinä myytävien valmisteiden koostumuksesta, vaan molemmat voivat sisältää yhtä paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Pakkausmerkinnöissä ja myyntipaikoissa on kuitenkin eroa, ja kuluttaja voi halutessaan erottaa tuotteet toisistaan: ravintolisissä on teksti ”ravintolisä”, ja vitamiineja ja kivennäisaineita sisältäviä lääkevalmisteita myydään ainoastaan apteekeissa.

Nimi, sisältö, annostus

Yleensä ravintolisän pakkauksessa lukee näkyvästi tuotteen kaupallinen tuotenimi. Sen yhteydessä näkyy myös niin sanottu elintarvikkeen nimi, joka kertoo lyhyesti, mitä pakkaus pääosin sisältää, esimerkiksi kalsiumtabletti, pellavaöljykapseli tai kauranversouute.

Nimien lisäksi pakkauksessa luetellaan valmistuksessa käytetyt ainesosat ja lisäaineet. Lisäaineita voivat olla esimerkiksi tabletin pintakäsittely- tai paakkuuntumisenestoaineet.

Ensimmäisenä mainitaan aine, jota valmiissa tuotteessa on eniten painon mukaan laskettuna, ja viimeisenä aine, jota on vähiten. Esimerkiksi joissakin vitamiineja sisältävissä valmisteissa täyteaine voi painaa enemmän kuin yksittäiset vitamiiniyhdisteet, jolloin täyteaine mainitaan ensimmäisenä.

Ainesosaluettelossa ei tarvitse mainita, kuinka paljon kutakin ainetta valmiste sisältää. Jos määriä mainitaan, ne ilmoitetaan yleensä prosentteina tabletin tai kapselin painosta.

Ravintolisän sisältämien vitamiinien, kivennäisaineiden, rasva- tai aminohappojen, mikrobien ja kasvien tai kasviuutteiden määrät ilmoitetaan yleensä erikseen. Usein kerrotaan myös, kuinka paljon mainittuja aineita tai uutteita tuotteesta saa vuorokaudessa, jos sitä käyttää annostusohjeen mukaan. Esimerkiksi pellavaöljykapseleiden pakkauksessa voidaan mainita: ”Suositeltava vuorokausiannos on 3 kapselia päivässä, josta saadaan omega-3-sarjan alfalinoleenihappoa 800 mg/vrk.”

Ulkomailla on ajoittain tavattu luontaistuotteita, joiden todellinen koostumus ei ole vastannut pakkausmerkintää. Suomessa näitä todetaan harvoin. Yleensä meillä myytävät tuotteet sisältävät pakkauksessa mainittuja aineita ja juuri sen verran, kuin merkinnöissä luvataan.

Ei lääkeaineita

Ravintolisät ja luontaistuotteet eivät saa sisältää aineita, joilla on lääkkeellisiä vaikutuksia. Tämän takia niitä ei saa markkinoida väittämällä, että ne toimisivat kuin lääkkeet eli ehkäisisivät, hoitaisivat tai parantaisivat sairauksia.

Ravintolisien pakkauksissa ei yleensä kerrota, mihin tuote on tarkoitettu tai miten se vaikuttaa. Joskus tekstissä voidaan mainita esimerkiksi, että kyseessä on ”ravintolisä nivelille” tai että tuote on ”hyväksi silmille”. Toistaiseksi tällaiset terveysväitteet ovat markkinoijan omia, eivätkä Suomen tai EU:n elintarvikeviranomaiset ole arvioineet, perustuvatko ne tieteelliseen tutkimusnäyttöön.

Luontaistuotteet saattavat vaikuttaa elintoimintoihin, esimerkiksi suolen toiminta voi vilkastua tai verenpaine laskea. Samoin kuin ruoassa, myös luontaistuotteissa voi olla aineita, jotka vaikuttavat sairauksien puhkeamiseen – yhdessä monien muiden tekijöiden kanssa.

EU:ssa hyväksyttiin joulukuussa 2006 asetus, joka koskee elintarvikkeiden markkinoinnissa sallittuja terveysväitteitä. Suomessa asetusta alettiin soveltaa heinäkuun alusta. Ravintolisissä merkittävin selvennys tulee kuitenkin vasta parin vuoden kuluttua. Silloin EU:n komissio julkaisee tarkemmat listat siitä, mitä elintarvikkeiden ja ravintolisien sisältämien aineiden ja terveyden välisestä yhteydestä voidaan tutkimusten perusteella sanoa.

Kasvirohdosvalmisteen pakkauksessa mainitaan jo nyt, mihin tuotetta käytetään. Lääkelaitos arvioi, että mainittu käyttöaihe on totuudenmukainen ja perustuu valmisteen sisältämän lääkekasvin perinteiseen käyttöön tai tieteellisiin tutkimuksiin. Pakkausten sisällä on myös viranomaisen hyväksymä pakkausseloste, jossa kuluttajalle annetaan tietoa valmisteen oikeasta käytöstä ja mahdollisista haittavaikutuksista.

Lue lisää:

Evira, Elintarviketurvallisuusvirasto: Ravintolisät

Terveyskirjasto:

Älä usko kaikkea

  • Luontaistuotteiden pakkauksissa mainittujen tietojen pitää olla oikeita, eivätkä ne saa johtaa kuluttajaa harhaan. Pakkausmerkinnät ovatkin yleensä asiallisia ja lyhytsanaisia, vaikka esitteissä ja mainoksissa esiintyy ylisanoja.
  • Jos mainostettu luontaistuote vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, siihen kannattaa suhtautua epäluuloisesti. Uskomattoman hyvältä kuulostava valmiste ei yleensä vaikuta niin kuin on luvattu.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti