Aina kun Hyvä terveys -lehdessä käsitellään kasviöljyjä, rypsiöljy saa paljon kiitosta. Mihin unohtuu yleisesti käytetty, hyvänmakuinen oliiviöljy? Se on Välimeren maissa lähes ainoa käytetty öljy ja kas, siellä ei podeta sydän- ja verisuoni­tauteja. Miksi vain kotimaista rypsiöljyä ylistetään?

Välimeren ruokavalio eroaa perinteisestä suomalaisesta ruokavaliosta muutenkin kuin oliiviöljyn käytön suhteen. Esimerkiksi kasviksia syödään huomattavasti enemmän. Sellaista johtopäätöstä ei siis voi vetää, että erot suomalaisten ja Välimeren maiden asukkaiden sepelvaltimotautiin sairastumisessa johtuisivat eroista rypsi- ja oliiviöljyjen käytössä.

Tärkeintä olisi, että jokaisella suomalaisella olisi päivittäin käytössään edes jokin kasviöljy. Kaikki kasviöljyt ovat rasvan laadun kannalta eduksi. Kun katsotaan rasvakoostumusta tarkemmin, ihanteellisin on rypsiöljy, sillä siinä on sopivassa suhteessa kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja ja sopivassa suhteessa omega-6- ja omega-3-sarjan rasvahappoja. Oliiviöljyssä on runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja mutta monityydyttymättömiä rasvahappoja on vähemmän kuin rypsiöljyssä. Omega-3-sarjan rasvahapot puuttuvat oliiviöljystä lähes kokonaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oliiviöljy on siis hyvä pehmeiden rasvojen lähde, mutta sen rinnalla olisi hyvä käyttää joko rypsi-, soija-, camelina- tai pellavansiemenöljyä, jotka tuovat ruokavalioon elimistölle välttämätöntä kasvikunnan omega-3-sarjan rasvahappoa ja tasapainottavat siten ruokavalion rasvahappokoostumusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Alfalinoleenihappo on ihmiselle välttämätön rasvahappo.

Alfalinoleenihappo hapettuu herkästi. Ehjässä siemenessä ja kylmäpuristetuissa öljyissä se ei kuitenkaan hapetu. Runsas linolihapon (LA) saanti vähentää alfalinoleenihapon (ALA) muuntumista EPA:ksi ja DHA:ksi, koska elimistössä sekä LA:n arakidonihapoksi että ALA:n EPA:ksi ja DPA:ksi, DHA:n esiasteeksi muuntamiseen kuluu samaa entsyymiä. Alfalinoleenihapon muuntuminen pitkäketjuisiksi (EPA ja DHA) rasvahapoiksi on monimutkainen prosessi, johon vaikutta perimä, sairaudet, ravinto ja elintavat. Teoriassa alfalinoleenihappo voi muuttua pitempiketjuiseksi Omega-3-rasvahapoiksi (DHA ja EPA) mutta käytännössä niin ei käy, vaan aine jää elimistöön ja helposti hapettuvana rasvana muuttuu haitalliseksi yhdisteeksi. Kannattaa siis miettiä, minkälaisia rasvoja käyttää.

Omega-3 rasvahapoista puhuttaessa liian usein niputetaan sekä lyhytketjuiset että pitkäketjuiset yhteen ja annetaan ymmärtää, että alfalinoleenihappo (lyytketjuinen Omega-3) olis sama asia kuin pitkäketjuinen Omega-3 rasvahappo, kuten EPA ja DHA. Vaikka alfalinoleenihappo muuttuu erittäin huonosti EPA ja DHA rasvahapoiksi ja siten niitä saa vain ja ainoastaan kalasta, kalaöljystä ja levävalmisteista. Ainakin Hyvä Terveys (Duodecimin kustamama lehti) ja tietenkin virallisen tahon edustajat syyllistyvät tähän vuodesta toiseen, margariiniteollisuudesta puhumattakaan.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/margariinit.htm

koska nyt ollaan suomessa ja kysyt suomalaiselta ravitsemusasiantuntijalta ja sinun siis tulee syödä suomalaista rypsiöljyä! eikä ulkomaan oliiviöljyä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla