Miten öljyjen hyvät rasvahapot kestävät ruoanvalmistusta ja leivontaa sekä esimerkiksi pähkinöissä ja manteleissa, jotka myydään rouheena tai jauheena?

Ensin tarkennuksena, mitä hyvät rasvahapot ovat. Ne ovat ns. tyydyttymättömiä rasvahappoja, joissa on kaksoissidoksia. Kaksoissidokset tekevät rasvahaposta ”käppyrän”. Juuri tämä käppyräisyys tekee rasvahaposta hyvän, sillä se on elimistössä mukautuvampi kuin tyydyttynyt eli kova rasvahappo, jossa kaksoissidoksia ei ole. Tyydyttynyt rasvahappo onkin suora ja jäykkä.

Kaksoissidos tekee rasvahaposta myös herkemmän esim. kuumuudelle, joten kysyjän kysymys on hyvin aiheellinen. Hyvät rasvahapot kestävät leivonnassa oikein hyvin. Ruoanvalmistuksessakin niitä voi huoletta käyttää, kunhan ei esim. päästä öljyä savuamaan pannulla. Savuaminen on merkki siitä, että rasvahappojen rakenne on muuttunut.

Pähkinät ja mantelit säilyvät kokonaisina paremmin kuin rouheena. Haistelemalla voi arvioida pähkinöiden ja manteleiden kelvollisuutta, sillä rasva pilaantuessaan eltaantuu ja alkaa tuoksua varsin voimakkaasti. Jos siis pähkinä- tai mantelirouheessa on poikkeava tuoksu, kannattaa tuote jättää syömättä.

Ursula Schwab
Ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Mitä öljyä pannulle?

Voi halutaan osoittaa sydämelle haitalliseksi Lääkärilehdessä 38/2013 (s. 2351-7) julkaistussa voin käytön ja sydäninfarktiriskin yhteyttä selvittäneessä dosentti Voutilaisen ym. alkuperäistutkimuksessa todetaan, että runsas voin käyttö (keskimäärin 73 g/pv) oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon heti alkuun, että ravitsemuksessa kohtuus aina kannattaa, olipa kysymyksessä luontainen voi, luontaiset ravintoöljyt tai sitten ja erityisesti...
Lue kommentti
Vierailija

Mitä öljyä pannulle?

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan margariinit ja kevytlevitteet sisältävät valtavasti kemikaaleja ja jopa bensiiniä ja ompelukoneöljyä. Suomalainen elää leivällä, pastalla, puurolla, makaronilla, perunalla, sokerilla, margariinilla ja rasvattomalla maidolla. Ja mikähän on lopputulos? lihavuusepidemia diabetesepidemia osteoporoosin jatkuva kasvu autoimmuunisairauksien jatkuva kasvu vatsa- ja suolisto-ongelmien jatkuva kasvu psyykkisten ongelmien jatkuva kasvu suolistosairauksien jatkuva kasvu...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.