Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Vesi on janojuomista paras, mutta helteellä veden voi vaihtaa laimeaan mehuun ja suosia vesipitoisia hedelmiä.

Helteisenä päivänä tai rankan liikuntasession jälkeen janontunteen huomaa herkästi. On kuitenkin tärkeää juoda tarpeeksi muulloinkin.

Aikuisen nesteen tarve on noin kaksi litraa päivässä. Jopa puolet saa syömällä joka aterialla kourallisen kasviksia, sillä suurin osa kasvisten painosta on vettä. Sydämen vajaatoiminnasta kärsivän tulisi välttää suuria nestemääriä ja noudattaa annettuja ohjeita.

Ihmisen koko, aktiivisuus ja ilman lämpötila vaikuttavat nesteytyksen tarpeeseen. Liikunta lisää tarvetta 0,5–1 litraan tunnissa. Kuntoilijan janojuomaksi riittää vesi tai pitkissä yli 2 tunnin suorituksissa laimea mehu.

Kofeiinipitoisilla juomilla, kuten kahvilla, teellä ja kolajuomilla, on virtsaneritystä kiihdyttävä vaikutus, joten niiden lisäksi pitää juoda vettä. Helteellä veteen tai laimeaan mehuun on hyvä lisätä teelusikan kärjellinen suolaa, jotta elimistön suolojen tasapaino pysyy normaalina. Liikaa tietää juoneensa, jos vessaralli vaivaa.

ASIANTUNTIJA: Ravitsemusterapeutti, liikuntafysiologi Janne Sallinen

Syödessäni tomaattia ja paprikaa suutani alkaa kihelmöidä, mutta se menee ohi tunnissa. Voinko syödä näitä tästä huolimatta? Allergiaa ei ole testattu, eikä muista ruoista tule oireita.

Ruoka-allergia saattaa aiheuttaa kuvailtuja oireita, mutta taustalla voi olla muukin reaktio. Käytännössä tällä ei ole merkitystä, kun oireet eivät ole hankalampia. Ruoka-allergian hoidon keskeinen periaate on, että oireita aiheuttavia ruokia käytetään oireiden sallimissa rajoissa. Hyvin herkät tai voimakkaasti oireilevat joutuvat välttämään oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta tarkasti. Suurin osa ruoka-allergioista on onneksi kuitenkin lievempiä, jolloin allergikko voi käyttää ruoka-aineita rajoitetusti kiinnittämällä huomiota käyttötiheyteen ja kerralla nautittavaan määrään. Myös ruoka-aineen käsittely, esim. kasvisten keittäminen, voi tehdä ruoka-aineesta sopivan. Turha välttäminen voi kaventaa ruokavaliota entisestään, joten siihen ei tulisi mennä.

Olipa kysyjän kohdalla siis kyse allergiasta tai ei, nykyistä käytäntöä kannattaa jatkaa eli käyttää tomaattia ja paprikaa edelleen.

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

raakaruoka

Raakaruokavaliossa on paljon, mistä kaikki voisivat ottaa mallia, toteaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Ruoan terveellisyys on kuitenkin olennaisempaa kuin kypsyysaste.

Lisää kasviksia

Jokaiselle olisi eduksi lisätä kasvisten ja hedelmien käyttöä. Raakaruoassa se toteutuu. Monelle sekasyöjälle tekisi hyvää vähentää lihan määrää niin, että sitä olisi pöydässä korkeintaan muutamana päivänä viikossa.

Paljon vitamiineja

Osa vitamiineista ja muista ravintoaineista säilyy paremmin, kun niitä ei kypsennetä. Mitä kovemmassa lämpötilassa ja mitä pitempään ruokaa kypsennetään, sitä enemmän vitamiineja menetetään. Tämä koskee kuitenkin vain vesiliukoisia vitamiineja, kuten C-vitamiinia ja foolihappoa.

Tutkimuksissa ei ole kyetty osoittamaan, että raakaruoan sisältämistä lisävitamiineista olisi hyötyä. Vitamiinien kannalta tärkeintä on, että syö monipuolisesti.

Ravintoaineista osa on paremmin hyödynnettävissä kypsennetyssä ruoassa. Kuumentamisesta hyötyy esimerkiksi tomaatista tuttu lykopeeni. Myös A-vitamiinin esiaste beetakaroteeni, jota saa muun muassa porkkanasta, imeytyy kuumennettuna paremmin kuin raakana.

Raakaruokaa tulee täydentää B12- ja D-vitamiineilla, jos ei käytä eläinkunnan tuotteita.

Hyvää rasvaa ja kuituja

Eläinrasvaa raakaravinnossa ei ole lainkaan, jos syö kuin vegaani. Pähkinöiden, siementen ja kasviöljyjen rasvat ovat tutkitusti terveydelle hyväksi.

Jonkin verran raakaruoasta tulee terveydelle haitallista tyydyttynyttä rasvaa, esimerkiksi kookosöljystä tai -maidosta. Kovan ja pehmeän rasvan suhde on kuitenkin parempi kuin sekaruokavaliossa. Kuituja tulee runsaasti kuin kaupan päälle.

Etua painonhallinnassa

Jos syö paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja, painonhallinta on helpompaa – kypsensi ruokansa tai ei.

Jo yksistään pureskeluun käytetty aika saattaa olla eduksi, jos tavoitteena on laihtuminen.

Innoittava elämäntapa

Osa raakaruokailun energisoivasta vaikutuksesta tulee innostuksesta, joka elämäntapaan liittyy. Se mikä kiinnostaa, tuottaa hyvää oloa – ja on arvokasta terveydelle. Raakaruokailua voi verrata vaikka liikuntaharrastukseen, jolla on mitattavien fysiologisten hyötyjen lisäksi paljon psyykkisiä hyötyjä.

Sosiaalinen kanssakäyminen edistää tutkitusti terveyttä. Raakaruokailijat saavat osansa siitä, sillä kokemuksia ja reseptejä vaihdetaan sujuvasti kasvokkain ja netissä.

Vatsa tykkää tai ei

Moni kokee raakaravinnosta olleen hyötyä vatsalle. Siihen siirtyminen on tuonut helpotusta jopa vuosien vatsavaivakierteeseen. Tutkimuksissa kasvisvoittoinen ruoka onkin todettu hyväksi suoliston mikrobikannalle.

Raakojen kasvisten imeytymätön kuitu aiheuttaa osalle kivuliaita ilmavaivoja. Tätä voi lievittää kokeilemalla eri vihanneksia ja esimerkiksi hapattamista.

Puhdistautuminen vain myytti

Raakaravinnon kerrotaan puhdistavan kehosta kuona-aineita. Sille ei ole mitään tieteellistä näyttöä.

Vähemmän valmisruokia

Pitkälle jalostettujen valmisruokien vähentäminen kannattaa, jos karsii suolaisia ja rasvaisia ruokia. Sen sijaan lisäaineet eivät ole ongelma eikä niiden välttelystä tiedetä olevan terveydelle hyötyä.

Asiantuntija:  Mikael Fogelholm ravitsemustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Raakaravinnolla tarkoitetaan mahdollisimman vähän prosessoiduista aineksista tehtyä ruokaa, jota kypsennetään korkeintaan haaleaksi, 40–47-asteiseksi. Pääosassa ovat tuoreet vihannekset, hedelmät ja marjat. Myös pähkinöitä ja siemeniä syödään runsaasti.

Ruoan valmistamisessa käytetään hellan ja uunin sijasta sauva- ja tehosekoitinta, raastinrautaa tai kasviskuivuria. Myös idättäminen ja hapattaminen kuuluvat sallittuihin valmistusmenetelmiin.