Otan aamuin illoin kaksi ruokalusikallista sekoitusta, jossa on kylmäpuristettua rypsiöljyä, auringonkukkaöljyä, neitsytoliiviöljyä, kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä sekä kylmäpuristettua avokadoöljyä. Jokaista laitan yhtä paljon. Teen näin, koska en halua syödä mitään öljypillereitä. Salaatteja en ole koskaan oppinut syömään öljyjen kanssa. Olen hoikka ja jäntevä, painan 76 kiloa ja pituuteni on 176 cm. Kokonaiskolesteroli oli nyt 5,6, josta hyvää HDL-kolesterolia oli 3,46. Verenpainetta ei ole ja muutenkin olen perusterve, täysin raitis mies. Eläintuotteiden rasvaa olen hieman vähentänyt siirtyessäni rasvattomaan maitoon. Liikuntaa lisäsin tekemällä intervalliharjoituksia kuntopyörällä. Kysyisin nyt, onko öljyannokseni liian suuri ja onko joukossa jokin öljy, mikä on turhaan? Onkohan tästä terveydelle vaaraa?

On oikein hyvä ajatus ottaa öljyä sellaisenaan, jos sitä ei ole tottunut käyttämään osana muuta ruokavaliota. Annoskin on sopiva.

Yhtä tärkeää kuin pehmeän rasvan lisääminen on kovan rasvan vähentäminen. Tässä auttaa jo paljon siirtyminen rasvattomaan maitoon. Myös muista maitotuotteista kannattaa käyttää rasvattomia ja vähärasvaisia valmisteita eli piimä ja jogurtti rasvattomina ja viili 1 % rasvaa sisältävänä. Juustojen rasvapitoisuus on hyvä olla korkeintaan 17 %.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Leipä- ja ruoanvalmistusrasvaksi tulisi myös valita pehmeä vaihtoehto eli leivälle pehmeää margariinia, jossa on rasvaa 60–70 % ja ruoanvalmistukseen öljy, juokseva pullomargariini tai samanlainen rasiamargariini kuin suositellaan leipärasvaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kermoja kannattaa käyttää mahdollisimman harvoin ja silloinkin valita kevyempi, mielellään kasvi­rasvaa sisältävä vaihtoehto tai kaura-, soija- tai riisipohjainen kerma. Rasvaisia lihatuotteita ja leivonnaisia on hyvä välttää.
Kysyjän käyttämä öljycocktail on hyvin monipuolinen. Käytännössä sen rasvakoostumus on varsin samankaltainen kuin rypsiöljyn koostumus, joten pelkkää rypsiöljyäkin voi mainiosti käyttää. Rypsiöljy tulee myös edullisemmaksi, mutta toisaalta sekoitus tuo makuvaihtelua.

Kysyjän kokonaiskolesterolipitoisuus on hieman suositeltua suurempi, mutta hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus on poikkeuksellisen hyvä.
Myös normaalipainoisuus, normaali verenpaine, normaali verensokeri ja tupakoimattomuus pitävät kysyjän sepelvaltimotautiriskin pienenä.

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Voi halutaan osoittaa sydämelle haitalliseksi

 

Lääkärilehdessä 38/2013 (s. 2351-7) julkaistussa voin käytön ja sydäninfarktiriskin yhteyttä selvittäneessä dosentti Voutilaisen ym. alkuperäistutkimuksessa todetaan, että runsas voin käyttö (keskimäärin 73 g/pv) oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon heti alkuun, että ravitsemuksessa kohtuus aina kannattaa, olipa kysymyksessä luontainen voi, luontaiset ravintoöljyt tai sitten ja erityisesti margariini.

 

Hakiessaan aikaisempia voin/maitorasvan ja sydäninfarktin välistä suhdetta koskevia tutkimuksia kirjoittajat eivät ole löytäneet ainuttakaan, joka tukisi nyt saatua tulosta. Sellaisia ei ole. Sen sijaan lukuisat tutkimukset osoittavat, ettei rasvaisillakaan maitovalmisteilla tai maitorasvalla/voilla ole yhteyttä miesten lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin, sepelvaltimotautisairastuvuuteen tai -kuolleisuuteen yleensäkään.

Voutilaisen ym. tutkimuksessa voin käyttömäärä perustuu tutkimuksen alussa tehtyyn neljän päivän ruokapäiväkirjan pitoon. 16 vuotta kestäneen tutkimuksen kuluessa ei mahdollisia ruokatottumusten muutoksia ole tarkistettu. Menetelmä sisältää suurta epävarmuutta ja on erityisesti voin/maitorasvan kulutuksen mittarina auttamattomasti vanhentunut. Tosin kirjoittajat toteavat perustelematta, että menetelmä sopii hyvin voin kaltaisten ruoka-aineiden kulutuksen selvittämiseen.

 

Kuitenkin maitorasvan/voin käyttö voidaan määrittää ihmisen rasvavarannosta, so. verestä tai rasvakudoksesta. Vain maitorasvassa esiintyvät penta- (C15) ja heptadekaanihapot (C17) leimaavat ihmisen rasvakoostumuksen. Määrittämällä nämä rasvahapot saadaan tieto nautitun maitorasvan määrästä. C15/C17-täsmämenetelmällä tehdyt tutkimukset osoittavat, ettei maitorasvalla ole yhteyttä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Päinvastoin, mitä enemmän maitorasvaa on kulutettu, sitä vähäisempi on sydäninfarktin riski. Onkin käsittämätöntä, etteivät Voutilainen ym. ole viitanneet näihin tutkimuksiin.

 

Vaikuttaa siltä, että nykytutkimuksen menetelmiin ja niiden selkeisiin tuloksiin viittaamatta ja niistä täysin piittaamatta maassamme halutaan pakonomaisesti, mutta epätoivoisesti osoittaa voi/maitorasva haitalliseksi sydämelle.

Lääkärilehti 47/2013 vsk 68 s. 3060

 

Kaikkien aikojen bluffi: Myytti murtuu – murtuuko THL?

http://lenawiksten.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30368-kaikkien-aikojen-bluffi-myytti-murtuu-%E2%80%93-murtuuko-thl

Sisältö jatkuu mainoksen alla