Otan aamuin illoin kaksi ruokalusikallista sekoitusta, jossa on kylmäpuristettua rypsiöljyä, auringonkukkaöljyä, neitsytoliiviöljyä, kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä sekä kylmäpuristettua avokadoöljyä. Jokaista laitan yhtä paljon. Teen näin, koska en halua syödä mitään öljypillereitä. Salaatteja en ole koskaan oppinut syömään öljyjen kanssa. Olen hoikka ja jäntevä, painan 76 kiloa ja pituuteni on 176 cm. Kokonaiskolesteroli oli nyt 5,6, josta hyvää HDL-kolesterolia oli 3,46. Verenpainetta ei ole ja muutenkin olen perusterve, täysin raitis mies. Eläintuotteiden rasvaa olen hieman vähentänyt siirtyessäni rasvattomaan maitoon. Liikuntaa lisäsin tekemällä intervalliharjoituksia kuntopyörällä. Kysyisin nyt, onko öljyannokseni liian suuri ja onko joukossa jokin öljy, mikä on turhaan? Onkohan tästä terveydelle vaaraa?

On oikein hyvä ajatus ottaa öljyä sellaisenaan, jos sitä ei ole tottunut käyttämään osana muuta ruokavaliota. Annoskin on sopiva.

Yhtä tärkeää kuin pehmeän rasvan lisääminen on kovan rasvan vähentäminen. Tässä auttaa jo paljon siirtyminen rasvattomaan maitoon. Myös muista maitotuotteista kannattaa käyttää rasvattomia ja vähärasvaisia valmisteita eli piimä ja jogurtti rasvattomina ja viili 1 % rasvaa sisältävänä. Juustojen rasvapitoisuus on hyvä olla korkeintaan 17 %.

Leipä- ja ruoanvalmistusrasvaksi tulisi myös valita pehmeä vaihtoehto eli leivälle pehmeää margariinia, jossa on rasvaa 60–70 % ja ruoanvalmistukseen öljy, juokseva pullomargariini tai samanlainen rasiamargariini kuin suositellaan leipärasvaksi.

Kermoja kannattaa käyttää mahdollisimman harvoin ja silloinkin valita kevyempi, mielellään kasvi­rasvaa sisältävä vaihtoehto tai kaura-, soija- tai riisipohjainen kerma. Rasvaisia lihatuotteita ja leivonnaisia on hyvä välttää.
Kysyjän käyttämä öljycocktail on hyvin monipuolinen. Käytännössä sen rasvakoostumus on varsin samankaltainen kuin rypsiöljyn koostumus, joten pelkkää rypsiöljyäkin voi mainiosti käyttää. Rypsiöljy tulee myös edullisemmaksi, mutta toisaalta sekoitus tuo makuvaihtelua.

Kysyjän kokonaiskolesterolipitoisuus on hieman suositeltua suurempi, mutta hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus on poikkeuksellisen hyvä.
Myös normaalipainoisuus, normaali verenpaine, normaali verensokeri ja tupakoimattomuus pitävät kysyjän sepelvaltimotautiriskin pienenä.

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Olenko öljyfriikki?

Voi halutaan osoittaa sydämelle haitalliseksi Lääkärilehdessä 38/2013 (s. 2351-7) julkaistussa voin käytön ja sydäninfarktiriskin yhteyttä selvittäneessä dosentti Voutilaisen ym. alkuperäistutkimuksessa todetaan, että runsas voin käyttö (keskimäärin 73 g/pv) oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon heti alkuun, että ravitsemuksessa kohtuus aina kannattaa, olipa kysymyksessä luontainen voi, luontaiset ravintoöljyt tai sitten ja erityisesti...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.