Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Mikä on terveellisin leipä – entä leivänpäällinen?

Pääsääntöisesti tummat viljat, esimerkiksi leivässä, ovat terveellisempi valinta kuin vitivalkoiset. Aina valinta ei ole näin helppoa, sillä leivät voivat olla karamellivärjättyjä.

Ruisleivässäkin kolme tärkeintä ainesosaa ovat tyypillisesti puhdistettu valkoinen vehnäjauho, vesi ja puhdistettu ruisjauho. Toisin sanoen ravitsemuksellisesta näkökulmasta tavallinen ruisleipä ei usein edes eroa valkoisesta leivästä.

Kannattaa aina tarkistaa tuotteesta, onko kyseessä ”täysjyvä” vai pelkästään ”tumma”. Täysjyvätuotteissa viljan uloin kuori on säilytetty, jolloin mukana on kuitua, proteiinia sekä B-vitamiineja. Tumma vaihtoehto voi olla sen sijaan valmistettu enimmäkseen hienoksi jauhetusta viljasta, josta ravinteikkaat leseet on siilattu pois.

Viljatuotteiden valinnassa kuitupitoisuus on hyvä valintaperuste: kannattaa suosia vähintään 6 prosenttia kuitua sisältäviä tuotteita.

Mitä leivälle?

Voi on ehkä luonnollista mutta terveellistä se ei ole. Voin maitorasva on kovaa. Jos käyttää voita, terveellisten pehmeiden rasvojen, kuten öljyjen, käyttö jää vähäiseksi. Suositusten mukaan rasvoista tulisi olla kaksi kolmasosaa pehmeää ja enintään kolmasosa kovaa rasvaa. Terveellisintä on laittaa leivälle kasvimargariinia tai -levitettä, jossa on vähintää 60 prosenttia rasvaa.

Lue lisää Kannattaako margariinia karttaa lisäaineiden vuoksi?

Asiantuntija: Jan Verho, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Onko valkoinen leipä aina tummaa huonompaa?

Jäteöljyt eli rypsi-, palmu- auringokukka- ja rapsiöljyt kasvirasvavalmisteet ja margariinit ne elimistön tulehdusta aiheuttavat ja ylläpitävät. Liika hiilihydraatti aiheuttaa ylipainoa ja II-tyypin diabetesta. Senhän nämä "kasvirasvamannekiinit" hyvin tietävätkin ja saavat niiden teollisuusjätteiden mainostamisesta hyvät liksat. Voi, kylmäpuristettu neitsyt oliiviöljyn ja luomu kookosöljy, eivät aiheuta tulehduksia kehossa. Täysrasvainen jogurtti ja- juustot ovat parhaita, kaikki...
Lue kommentti
Vierailija

Onko valkoinen leipä aina tummaa huonompaa?

Voin terveyshaittoja ei ole tieteellisesti osoitettu, joten olisi jo aika lopettaa tuo uskomusten jankuttaminen. Täysjyväkän ei ole ongelmatonta, sen runsailla antiravinteilla, kuten lektiininilä, saattaa olla hakalia vaikutuksia suolistoon. Ilman leipääkin ihminen pärjä vallan mainioisti, jopa paremmin, jos tarkastelaan esim. diabetes 2:sta tai lihavuutta.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

FODMAP rajoittaa syömistä, mutta tekee monien elämästä nautittavampaa. Se helpottaa tutkitusti monia vatsaoireita. Mistä siinä on oikein kysymys?

MIKÄ ON FODMAP?

FODMAP on ruokavalio, jossa kartetaan huonosti ohutsuolessa imeytyviä hiilihydraattiyhdisteitä, jotka voivat alkaa käydä eli fermentoitua paksusuolessa. Tällainen käymisreaktio ja sen suolessa aiheuttamat muutokset synnyttävät ärtyvän suolen oireyhtymän tyypilliset oireet: ilmavaivat, turvotuksen, kivut ja muutokset ulosteessa.

MITÄ SIINÄ VÄLTETÄÄN?

FODMAP-nimitys tulee fermentoituvien hiilihydraattiyhdisteiden englanninkielisistä nimistä (Fermentable Oligo-, Di- and Monosaccharides, and Polyols). Suomeksi niitä ovat fruktaanit, galakto-oligosakkaridit, polyolit eli sokerialkoholit, laktoosi sekä fruktoosi, jos sitä on liikaa suhteessa glukoosiin. Ruokavaliossa siis vältetään näitä sisältäviä ruoka-aineita, kuten:

  • makeutusaineista hunajaa, ksylitolia, maltitolia, mannitolia ja sorbitolia
  • hedelmistä kivellisiä hedelmiä sekä omenaa ja päärynää
  • kasviksista erilaisia sipuleita, punajuurta, herneitä, papuja ja linssejä
  • viljoista ruista, vehnää ja ohraa
  • maitotuotteista kaikkia, joissa on laktoosia.

MITÄ SAA SYÖDÄ?

Kaikkea FODMAP-hiilihydraatteja sisältämätöntä ravintoa mahdollisimman monipuolisesti. FODMAP-yhdisteitä sisältävä vilja korvataan muulla täysjyväviljalla, maitotuotteet laktoosittomilla vaihtoehdoilla ja omenan sijaan kannattaa syödä appelsiini. Myös FODMAP-hiilihydraatteja on hyvä syödä jonkin verran, kunhan ensin antaa mahan ja suoliston rauhoittua tiukemmalla ruokavaliolla.

MITEN FODMAP ALOITETAAN?

Vähintään ensimmäiset neljästä kuuteen viikkoa on hyvä karsia kaikki FODMAP-hiilihydraatit lautaselta ja myös kaapeista. Se voi tuntua vaikealta, ja kauppareissut voivat venähtää pitkiksi tuoteselosteita lukiessa, sillä FODMAPeja on yllättävissäkin paikoissa. Käynti ravitsemusterapeutilla voi selkiyttää omia vaihtoehtoja ja antaa muutenkin hyviä vinkkejä ja neuvoja.

Joillakin menee kuukausia, ennen kuin olo helpottuu. Kun oireet ovat rauhoittuneet, voi alkaa testata, mitä FODMAP-ruokia kestää ainakin vähän tai jopa kokonaan. Yleensä kannattaa kokeilla yhtä ruoka-ainetta kerrallaan, jotta voi olla varma mistä mahdolliset vatsaoireet tulivat.

KAUANKO FODMAPILLA VOI OLLA?

Periaatteessa lopun elämää. Siitä pitää kuitenkin saada todella merkittävää apua, jotta näin rajoittavalla ruokavaliolla pitkään jatkaminen olisi mielekästä. Kun vatsa on rauhoittunut, moni voiv onneksi syödä FODMAP-ruokia silloin tällöin, ilman että niistä olisi haittaa.

ONKO SEN TOIMIVUUS TODISTETTU TUTKIMUKSISSA?

Yksittäisten FODMAP-yhdisteiden, kuten laktoosin ja sokerialkoholien, on havaittu aiheuttavan vatsaoireita jo 1960-luvulla. FODMAP-ruokavaliota alettiin kehittää Australiassa vuonna 2005. Sen jälkeen sitä on tutkittu eri puolilla maailmaa Australiasta Pohjoismaihin ja Englannista Meksikoon. Kaikissa eri ruokakulttuureissa siitä on saatu sama apu: oireet helpottuvat suurimmalla osalla.

MITÄ KYSYMYSMERKKEJÄ VIELÄ ON?

Myös hyvät suolistobakteerit käyttävät FODMAP-yhdisteitä ravintonaan. Koska FODMAP on aika uusi ruokavalio, sen pitkän aikavälin vaikutuksia niihin ei vielä tiedetä.

KEILLE SE SOPII?

Elämää häiritsevistä vatsaoireista, etenkin ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville.

KEILLE SE EI SOVI?

Niille, joilla ei ole merkittäviä vatsaongelmia. Ruokavalio vaatii motivaatiota, eikä satunnaisen vatsan turvotuksen takia kannata rajoittaa syömistä näin paljoa.

Asiantuntija: laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri Leena Putkonen.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Maistuvan salaattikastikkeen pyöräytät helposti lisäämällä hyvään öljyyn vaikkapa tuoreita marjoja ja lempimausteitasi.

Öljypohjaisia salaattikastikkeita kannattaa käyttää päivittäin, sillä niistä saa elimistön tarvitsemaa pehmeää rasvaa. Valmiskastikkeissa pahiksena on usein sokeri, jota on usein liikaa, mutta terveellisen kastikkeen valmistat nopeasti itsekin.

Käytä kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä, maustettuja viinietikoita ja hedelmä- ja marjasoseita. Chili, inkivääri, valkosipuli ja kapris sekä tuoreet yrtit antavat kastikkeeseen kiksiä. Kuivamausteet voi paahtaa pannulla, jolloin niiden aromit irtoavat parhaiten.

SALAATILLE MAKUHUNTUJA

HUNAJAINEN

½ dl rypsi- tai oliiviöljyä
¼ dl valkoviinietikkaa
1 tl hunajaa
1 murskattu valkosipulinkynsi
1 tl väkevää sinappia

 

MARJAINEN

½ dl rypsi- tai oliiviöljyä
¼ dl balsamietikkaa
1 rkl murskattuja vadelmia
1 rkl tuoretta sitruunamelissaa
½ tl ruokosokeria

CHILINEN

½ dl rypsi- tai oliiviöljyä
¼ dl tomaattipyrettä
1 rkl tuoretta basilikaa
½ tl mustapippuria
1 tl makeaa chilikastiketta

HEDELMÄINEN

½ dl rypsi- tai oliiviöljyä
½ dl mangososetta
½ tl soijakastiketta
1 tl raastettua inkivääriä
1 rkl tuoretta korianteria

Artikkeli jatkuu alapuolella
Ruokaisten salaattien parhaat
Ruoka
Ruokaisten salaattien parhaat