Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Täysjyvävilja on tulvillaan kuituja ja kivennäisaineita. Lähes kaikista tutuista viljavalmisteista löytyy täysjyväisiä versioita. Vaihtelun vuoksi kokeile tattarista sobanuudelivokkia.

Viljasta riippumatta jyvät ovat rakenteeltaan aina samanlaisia: kuorikerrokset suojaavat sisällä piileksivää ydintä ja alkiota.

Kun jyvä jauhetaan, sen kuori poistetaan, ja tämä vaikuttaa suuresti jauhon ravintoarvoon. Mitä hienompi jauhatusaste, sitä varmemmin katoavat myös kivennäisaineet ja kuidut.

Täysjyväksi kutsutaan viljaa, jossa jyvän kaikkia kuorikerroksia ei ole poistettu. Vain jyvän uloin, sulamatonta selluloosaa sisältävä kerros napataan pois.

Rutkasti kivennäisaineita

Täysjyväviljaa kiitellään monista syistä: hiilihydraattien ja proteiinien suhde on ihanteellinen, ja vähäisestä rasvasta pääosa on hyvää, pehmeää rasvaa.

Lisäksi täysjyvävilja sisältää paljon kivennäisaineita, kuten magnesiumia, mangaania, sinkkiä ja kuparia.Kaupan päälle täysjyvästä saa vitamiineja, kasviestrogeeneja ja antioksidantteja.

Jyvän kuorikerroksissa sijaitsee myös tärkeä ravintokuitu, joka pitää verensokeria tasaisena ja nälkää loitolla. Sen tuoma kylläisyys auttaa erityisesti painonhallinnassa.

Täysjyväisiä lisäkkeitä

Lähes kaikista viljalajeista on markkinoilla täysjyväinen versio, joten kokeile rohkeasti täysjyviä eri muodoissa.

Täysjyväiset puurot, myslit ja välipalavalmisteet ovat suositeltavia aamun aloittajia ja puhdin tuojia. Täysjyväriisi ja riisi-viljaseokset tekevät aterian lisäkkeestä kuitupitoisen.

Täysjyväohra sopii risottoihin riisin tilalle sekä keittoihin ja salaatteihin herkullisiksi ”helmiksi”.

Pastoja ja nuudeleita on saatavilla täysjyväisenä, tyypillisimmin vehnästä ja rukiista valmistettuna. Myös kuskus ja bulgur valmistetaan vehnästä, ja niitäkin on tarjolla täysjyväversioina.

Myös gluteenittomia

Mikäli kotimaiset viljat ovat kiellettyjen listalla esimerkiksi keliakian vuoksi, niiden korvaajat, kuten maissi ja tattari kannattaa valita täysjyväisinä.

Kaupoissa on myös ”puhtaita” täysjyväkauratuotteita, jotka soveltuvat osalle keliaakikoista. Täysjyväkauran kuitukoostumus on erityisen hyvä.

Kinkku-sobanuudelivokki

Kokeile kinkusta ruokaisuutta saavaa vokkia. Ruusukaalista tulee rautaa ja c-vitamiinia, pähkinöistä hyvää rasvaa.

Sobanuudeli on ohutta tattaripastaa. Voit käyttää myös täysjyvävehnänuudeleita.

300 g ruusukaaleja
150 g sobanuudeleita tai täysjyvävehnänuudeleita
1 omena
200 g vähärasvaista kinkkua
1 rkl rypsiöljyä

kastike
1/2 rkl maissitärkkelystä
2 rkl rypsiöljyä
1/2 (gluteeniton+vähäsuolainen) kanaliemikuutio
1 rkl makeaa thaichilikastiketta
1 rkl soijakastiketta
1 valkosipulinkynsi murskattuna
ripaus jauhettua valkopippuria
1/2 tl kurkumaa

pinnalle
4 rkl cashewpähkinöitä
1/2 ruukkua tuoretta korianteria

1. Puolita ruusukaalit ja keitä lähes kypsäksi kiehuvassa vedessä. Murskaa nuudelit lämmönkestävään kulhoon, kaada päälle kiehuvaa vettä ja anna pehmetä 5 minuutin ajan. Valuta.

2. Kuori ja kuutioi omena. Suikaloi kinkku. Vokkaa ruusukaaleja, kinkkua ja omenakuutioita kuumalla lämmöllä öljyssä 5 minuutin ajan. Lisää joukkoon nuudelit ja jatka paistamista muutaman minuutin ajan.

3. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset keskenään. Kaada kastike vokin joukkoon, sekoita ja jatka vokkaamista muutaman minuutin ajan.

4. Paahda cashewpähkinät kuivalla kuumalla pannulla kullanruskeiksi. Ripottele valmiin vokin pinnalle. Hienonna päälle korianteria.

Lue lisää:

Vehnä, mainettaan parempi vilja

Kivennäis- ja hivenaineet hyvästä ruoasta

Ilman gluteenia parempi olo

Resepti: Kalkkuna-kasvisvokki

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Luin amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan fruktoosi on epäterveellistä. Koe oli tehty makeutetuilla juomilla. Entä kaupassa myytävä hedelmäsokeri, jota käytän jälkiruoissa ja leivonnassa? En osta kaupasta herkkuja, limsoja enkä mehuja, sillä niissä on hurjasti piilosokeria. Jos jotain herkkua haluan, leivon itse. Tavakseni on tullut vähentää resepteissä sokeria. Kokonaan ilman makeaa ei pysty tässä elämässä olemaan. Olen huomannut, että fruktoosi on niin makeaa, että sitä riittää pienikin määrä. Voiko fruktoosi olla haitallista silloinkin, kun sitä käyttää näin?

Fruktoosin eli hedelmäsokerin runsaan saannin on todettu vaikuttavan epäedullisesti  maksan aineenvaihduntaan. Kuten kysyjä tuo esille, makeutetut juomat ovat tässä suhteessa ne elintarvikkeet, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Yhdysvalloissa käytetään juomien makeuttamisessa runsasfruktoosis ta maissisiirappia. Tämä on ongelmallista, sillä juomien käyttö voi olla runsasta, jolloin fruktoosin saanti nousee hyvin suureksi. Vastaavia määriä fruktoosia on vaikea saada muualta.

Hedelmiä ja marjoja ei fruktoosin vuoksi tarvitse välttää. Niiden terveysvaikutukset on vakuuttavasti dokumentoitu osana terveyttä edistävää ruokavaliota. Mehuista on juomasuosituksen mukaan syytä suosia täysmehuja ja niitäkin korkeintaan lasillinen päivässä aterian yhteydessä.

Kysyjän sokerin saanti vaikuttaa olevan maltillista, joten nykyisiä sokerinkäyttötottumuksia voi hyvin jatkaa. Kysyjän havainto siitä, että hedelmäsokeri on tavallista sokeria makeampaa, pitää paikkansa, joten sitä tarvitaan saman makeuden saavuttamiseksi tavallista sokeria vähemmän.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko fruktoosi pahaa sokeria?

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta