Moni pitää teetä kahvia terveellisempänä, mutta onko näin? Voiko vihreää teetä juomalla ehkäistä jopa syöpää? Vastaamassa professori Matti Hannuksela.

1. Musta tee sisältää vähemmän kofeiinia kuin kahvi.

Totta. Teessä on kofeiinia, mutta sen määrä on valmiissa teessä niin paljon pienempi kuin kahvissa, että tavalliset määrät teetä eivät juuri vaikuta sydämen lyöntitiheyteen, virkeyteen tai päänsärkytaipumukseen.

2. Terveyden kannalta ei ole väliä juoko kahvia vai teetä.

Totta, kun päivittäinen kahvimäärä ei ylitä kohtuutta eli 3-4 kahvikupillista päivässä. Suuremmista kofeiinimääristä yöuni saattaa häiriintyä. Migreenin taipuvaisilla kahvinjuojilla kofeiinitason lasku voi laukaista migreenikohtauksen. Kofeiini voi myös lisätä sydämen rytmihäiriön vaaraa, jos sellaiseen on herkkyyttä.

Mainittuja haittoja voi tulla myös teestä, jos sitä nauttii yli litran päivittäin.

3. Tee ei ole janojuoma, sillä se sitoo itseensä nestettä.

Tarua. Tee ei sido vettä. Se poistaa kahvin tapaan nestettä munuaisten kautta, mutta vaikutus on paljon heikompi kuin kahvilla. Laimea tee sopii janojuomaksikin.

4. Tee sisältää paljon antioksidantteja ja flavonoideja, jotka ovat terveellisiä.

Totta. Tärkein teen antioksidantti on nimeltään epigallokatekiinigallaatti, EGCG. Sitä on valkoisessa ja vihreässä teessä enemmän kuin mustassa teessä ja kahvissa. Sekä eläinkokeissa että väestötutkimuksissa ihmisillä on todettu, että EGCG edistää aivojen muistitoimintaa.

5. Vihreä tee ehkäisee syöpää.

Osittain totta. Monissa soluviljelmä- ja joissakin koe-eläintutkimuksissa EGCG ja muut katekiinit ovat hillinneet lähes kaikkien syöpäsolujen kasvua. Väestötutkimuksissa vihreän teen juojilla on esiintynyt vähemmän munasarjasyöpää, paksunsuolensyöpää, vatsasyöpää ja ruokatorvensyöpää kuin mustan teen ja kahvin juojilla. Kyseessä voi kuitenkin olla tutkimuksellinen harha, sillä vihreän teen juojien muukin ravinto poikennee muiden saman väestön ihmisten ruokatavoista.

Vihreän teen antioksidantit estävät sisäisesti nautittuna ja iholle siveltynä ihon palamista auringossa. Samalla se estää ihosyöpien kehittymistä.

6. Vihreän teen flavonoidit estävät rasvan imeytymistä kudoksiin ja auttavat näin laihduttajaa.

Tarua. Teen antioksidantit estävät vähäisessä määrin rasvan imeytymistä suolistosta. Joidenkin tutkimusten mukaan EGCG vähentää kehon rasvan määrää, mutta ei laske painoa. EGCG hidastaa tai estää sokerin ja muiden hiilihydraattien imeytymistä suolistosta ja samalla estää ”maitonarkoosia”, aterian aiheuttamaa uneliaisuutta. Laihdutusvalmisteeksi ei vihreästä teestä tai EGCG:stä kuitenkaan ole.

7. Vihreä tee alentaa kolesterolia ja verenpainetta.

Totta. Toistakymmentä vuotta sitten Japanissa käynnistettiin tutkimus, jossa seurattiin sydän- ja verisuonitautien, syöpien ja aivohalvausten ilmaantumista yli 40 000 japanilaisella, jotka seurannan alkaessa olivat 40–79-vuotiaita. Kuolleisuus laski sitä enemmän, mitä enemmän vihreää teetä juotiin.

Lasku sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa oli erittäin merkitsevä. Myönteisen vaikutuksen sydän- ja verisuonitaudeissa katsotaan johtuvan sekä teen katekiinien että kofeiinin ominaisuudesta vähentää kolesterolin imeytymistä suolistosta.

8. Valkoinen tee on vielä terveellisempää kuin vihreä.

Totta. Valkoisessa teessä, joka on tehty teepensaan oksien ylimmistä, täyteen mittaansa kasvamattomista lehdistä, on jonkin verran enemmän EGCG:tä kuin vihreässä teessä. Ei kuitenkaan tiedetä, onko sillä käytännön merkitystä. Vertailevia eläinkokeita ei ole juuri tehty ja väestötutkimukset puuttuvat kokonaan.

9. Teehen voidaan lisätä täysin keinotekoisia makuja.

Totta. Takavuosina Suomessa myytävä tee oli luonnollista, käsittelemätöntä. Nykyään kaupan hyllyltä löytää maustettuja vihreitä ja mustia teelaatuja, joissa voi olla luontaisen kaltaisia aromeja. Ne ovat keinotekoisia, vaikka vastaavatkin luonnon molekyylejä. On makuasia, haluaako juoda keinotekoisesti maustettua teetä vai nauttiiko teen miedoista, mutta täysin luonnollisista aromeista sellaisinaan.

10. Luomutee on terveellisempää kuin tavallinen tee.

Osittain totta. Tavallisilla teeviljelmillä käytetään lukuisia torjunta-aineita, pestisidejä. Luomuteen puolestaan ei tulisi sisältää torjunta-ainejäämiä tai vierasainejäämiä lainkaan. Kasvatuspaikasta kuitenkin riippuu, onko luomuteessä esimerkiksi lyijyä.

Torjunta-aineiden pitoisuutta teessä valvoo EU. Turvamarginaali on asetettu niin suureksi, että edes tavallisesta teestä ei pitäisi olla haittaa suurinakaan määrinä nautittuna.

11. Tee kellastuttaa hampaat.

Osittain totta. Musta tee runsaasti käytettynä saattaa tummentaa hammaspaikkoja ja -kuorikoita, mutta terveeseen hammaskiilteeseen sillä ei juuri ole vaikutusta. Terveitten hampaitten vähäistä kellastumista aiheuttavia ruoka- ja nautintoaineita on paljon, esimerkiksi tupakka, kahvi, punaviini ja keinotekoisesti värjätyt virvoitusjuomat. Tee on niistä vähäisimpiä.

Lue lisää energiajuomista.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Syömällä oikein voi lisätä elinvoimaa ja henkistä vireyttä. Kokeile näitä!

Mikään ruokavalinta yksistään ei auta nahistuneeseen oloon ja harhaileviin ajatuksiin. Olennaisinta jaksamisen kannalta ovat hyvin koostetut ateriat, omaan energiantarpeeseen sovitetut annokset ja säännöllinen ruokarytmi.

– Useimpien ihmisten olisi hyvä syödä 3–5 tunnin välein, sanoo tutkija, terveystieteilijä ja ravitsemusterapeutti Nina Nevanperä Työterveyslaitoksesta.

Muista aamupala

Treenaajat puhuvat paljon proteiinin merkityksestä jaksamiselle. Suomalaisten proteiininsaannissa ei silti keskimäärin ole mitään vikaa, vain ikäihmiset tarvitsevat sitä lisää.

On kuitenkin hyvä, että jo aamiaisella on proteiinia. Hyvä aamupala on vaikkapa kuitupitoinen leipä, jonka lisäkkeenä on juustoa, leikkelettä tai kananmunaa sekä kasviksia. Puuron proteiinimäärä kasvaa, kun sen keittää maitoon tai lisää joukkoon siemeniä.

Margariinista, pähkinöistä ja siemenistä saa myös hyvää pehmeää rasvaa.

Jos aamupala ei heti herättyä maistu, Nevanperä suosittelee haukkaamaan jotain edes vähän myöhemmin aamupäivällä töihin päästyä.

– Jos ei syö alkupäivästä mitään, niin viimeistään iltapäivällä se kostautuu väsymyksenä, Nevanperä sanoo.

Syö salaatti ensin

Päivän aikana vireystila vaihtelee luonnostaan. Useimmat ihmiset ovat terävimmillään aamupäivästä. Iltapäivällä yhden ja viiden välillä vireystila laskee.

Lounaanjälkeinen notkahdus tapahtuu siis osittain ruoasta riippumatta, mutta raskas ateria voi entisestään syventää aallonpohjaa. Jos mättää lounaaksi vaikkapa ison juustoisen pastaannoksen – väsähtää takuuvarmasti.

Hiilareita ei tarvitse jättää pois kokonaan, kunhan niitä syö kohtuudella ja mahdollisimman kuitupitoisena: täysjyväpastaa tai -riisiä sekä tummaa leipää. Sopiva määrä riippuu omasta energiankulutuksesta ja siitä, miten paljon liikkuu. Rinnalle tarvitaan lihaa, kalaa tai kasviproteiinia.

Lisäksi aterialla on hyvä saada pehmeää rasvaa – öljyä salaattiin ja sipaus kasvirasvaa leivälle – sekä reilusti salaattia tai muuta kasvislisäkettä.

– Kun aterialla on aina kasviksia mukana, ruoka ei kulje niin nopeasti ruoansulatuskanavassa. Hiilihydraatitkin imeytyvät silloin hitaammin, mikä vaikuttaa vireyteen, Nevanperä sanoo.

Jopa ruokien syömisjärjestyksellä voi olla vaikutusta. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja elintarviketieteiden kandidaatti Henna Rannikko suosittelevat kirjassaan Toimistotyöläisen ruokapäivä syömään ensin runsaan salaatin, sitten vasta proteiinipitoisen pääruoan ja hiilihydraatit. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että aterian jälkeinen verensokerikäyrä olisi näin tasaisempi. Myös lusikallinen viinietikkaa salaatissa tasaa verensokeria.

Patukka on laiha lohtu

Kun iltapäivällä alkaa väsyttää ja hiukoa, moni turvautuu suklaapatukkaan tai muuhun makeaan välipalaan. Kyllä sokeri piristääkin – mutta ei pitkään, kuten ei pelkkä hedelmäkään.

Välipala sinänsä on monelle kuitenkin tarpeen vielä ennen päivällistä.

Vaikkapa runsaskuituinen leipä lisukkeineen tai jogurtti, rahka tai viili pähkinöiden ja marjojen kanssa antaa virtaa.

Jos lähtee pian välipalan jälkeen jumppaan tai lenkkipolulle, on Nevanperän mukaan hyvä syödä kohtuullisen nopeasti sulavaa ruokaa, ei siis kovin rasvaista tai runsaskuituista. Näin energia saadaan liikuntaan, eikä ruoka tyhjene liian hitaasti mahalaukusta.

– Silloin voisi esimerkiksi pähkinät jättää pois jogurtista tai valita kohtuullisesti kuitua sisältävän sämpylän ruisleivän sijaan.

Päivällisen voi taas koostaa pitkälti samoin kuin lounaankin. Hiilihydraattiannos iltapalalla saattaa auttaa nukahtamaan nopeammin, mutta vaikutuksista uneen ei ole laajempaa tutkimustietoa.

Rasvainen jättipitsa tai iso pihviateria voi sen sijaan närästää ja valvottaa tai heikentää unen laatua.

– Jos on nukkunut huonosti, univaje voi sekoittaa kylläisyyden tunnetta sääteleviä hormoneja, jolloin ruokahalu voi lisääntyä, Nevanperä selittää. ●

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Moni tuttuni käyttää lapsen ruokavaliossa maidon sijasta kauramaitoa. Meillä syödään aamuin illoin kaurapuuro. Olen miettinyt, että voisin tarjota maidon sijasta välillä kauramaitoa, mutta olen lukenut, että viljalajeja pitäisi käyttää vaihdellen. Voiko pelkän kauran suosiminen tuoda liikaa raskasmetalleja lapsen ruokavalioon? Toisaalta tavallinen maitokin sopii lapselle hyvin, joten onko parempi pitäytyä siinä?

Kaurapuuro muiden täysjyväpuurojen ohella on erinomainen täysjyväviljan lähde, joten se turvaa kuidun sekä useiden vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden saantia.

Kaura ei ole merkittävä raskasmetallien lähde. Viljoja koskien Suomessa on käyttö-rajoitus ainoastaan riisiä koskien. Riisimaitoa ei nimittäin suositella yksinomaisena maitona alle 6-vuotiaille lapsille liiallisen arseenin saannin välttämiseksi. Toki ruokavalion on hyvä olla vaihteleva, ellei ole perusteltua syytä sitä rajoittaa, esim. ruoka-allergioiden vuoksi.

Tavallinen maito on proteiinikoostumukseltaan monipuolisempi kuin kauramaito. Lisäksi se on luonnostaan hyvä kalsiumin ja joidenkin B-ryhmän vitamiinien sekä jodin lähde. Maidon rasva on pääosin kovaa rasvaa, minkä vuosi suositellaan rasvattomia vaihtoehtoja.

Kasvimaidoista osa on täydennetty kalsiumilla ja D-vitamiinilla. Osassa on täydennetty myös B-ryhmän vitamiineja. Niiden rasva on puolestaan pääosin pehmeää rasvaa.

Jos tavallinen rasvaton maito maistuu ja sen määrä pysyy kohtuullisena, ei ole mitään terveydellistä perustetta vaihtaa sitä kauramaitoon.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.