Moni pitää teetä kahvia terveellisempänä, mutta onko näin? Voiko vihreää teetä juomalla ehkäistä jopa syöpää? Vastaamassa professori Matti Hannuksela.

1. Musta tee sisältää vähemmän kofeiinia kuin kahvi.

Totta. Teessä on kofeiinia, mutta sen määrä on valmiissa teessä niin paljon pienempi kuin kahvissa, että tavalliset määrät teetä eivät juuri vaikuta sydämen lyöntitiheyteen, virkeyteen tai päänsärkytaipumukseen.

2. Terveyden kannalta ei ole väliä juoko kahvia vai teetä.

Totta, kun päivittäinen kahvimäärä ei ylitä kohtuutta eli 3-4 kahvikupillista päivässä. Suuremmista kofeiinimääristä yöuni saattaa häiriintyä. Migreenin taipuvaisilla kahvinjuojilla kofeiinitason lasku voi laukaista migreenikohtauksen. Kofeiini voi myös lisätä sydämen rytmihäiriön vaaraa, jos sellaiseen on herkkyyttä.

Mainittuja haittoja voi tulla myös teestä, jos sitä nauttii yli litran päivittäin.

3. Tee ei ole janojuoma, sillä se sitoo itseensä nestettä.

Tarua. Tee ei sido vettä. Se poistaa kahvin tapaan nestettä munuaisten kautta, mutta vaikutus on paljon heikompi kuin kahvilla. Laimea tee sopii janojuomaksikin.

4. Tee sisältää paljon antioksidantteja ja flavonoideja, jotka ovat terveellisiä.

Totta. Tärkein teen antioksidantti on nimeltään epigallokatekiinigallaatti, EGCG. Sitä on valkoisessa ja vihreässä teessä enemmän kuin mustassa teessä ja kahvissa. Sekä eläinkokeissa että väestötutkimuksissa ihmisillä on todettu, että EGCG edistää aivojen muistitoimintaa.

5. Vihreä tee ehkäisee syöpää.

Osittain totta. Monissa soluviljelmä- ja joissakin koe-eläintutkimuksissa EGCG ja muut katekiinit ovat hillinneet lähes kaikkien syöpäsolujen kasvua. Väestötutkimuksissa vihreän teen juojilla on esiintynyt vähemmän munasarjasyöpää, paksunsuolensyöpää, vatsasyöpää ja ruokatorvensyöpää kuin mustan teen ja kahvin juojilla. Kyseessä voi kuitenkin olla tutkimuksellinen harha, sillä vihreän teen juojien muukin ravinto poikennee muiden saman väestön ihmisten ruokatavoista.

Vihreän teen antioksidantit estävät sisäisesti nautittuna ja iholle siveltynä ihon palamista auringossa. Samalla se estää ihosyöpien kehittymistä.

6. Vihreän teen flavonoidit estävät rasvan imeytymistä kudoksiin ja auttavat näin laihduttajaa.

Tarua. Teen antioksidantit estävät vähäisessä määrin rasvan imeytymistä suolistosta. Joidenkin tutkimusten mukaan EGCG vähentää kehon rasvan määrää, mutta ei laske painoa. EGCG hidastaa tai estää sokerin ja muiden hiilihydraattien imeytymistä suolistosta ja samalla estää ”maitonarkoosia”, aterian aiheuttamaa uneliaisuutta. Laihdutusvalmisteeksi ei vihreästä teestä tai EGCG:stä kuitenkaan ole.

7. Vihreä tee alentaa kolesterolia ja verenpainetta.

Totta. Toistakymmentä vuotta sitten Japanissa käynnistettiin tutkimus, jossa seurattiin sydän- ja verisuonitautien, syöpien ja aivohalvausten ilmaantumista yli 40 000 japanilaisella, jotka seurannan alkaessa olivat 40–79-vuotiaita. Kuolleisuus laski sitä enemmän, mitä enemmän vihreää teetä juotiin.

Lasku sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa oli erittäin merkitsevä. Myönteisen vaikutuksen sydän- ja verisuonitaudeissa katsotaan johtuvan sekä teen katekiinien että kofeiinin ominaisuudesta vähentää kolesterolin imeytymistä suolistosta.

8. Valkoinen tee on vielä terveellisempää kuin vihreä.

Totta. Valkoisessa teessä, joka on tehty teepensaan oksien ylimmistä, täyteen mittaansa kasvamattomista lehdistä, on jonkin verran enemmän EGCG:tä kuin vihreässä teessä. Ei kuitenkaan tiedetä, onko sillä käytännön merkitystä. Vertailevia eläinkokeita ei ole juuri tehty ja väestötutkimukset puuttuvat kokonaan.

9. Teehen voidaan lisätä täysin keinotekoisia makuja.

Totta. Takavuosina Suomessa myytävä tee oli luonnollista, käsittelemätöntä. Nykyään kaupan hyllyltä löytää maustettuja vihreitä ja mustia teelaatuja, joissa voi olla luontaisen kaltaisia aromeja. Ne ovat keinotekoisia, vaikka vastaavatkin luonnon molekyylejä. On makuasia, haluaako juoda keinotekoisesti maustettua teetä vai nauttiiko teen miedoista, mutta täysin luonnollisista aromeista sellaisinaan.

10. Luomutee on terveellisempää kuin tavallinen tee.

Osittain totta. Tavallisilla teeviljelmillä käytetään lukuisia torjunta-aineita, pestisidejä. Luomuteen puolestaan ei tulisi sisältää torjunta-ainejäämiä tai vierasainejäämiä lainkaan. Kasvatuspaikasta kuitenkin riippuu, onko luomuteessä esimerkiksi lyijyä.

Torjunta-aineiden pitoisuutta teessä valvoo EU. Turvamarginaali on asetettu niin suureksi, että edes tavallisesta teestä ei pitäisi olla haittaa suurinakaan määrinä nautittuna.

11. Tee kellastuttaa hampaat.

Osittain totta. Musta tee runsaasti käytettynä saattaa tummentaa hammaspaikkoja ja -kuorikoita, mutta terveeseen hammaskiilteeseen sillä ei juuri ole vaikutusta. Terveitten hampaitten vähäistä kellastumista aiheuttavia ruoka- ja nautintoaineita on paljon, esimerkiksi tupakka, kahvi, punaviini ja keinotekoisesti värjätyt virvoitusjuomat. Tee on niistä vähäisimpiä.

Lue lisää energiajuomista.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

FODMAP rajoittaa syömistä, mutta tekee monien elämästä nautittavampaa. Se helpottaa tutkitusti monia vatsaoireita. Mistä siinä on oikein kysymys?

MIKÄ ON FODMAP?

FODMAP on ruokavalio, jossa kartetaan huonosti ohutsuolessa imeytyviä hiilihydraattiyhdisteitä, jotka voivat alkaa käydä eli fermentoitua paksusuolessa. Tällainen käymisreaktio ja sen suolessa aiheuttamat muutokset synnyttävät ärtyvän suolen oireyhtymän tyypilliset oireet: ilmavaivat, turvotuksen, kivut ja muutokset ulosteessa.

MITÄ SIINÄ VÄLTETÄÄN?

FODMAP-nimitys tulee fermentoituvien hiilihydraattiyhdisteiden englanninkielisistä nimistä (Fermentable Oligo-, Di- and Monosaccharides, and Polyols). Suomeksi niitä ovat fruktaanit, galakto-oligosakkaridit, polyolit eli sokerialkoholit, laktoosi sekä fruktoosi, jos sitä on liikaa suhteessa glukoosiin. Ruokavaliossa siis vältetään näitä sisältäviä ruoka-aineita, kuten:

  • makeutusaineista hunajaa, ksylitolia, maltitolia, mannitolia ja sorbitolia
  • hedelmistä kivellisiä hedelmiä sekä omenaa ja päärynää
  • kasviksista erilaisia sipuleita, punajuurta, herneitä, papuja ja linssejä
  • viljoista ruista, vehnää ja ohraa
  • maitotuotteista kaikkia, joissa on laktoosia.

MITÄ SAA SYÖDÄ?

Kaikkea FODMAP-hiilihydraatteja sisältämätöntä ravintoa mahdollisimman monipuolisesti. FODMAP-yhdisteitä sisältävä vilja korvataan muulla täysjyväviljalla, maitotuotteet laktoosittomilla vaihtoehdoilla ja omenan sijaan kannattaa syödä appelsiini. Myös FODMAP-hiilihydraatteja on hyvä syödä jonkin verran, kunhan ensin antaa mahan ja suoliston rauhoittua tiukemmalla ruokavaliolla.

MITEN FODMAP ALOITETAAN?

Vähintään ensimmäiset neljästä kuuteen viikkoa on hyvä karsia kaikki FODMAP-hiilihydraatit lautaselta ja myös kaapeista. Se voi tuntua vaikealta, ja kauppareissut voivat venähtää pitkiksi tuoteselosteita lukiessa, sillä FODMAPeja on yllättävissäkin paikoissa. Käynti ravitsemusterapeutilla voi selkiyttää omia vaihtoehtoja ja antaa muutenkin hyviä vinkkejä ja neuvoja.

Joillakin menee kuukausia, ennen kuin olo helpottuu. Kun oireet ovat rauhoittuneet, voi alkaa testata, mitä FODMAP-ruokia kestää ainakin vähän tai jopa kokonaan. Yleensä kannattaa kokeilla yhtä ruoka-ainetta kerrallaan, jotta voi olla varma mistä mahdolliset vatsaoireet tulivat.

KAUANKO FODMAPILLA VOI OLLA?

Periaatteessa lopun elämää. Siitä pitää kuitenkin saada todella merkittävää apua, jotta näin rajoittavalla ruokavaliolla pitkään jatkaminen olisi mielekästä. Kun vatsa on rauhoittunut, moni voiv onneksi syödä FODMAP-ruokia silloin tällöin, ilman että niistä olisi haittaa.

ONKO SEN TOIMIVUUS TODISTETTU TUTKIMUKSISSA?

Yksittäisten FODMAP-yhdisteiden, kuten laktoosin ja sokerialkoholien, on havaittu aiheuttavan vatsaoireita jo 1960-luvulla. FODMAP-ruokavaliota alettiin kehittää Australiassa vuonna 2005. Sen jälkeen sitä on tutkittu eri puolilla maailmaa Australiasta Pohjoismaihin ja Englannista Meksikoon. Kaikissa eri ruokakulttuureissa siitä on saatu sama apu: oireet helpottuvat suurimmalla osalla.

MITÄ KYSYMYSMERKKEJÄ VIELÄ ON?

Myös hyvät suolistobakteerit käyttävät FODMAP-yhdisteitä ravintonaan. Koska FODMAP on aika uusi ruokavalio, sen pitkän aikavälin vaikutuksia niihin ei vielä tiedetä.

KEILLE SE SOPII?

Elämää häiritsevistä vatsaoireista, etenkin ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville.

KEILLE SE EI SOVI?

Niille, joilla ei ole merkittäviä vatsaongelmia. Ruokavalio vaatii motivaatiota, eikä satunnaisen vatsan turvotuksen takia kannata rajoittaa syömistä näin paljoa.

Asiantuntija: laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri Leena Putkonen.

Kuuntele vatsaa

Ketä FODMAP-ruokavalio auttaa? Ja ketä ei?

Kauraa kannattaa suosia, sen totesi lääkärinikin. Kauran sisältämä Beetaglukaani estää sydän- ja verisuonitauteja ja parantaa suoliston toimintaa. Itse käytän myös leseitä ja Splettiä. Leipää kannattaa kohtuudella syödä joka päivä. Jos sen tekee itse voi taikinaan lisätä terveellisempiä jauhoja ja lorauksen öljyä. Moni unohtaa että kotimaiset marjat sopivat hyvin ja smoothiessa (rahkan kanssa) maistuvat hyvältä. Vesimelonia suositellaan monissa ruokaohjelmissa esim. laihduttajalle mutta...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Maistuvan salaattikastikkeen pyöräytät helposti lisäämällä hyvään öljyyn vaikkapa tuoreita marjoja ja lempimausteitasi.

Öljypohjaisia salaattikastikkeita kannattaa käyttää päivittäin, sillä niistä saa elimistön tarvitsemaa pehmeää rasvaa. Valmiskastikkeissa pahiksena on usein sokeri, jota on usein liikaa, mutta terveellisen kastikkeen valmistat nopeasti itsekin.

Käytä kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä, maustettuja viinietikoita ja hedelmä- ja marjasoseita. Chili, inkivääri, valkosipuli ja kapris sekä tuoreet yrtit antavat kastikkeeseen kiksiä. Kuivamausteet voi paahtaa pannulla, jolloin niiden aromit irtoavat parhaiten.

SALAATILLE MAKUHUNTUJA

HUNAJAINEN

½ dl rypsi- tai oliiviöljyä
¼ dl valkoviinietikkaa
1 tl hunajaa
1 murskattu valkosipulinkynsi
1 tl väkevää sinappia

 

MARJAINEN

½ dl rypsi- tai oliiviöljyä
¼ dl balsamietikkaa
1 rkl murskattuja vadelmia
1 rkl tuoretta sitruunamelissaa
½ tl ruokosokeria

CHILINEN

½ dl rypsi- tai oliiviöljyä
¼ dl tomaattipyrettä
1 rkl tuoretta basilikaa
½ tl mustapippuria
1 tl makeaa chilikastiketta

HEDELMÄINEN

½ dl rypsi- tai oliiviöljyä
½ dl mangososetta
½ tl soijakastiketta
1 tl raastettua inkivääriä
1 rkl tuoretta korianteria

Artikkeli jatkuu alapuolella
Ruokaisten salaattien parhaat
Ruoka
Ruokaisten salaattien parhaat