Geenit perit채채n ja ne pysyv채t. Uusien tutkimusten mukaan voit kuitenkin viritt채채 omat perint철tekij채si huippukuntoon oikealla ruokavaliolla. Lue kuinka temppu tehd채채n.

Synnymme maailmaan geeniemme kanssa. Emme voi noukkia pahoja geenej채 pois emmek채 liioin lis채t채 hyvi채. On siis vain tuurista kiinni, millaisilla geeneill채 meit채 siunataan.

Vai onko sittenk채채n? Aikaisemmin ajateltiin, ett채 geenit ovat kiveen kirjoitettuja ja kohtalomme on sinet철ity niihin. Nyt tiedet채채n, ett채 geenit ovat pikemminkin kuin termostaatti, jota voimme s채채t채채 elintavoillamme. Jos v채채nn채mme termostaatin kohtaan 쓘ohvaperuna, erilainen valikoima geenej채 aktivoituu kuin jos v채채nn채mme sen kohtaan 쓘채채nn철llinen liikunta.

Samoin jos sy철mme 쓕aljon kasviksia, k채채nn채mme p채채lle erilaisen valikoiman geenej채 kuin jos termostaatti on kohdassa 쓗oskaruokaa. Sy철m채ll채 voimme siis kirjaimellisesti vaikuttaa siihen, ruokimmeko 쓍yvi채 vai 쓕ahoja geenej채.

Sis채lt철 jatkuu mainoksen j채lkeen

Geenit eiv채t kuitenkaan voi nyhj채ist채 tyhj채st채. Ensinn채kin, itse geenit on tehty jostakin. Raaka-aineiden, josta ne valmistavat proteiineja, on tultava jostakin. Ja energian, jolla koko t채m채 mylly py철rii, on tultava jostakin. T채m채 kaikki tulee sy철m채ll채, ja siksi sy철misell채 on suuri vaikutus geeniemme toimintaan.

Sis채lt철 jatkuu mainoksen alla

Vahvista perustaa

Terveytemme kannalta DNA-nauha, jossa geenimme sijaitsevat, on kallein omaisuutemme. Jos yhden solumme DNA-nauha vedett채isiin suoraksi, sen pituus olisi kaksi metri채; ja jos yhden ihmisen kaikkien solujen DNA virkattaisiin yhteen ja vedett채isiin suoraksi, se ulottuisi Maasta Kuuhun ja takaisin.

Kuvittele, ett채 sinulla olisi n채in pitk채 nauha mit채 tahansa ja sinun pit채isi varmistaa, ettei siihen tule kierteit채 tai solmuja tai ettei se katkeile v채채rist채 kohdista. Urakka olisi mahdoton, mutta t채t채 tapahtuu soluissamme koko ajan. Jos DNA:lta kuitenkin puuttuu raaka-aineita, joista se rakentaa tai korjaa itse채채n, terveytemmekin alkaa rapistua.

DNA-nauha muodostuu nelj채st채 kemiallisesta kirjaimesta adeniinista, sytosiinista, guaniinista ja tymiinist채 mutta n채it채 ei olisi olemassa ilman B-vitamiineja. Ne kaikki rakennetaan B3- ja B6-vitamiineista sek채 foolihaposta.

Koska B-vitamiinit ovat osa DNA-nauhan rakennetta, niiden puutostila tekee DNA:sta hauraamman ja helpommin vaurioituvan. N채m채 vauriot kiihdytt채v채t ik채채ntymist채 ja lis채채v채t riski채 sairastua sy철p채채n ja muihin sairauksiin.

Ruoki rakentajia

Toinen ravinteiden ryhm채, joita DNA tarvitsee, ovat aminohapot. Osa tarvitsemistamme aminohapoista valmistuu elimist철ss채mme, osan saamme ravinnon mukana. Paras aminohappojen l채hde on el채inper채inen ravinto.

Kasvissy철jien on ker채tt채v채 aminohapponsa pavuista, riisist채 ja hernekasveista.

DNA sis채lt채채 ohjeet siit채, miten aminohapoista rakennetaan proteiineja. Proteiinit taas ovat solujen todellisia ty철hevosia, jotka saavat asiat tapahtumaan. Jos emme saa ravinnosta riitt채v채sti aminohappoja, solumme eiv채t voi rakentaa tarvitsemiaan proteiineja.

Aminohappojen saannissa t채rke채채 on paitsi ruoka my철s sen valmistustapa. Mit채 paistetumpaa liha tai kala on, sit채 huonompilaatuiseksi aminohapot menev채t. T채m채 johtuu siit채, ett채 paistettaessa proteiinit ja sokerit yhdistyv채t tavalla, jonka seurauksena ne eiv채t hajoa ruoansulatuksessa aminohapoiksi. P채invastoin ne voivat 쓑iimautua solujen kalvoille ja vahingoittaa niit채. Samoja vahingollisia tuotteita syntyy, jos sy철 paljon sokeria.

Suojaa pommeilta

Perim채mme joutuu p채ivitt채in tuhoisien iskujen kohteeksi. Pahimpia pommittajia ovat vapaiksi radikaaleiksi kutsutut lyhytik채iset molekyylit, joita syntyy esimerkiksi solujen energiatuotannon sivutuotteena. Paras suoja niit채 vastaan ovat antioksidantit, jotka sieppaavat vapaita radikaaleja.

Tunnetuimpia antioksidantteja ovat C-vitamiini, E-vitamiini ja seleeni. Antioksidantteja on kuitenkin paljon muitakin, kuten karotenoidit ja flavonoidit.

Paras tapa l철yt채채 hyv채t antioksidantin l채hteet on katsoa hedelmien ja kasvisten v채ri채. Esimerkiksi mustaherukka on sysimusta, koska pigmentin v채riaineet suojaavat sen DNA:ta UV-s채teilyn aiheuttamilta vaurioilta. Kun sy철mme mustaherukoita, voimme k채ytt채채 n채it채 v채riaineita oman DNA:mme suojelemiseen. Tutkimuksissa on todettu, ett채 antioksidantit v채hent채v채t DNA:n vaurioita ja suojaavat n채in elimist철채 rappeumasairauksilta ja sy철vilt채.

Torju tulehdus

Antioksidanteilla, flavonoideilla, karotenoideilla ja kasvien polyfenoleilla on my철s t채sm채llisempi채 vaikutuksia. Monet niist채 vaikuttavat suoraan geeneihin, joko k채채nt채m채ll채 ne p채채lle, jarruttamalla niiden toimintaa tai sammuttamalla ne kokonaan. Vaikka tutkimus on vasta lapsenkengiss채채n, jotain sent채채n tiedet채채n.

Viime vuosina on voitu osoittaa, ett채 kasvien polyfenolit taistelevat tulehdusta vastaan. N채it채 ovat esimerkiksi vihre채n ja mustan teen sis채lt채m채t katekiinit, omenankuoresta saatava kversetiini, appelsiinien hesperidiini ja greipin sis채lt채m채 naringiini.

Tulehdusreaktion takana on 채채rimm채isen monimutkainen geeniverkosto, ja n채m채 polyfenolit vaikuttavat verkoston eri kohtiin. Siksi niiden joukosta ei kannata valita vain yht채 tai kahta taistelijaa, vaan aloittaa t채ysrynn채kk철 sy철m채ll채 kasviksia mahdollisimman monipuolisesti.

Voitele konetta

E-vitamiini on t채rkeimpi채 antioksidanttejamme. Se on rasvaliukoinen, mik채 tarkoittaa, ett채 se ker채채ntyy elimist철n rasvaisiin kohtiin, kuten solukalvoille.
E-vitamiini suojelee syd채nt채 monella eri tavalla. Vaikka kaikki ovat kuulleet pahasta LDL-kolesterolista, harva tiet채채, ett채 siit채 esiintyy kaksi muotoa.

Normaali LDL ei itse asiassa ole kovin vaarallista, mutta jouduttuaan vapaiden radikaalien pommittamaksi, siit채 tulee 채rh채k채mpi: se pureutuu lujemmin ja syvemm채lle valtimon sein채miin ja ker채채 herkemmin plakkia ymp채rilleen. N채in valtimot alkavat ahtautua ja kovettua.

E-vitamiini est채채 pahan kolesterolin hapettumista sieppaamalla vapaat radikaalit itseens채. E-vitamiini voi est채채 syd채ntauteja my철s ehk채isem채ll채 kolesteroliplakin syntymist채. E-vitamiini jarruttaa plakin syntymisen kannalta keskeisen molekyylin muodostumista, jolloin plakin kertyminen hidastuu.

E-vitamiini vaimentaa my철s monien tulehdusreaktioita piiskaavien geenien toimintaa, mink채 vuoksi siit채 on hy철ty채 esimerkiksi nivelreumassa.

Korjaa vauriot

T채rke채 DNA:ta suojaava molekyyli on proteiini p53. Se valvoo, ett채 DNA-nauhaan tulleet vauriot korjataan v채litt철m채sti. DNA on kuin liukuhihna, joka tuottaa tavaroita. Kun liukuhihnaan tulee vaurio, p53 pys채ytt채채 hihnan ja alkaa korjata.

C- ja D-vitamiinin tiedet채채n virkist채v채n p53:n toimintaan. Erityisen t채rke채 p53:n kannalta on kuitenkin seleeni. Itse asiassa kun DNA:han tulee vaurio, seleeni채 sis채lt채v채 proteiini aktivoi p53:n toimintaa ja edist채채 n채in vaurioiden korjaamista.

Koska ikivanhan maaper채mme seleeni on huonosti liikkuvaa, vuodesta 1990 kaikkiin lannoitteisiin on lis채tty seleeni채. Maasta se kulkeutuu viljaan, ja sen kautta viljatuotteisiin, lihaan ja kananmuniin. Luomuleiv채st채 seleeni채 ei saa, mutta el채inten, my철s luomuel채inten, rehuun sit채 lis채t채채n, koska seleeni on v채ltt채m채t철n el채imille ja ihmisille.

Porkkanoiden, kurpitsojen ja paprikoiden sis채lt채m채 beetakaroteenilla ja tomaatin sis채lt채m채ll채 lykopeenilla n채ytt채채 olevan samanlainen korjaavavaikutus DNA-nauhaan.

Tankkaa polttoainetta

DNA-liukuhihna, jossa proteiinit valmistetaan, tarvitsee energiaa. Se tuotetaan solujen energiatehtaissa eli mitokondrioissa.

Solujen energiatuotantoon voi kuitenkin tulla monenlaisia ongelmia. Kun mitokondriot kirnuavat energiaa, syntyy suuri m채채r채 solun terveytt채 uhkaavia vapaita radikaaleja. Suurin osa n채ist채 neutraloidaan saman tien, mutta ajan my철t채 niit채 p채채see enemm채n pakoon ja ne hy철kk채채v채t mitokondriaalisen DNA:n kimppuun.

Jos mitokondrioiden DNA:han kertyy paljon vaurioita, ne muuttuvat tehottomiksi. Tiedet채채n, ett채 vanhojen solujen mitokondriot toimivat takkuillen kuin vanhat autot, eiv채tk채 ne en채채 kykene tuottamaan riitt채v채sti energiaa. Mitokondrioiden rapistumista pidet채채nkin ik채채ntymist채 vauhdittavana tekij채n채.

Mitokondrioista on kuitenkin mahdollista pit채채 huolta elintavoillaan. Tutkimuksissa on todettu, ett채 liikunta kohenttaa niiden toimintaa. Samoin tekee v채h채hiilihydraattinen ruokavalio. N채iden lis채ksi on olemassa entsyymej채 ja proteiineja, jotka edist채v채t energian tuottamista. Niit채 voimme saada sy철m채ll채 oikein.

Jos taas niit채 ei saa riitt채v채sti, energiantuotanto k채rsii, vaikka koneisto olisi muuten kunnossa.

Sis채elimet ovat parhaita mitokondrioiden ruokkijoita. Energiaa tuottavat entsyymit ja proteiinit ovat nimitt채in runsaimmillaan siell채, miss채 energiaa tarvitaan eniten: syd채mess채, maksassa ja muissa kovassa k채yt철ss채 olevissa lihaksissa.

Hienos채채d채 lopuksi

Ubikinoni on energiantuotannossa niin t채rke채, ett채 ilman sit채 ei tapahdu mit채채n. Luontainen ubikinonin tuotanto alkaa laskea noin 21 ik채vuoden j채lkeen. Sit채 saa lis채채 sy철m채ll채 sis채elimi채, mutta my철s lihaa ja soijapapuja.

Alfalipoiinihappo on my철s v채ltt채m채t철n tekij채 solun enrgiatuotannossa. Kuten ubikinoni my철s alfalipoiinihapon m채채r채 alkaa v채henty채 nuorena aikuisena. Parhaiten sit채 saa sis채elimist채, kasvissy철j채 pinaatista ja parsakaalista.

Jos taas ei saa tarpeeksi karnitiinia, rasvojen polttaminen heikentyy. Karnitiinia on runsaasti punaisessa lihassa. Kasvikunnassa parhaita l채hteit채 ovat p채hkin채t ja siemenet.

Kreatiinia voisi kuvailla energian palauttajaksi. Kretiinia on v채h채rasvaisessa punaisessa lihassa ja lohessa. Jos kreatiinia ei saada riitt채v채sti ravinnosta, elimist철 valmistaa sit채 itse aminohapoista, jos tarvittavia aminohappoja on.

Lue lis채채

Auttaako antioksidantti?
Ruokavalion palat kohdalleen
Vitamiineilla t채sm채hoitoa

Tosihan se on. Voit avata ja sulkea geenej채si ruokavalion avulla. T채m채 on tutkimuksien tulos. Uskottavuus on ja pysyy. Hyv채 kirjoitus, jonka kannattaa ottaa opiksi.혻

  • yl철s 12
  • alas 11

Meni uskottavuus koko artikkelilta - valitettavasti: "Samoin jos sy철mme 쓕aljon kasviksia, k채채nn채mme p채채lle erilaisen valikoiman geenej채 kuin jos termostaatti on kohdassa 쓗oskaruokaa. Sy철m채ll채 voimme siis kirjaimellisesti vaikuttaa siihen, ruokimmeko 쓍yvi채 vai 쓕ahoja geenej채."

  • yl철s 10
  • alas 12
Sis채lt철 jatkuu mainoksen alla