Probiootit suojaavat sairauksilta

Tiesitkö, että suolistossasi on jatkuvasti meneillään hyvän ja pahan välinen taistelu? Miljoonat mikrobit, joista osa on huonoja bakteereja eli patogeenejä ja osa hyviä bakteereja kuten maitohappobakteereja, tappelevat joka hetki elintilasta. Jos tunnet voivasi hyvin, voit olla huoleti: hyvät bakteerit ovat niskan päällä ja mikrobisto on kunnossa.

Jos kärsit vaikkapa ripulista, se kertoo siitä, että sairautta aiheuttavat bakteerit ovat saaneet ylivallan ja ne pitää kukistaa.

Pika-apu on nauttia purkillinen jogurttia tai lasi piimää, jossa on probiootteja, kuten Bifido- tai Lactobacillus GG -bakteeria. Arkikielessä probiootin ja maitohappobakteerin ajatellaan usein tarkoittavan samaa. Monet probiooteista ovatkin maitohappobakteereja, mutta maitohappobakteeri on probiootti vasta sitten, kun sen teho on todistettu. Nämä hyvät bakteerit hätistävät huonoja ja tasapainottavat suoliston mikrobistoa.

– Probiootit eivät kuitenkaan ole lääkkeitä, joten niiden vaikutuksetkin ovat vähäisempiä. Aikuisen ihmisen suolisto vastaa pinta-alaltaan 1–2 tenniskenttää. Kun tälle alueelle levittää purkillisen jogurttia, on selvää, ettei kannata odottaa ihmeitä, professori Per Saris sanoo.

Mutta mikäli syöt probioottipitoista jogurttia päivittäin, voi olla, ettet tule edes saaneeksi ripulia. Probiootit näet tehostavat ihmisen omaa immuunipuolustusta. Kun immuunipuolustus on vahva, haitalliset taudinaiheuttajat eivät pääse mellastamaan elimistössä ja tulehduksia ei synny.

– Probiootteja käyttämällä voi vähentää sairastumisriskiään, ja tällöin jo yksi jogurtti, jokunen siivu juustoa tai lasillinen piimää päivässä riittää. Ennaltaehkäisy onkin ehkä probioottien tärkein hyöty, Saris sanoo.

Alati muuttuva mikrobisto

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen suolistomikrobisto. Se muodostuu osin jo syntymähetkellä ja jatkaa kehittymistään koko elämän ajan. Jos lapsi syntyy alateitse, hän saa ensimmäiset bakteerinsa äidiltä synnytyksessä. Jos äiti on terve, hänen hyvä bakteristonsa siirtyy lapselle. Jos lapsi sen sijaan syntyy keisarileikkauksella, hänen suolistonsa mikrobiston tilaa voidaan tasapainottaa imetyksellä.

– Jos äiti syö probiootteja ja imettää lasta ainakin pari ensimmäistä kuukautta, lapsi saa äidinmaidosta suojaa tulehduksia vastaan. Vaikuttamalla äitiin voidaan vaikuttaa lapseen, professori Erika Isolauri selventää.

Maitohappobakteerien säännöllisestä käytöstä on tutkitusti hyötyä myös pienten lasten rota-viruksen ja korvatulehdusten ehkäisyssä. Lisäksi on suositeltavaa, että raskaana olevat naiset, joilla on suvussa atopiaa tai allergiaa, söisivät odotus- ja imetysaikana probiootteja, sillä ne suojaavat lasta atooppisilta ihottumilta.

– Rintaruokittu lapsi voi siis saada probiootin hyödyn äidin kautta. Korvikemaitoa saavalle alle vuoden ikäiselle lapselle voi antaa vaikkapa äidinmaidonkorviketta, johon on lisätty probiootteja. Nykyään on myös monia lapsille sopivia elintarvikkeita, kuten vellejä, joissa on probiootteja. Yli yksivuotiaalle lapselle käy sama ruokavalio kuin aikuisellekin, Isolauri sanoo.

Kilot kuriin probiooteilla

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että probiootit vaikuttavat aineenvaihduntaan ja voivat auttaa merkittävästi painonhallinnassa.

Näyttäisi olevan niin, että tietynlainen suolistomikrobisto liittyy lihomiseen.

– Kun on tutkittu esimerkiksi 2–4-vuotiaita lapsia, on havaittu, että ne lapset, joilla on muita vähemmän Bifido-bakteereja suolistossaan, ovat usein ylipainoisia vanhemmalla iällä. Näin pienten lasten ruokavalio on hyvin identtinen, eli painoeroja on vaikea selittää ruokavaliolla, vaan ilmeisesti tarvitaan myös kolmas tekijä, erilainen suolistomikrobisto, Erika Isolauri sanoo.

Lisäksi on havaittu, että tiettyjen probioottisten elintarvikkeiden, kuten jogurttien, nauttiminen raskauden aikana auttaa äitejä karistamaan raskauskilot synnytyksen jälkeen.

– On kansanterveydellisestikin tärkeää nähdä, että probiooteilla ja aineenvaihdunnalla on yhteys. Se auttaa ymmärtämään sitä, miksi jotkut lihovat helpommin kuin toiset, Isolauri sanoo.

Professori Per Saris uumoilee, että tulevaisuudessa voidaan kehittää bakteeri, joka suolistoon joutuessaan vaikuttaisi näläntunteeseen ja rasvan palamiseen.

Probioottien osuutta myös stressin ja masennuksen ehkäisyssä selvitetään.

On viitteitä siitä, että probiootit voivat lievittää kroonista väsymysoireyhtymää potevien oireita, eritoten ahdistusta. Maailmalla on parhaillaan kehitteillä myös probiootti avuksi aidsia vastaan.

– Se olisi emättimeen sijoittuva mikrobi, joka tarttuu hi-virukseen ja tuhoaa sen. Jos mikrobiin lisätään hormonituotantoa, se voisi toimia ehkäisypillerinä ja olla ratkaisu myös liikakansoitukseen. Tutkimus on kyllä vielä aivan alkutekijöissään. Mutta uskon siihen, että tulevaisuudessa probiootit toimivat lääkkeenomaisesti: niillä voidaan kenties ehkäistä syöpää, masennusta ja ylipainoa, Per Saris visioi.

Unohda tabletit arkena

Probiootteja on lukuisia erilaisia, ja jokainen toimii vähän eri tavoin. Kaupassa iskeekin helposti hämmennys: valitsisinko piimää tai hapankaalia, joissa on probiootteja luonnostaan, vaiko jogurttia, juustoa, maitoa, mehua tai mehukeittoja, joihin on lisätty probiootteja? Vai kannattaisiko poimia probiootit apteekin hyllyltä kapseleina, purutabletteina tai jauheena?

Mistä kuluttaja voi tietää, mikä probiootti auttaa mihinkin vaivaan?

– Sitä ei usein tiedäkään, se selviää yleensä vain kokeilemalla. Tästä syystä probioottituotteita kannattaisikin syödä monipuolisesti ja vaihdellen, vaikka välillä toista ja sen jälkeen toista, sanoo dosentti Maria Saarela.

Normaalissa käytössä apteekkivalmisteet kannattaa kuitenkin unohtaa. Probiootit toimivat parhaiten, jos ne syö elintarvikkeiden mukana. Tämä perustuu kahteen seikkaan: kapseli ja jauhe ovat monella tapaa käsiteltyjä, ja käsittelyprosessissa probiootit ovat voineet menettää tehoaan. Maitotuotteet taas ovat probiooteille hyvä ympäristö, koska maito suojaa bakteereita.
Tabletit tai kapselit ovat tarpeellisia silloin, jos lähtee ulkomaille ja haluaa suojaa turistiripulilta.

– Tällöinkään probiootteja ei tarvitse syödä päiviä etukäteen, kuten usein ohjeistetaan, vaan riittää, että ryhtyy syömään niitä matkalle lähtiessään ja syö niitä säännöllisesti koko matkan ajan, Per Saris sanoo.

Terveelle ei tarvetta

Probioottitutkimuksiin liittyy myös eräs merkittävä ongelma: hyvät tutkimustulokset on usein saatu tutkimalla sairaita ihmisiä. EU-lainsäädännön mukaan elintarvikkeiden terveysväittämien tulisi kuitenkin päteä keskivertokuluttajaan, joka on usein aika terve.

On hankala arvioida, kuinka paljon hyötyä probiooteista on terveelle ihmiselle.

– Pitkälti onkin kyse siitä, miten itse kokee: oireileeko silloin, kun syö tietyntyyppisiä ruokia, tai saako helposti turistiripulin tai vatsataudin? Jos voi hyvin eikä ole ruoansulatusongelmia, silloin mikrobisto on todennäköisesti hyvässä kunnossa eikä ole mitään tarvetta syödä probiootteja, Maria Saarela sanoo.

Moni asia voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että mikrobisto alkaa voida huonosti. Esimerkiksi antibioottikuurin aikana tuhoutuu suolen hyviä bakteereja, jolloin on järkevää syödä hapatettuja elintarvikkeita ja probiootteja tuhojen korvaamiseksi.

Antibioottikuurin jälkeenkin probiootteja kannattaa syödä ainakin kuukauden ajan, jotta saa suolistonsa taas kuntoon.
Säännöllinen käyttö on tärkeää, koska probiootti poistuu elimistöstä melko nopeasti, joskus jopa parissa vuorokaudessa.

Hyvä, paha jääkaappi

Vaikka probiootit ovat turvallisia, niitä kannattaa syödä kohtuudella. Tiedossa on esimerkiksi tapaus, jossa heikon vastustuskyvyn omaava suomalainen mies joi Gefilus-piimää useita litroja päivässä ja sai probiootin aiheuttaman maksatulehdukseen.

Vastaavat tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia, eikä probioottien järkevästä käytöstä ole haittaa terveelle ihmiselle. Mutta jos ihmisen vastustuskyky on heikentynyt, mikä tahansa elävä bakteeri voi aiheuttaa tulehduksen.

– Jos on jokin vakava sairaus, esimerkiksi syöpä, puhuisin kyllä ensin lääkärin kanssa, ennen kuin alkaisin käyttää probiootteja, Maria Saarela kehottaa.

Miksi probiooteista sitten puhutaan vasta nyt, vaikka ensimmäiset tutkimukset tehtiin jo yli sata vuotta sitten? Tämä selittyy sillä, että elintapamme ja ruokavaliomme ovat melko lyhyessä ajassa muuttuneet merkittävästi.

Vielä 1950-luvun alussa osa ruoasta tehtiin kotona hapattamalla säilyvyyden lisäämiseksi. Hapatetussa ruoassa on luonnostaan paljon probiootteja. Siitä lähtien kun jääkaapit yleistyivät ja hapatettujen elintarvikkeiden käyttö alkoi vähentyä, ihmisen luontainen mikrobisto ei ole saanut ravinnosta tarvitsemaansa täydennystä.

–  Tämä on johtanut kehon vääränlaisiin reaktioihin, kuten allergioihin, ja tästä syystä tarvitsemme nykyään enemmän probiootteja kuin ennen, Saarela sanoo.

Asiantuntijat: Lastentautiopin professori Erika Isolauri, Turun yliopisto. Dosentti Maria Saarela, VTT. Elintarvike-mikrobiologian professori Per Saris, Helsingin yliopisto.