Yksi makkara-ateria viikossa on hyvä sääntö, sillä makkarassa on paljon epäterveellistä suolaa ja nitraattia.

Paljon makkaraa ja muita teollisesti prosessoituja lihavalmisteita syövät saattavat ruokavalionsa takia altistua monille sairauksille ja myös menehtyä niihin. Tavallinen, prosessoimaton punainen liha ei ole samanlainen riskitekijä, tuore tutkimus osoittaa.

Ruotsalaistutkijoiden tulos perustuu aikaisempien tutkimusten yhteisanalyysiin ja vahvistaa jo kertynyttä tutkimusnäyttöä prosessoitujen lihatuotteiden epäterveellisyydestä. Makkaran ja vastaavien lihatuotteiden haitat selittyvät pitkälti niiden suurella suola- ja nitraattipitoisuudella.

Analyysissa yhdistettiin yhdeksän tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella paljon prosessoitua punaista lihaa syövät menehtyvät aikaisemmin kuin hyvin vähän lihatuotteita syövät. Runsas lihansyönti yleensäkin liittyi suurempaan kuolleisuuteen, mutta tuloksista on vaikea erottaa muiden elintapojen vaikutuksia. On todennäköistä, että paljon lihaa syövien elintavat ovat muiltakin osin erilaiset kuin kasvispainotteisesti ruokailevien.

Makkaraa kerran viikossa

Makkara on perusluonteeltaan rasvainen ja suolainen herkku, jonka rasva on pitkälti kovaa, sydämelle epäterveellistä eläinrasvaa.  Mitä harvemmin makkaraa syö, sen huolettomammin tuotteen voi valita. Hyvä periaate on korkeintaan yksi makkara-ateria viikossa.

Ruokavalio kevenee helposti, kun vaihdat makkarasiivut täys- tai kokolihaleikkeleisiin. Samalla myös kovan rasvan määrä vähenee. Leikkeleiden rasvapitoisuus vaihtelee 1–40 prosentin välillä. Täys- tai kokolihaleikkeleissä on rasvaa yleensä 1–3 prosenttia, vaikkei niissä olisikaan kevyt-merkintää.

Kannattaa muistaa, että elintarvikevalmistajat saavat käyttää kevyt-sanaa, kun tuotteessa on rasvaa kolmannes vähemmän kuin tavallissti. Jos lähtötaso on rasvainen, "kevyt" voi olla yllättävän raskasta. Kannattaakin mieluummin katsoa rasvan prosenttimäärää kuin luottaa kevyt-sanaan.  Valitse makkar, jossa on korkeintaan 10 prosenttia rasvaa. Leikkeleistä kannattaa valita vaihtoehto, jossa rasvaa on alle neljä prosenttia. Suolapitoisuuden olisi hyvä olla aina alle 1,8 prosenttia.

Ruotsalaistutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.

Lähde Duodecim

Nitraatti ja nitriitti ovat lisäaineita, joiden alkuperäinen käyttösyy on ehkä jäänyt unhoon. Paitsi elintarvikkeiden turvallisuuden valvojilta, jotka eivät voi unohtaa Clostridium botulinum -bakteeria ja sen erittämää botuliini hermomyrkkyä. Botuliini tappaa jo äärimäisen pieninä annoksina, sillä se lamaa lihasten ja hengityselimistön toimintaa.

Liha on Clostridium botulinumille ja monelle muulle mikrobille, kuten listerialle, mieluisa kasvualusta. Nitriittiä lisätäänkin liha- ja makkaratuotteisiin. Joissakin juustoissa saattaa olla nitraattia, joka muuttuu elimistössä nitriitiksi.

Jos lopettaisimme nitriitin käytön elintarvikkeissa, meillä voisi olla erittäin suuri riski botuliini-epidemioihin.

Tuotteen ainesosaluettelo kertoo, jos siihen on valmistuksessa lisätty nitraattia. Tällöin ainesosaluettelosta löytyy nimi natriumnitraatti tai kaliumnitraatti tai numerotunnus E 251 tai E 252.

Nitraatille sallitut käyttökohteet ja enimmäismäärät on annettu EU:n lisäainelainsäädännössä ja sen päivittäiseksi enimmäissaanniksi on määritetty 3,7 mg/henkilön painokilo.

Lähde: Evira

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.