Pakastekalassa on tallella kaikki hyvät ravintoaineet. Poimi siis pehmeä rasva ja D-vitamiini vaikka nopeasta, kalakuutioista tehdystä keitosta.

Jos haluat hyvää ja valmista nopeasti, tutustu pakastealtaan kaloihin. Kalakeitto tai venäläinen seljanka syntyy lohikuutioista ja kalapullat puna-ahvenesta. Ravintoaineet ovat tallessa ja maku kohdallaan.

Pakastekala on paljon muutakin kuin kalapuikkoja. Esimerkiksi kalapuikkojen raaka-aine seiti sisältää runsaasti valkuaisaineita ja vähän rasvaa.

Seitin valmistus ei syö kärsivällisyyttä eikä kukkaroa. Kaupan pakastealtaasta voi poimia monia muitakin lajeja, ja oikeilla otteilla kalasta kuin kalasta saa maukasta ruokaa.

Sulata pakastekala kokonaan vain, jos teet siitä kalapullia tai -pihvejä. Muussa tapauksessa jätä se vähän jäiseksi ennen ruoanvalmistusta, jotta kalanliha pysyisi mehukkaana.

Säilyy kuukausia

Vähärasvainen kala säilyy pakastimessa puolesta vuodesta jopa 10 kuukauteen.

Rasvaiset kalat ovat tuoreen veroisia noin kolme kuukautta. Tämän jälkeen rasvahapot alkavat hapettua huomattavasti.

Viittä kuukautta voidaan pitää rasvaisten kalojen pakastusajan ylärajana.

Kalan vitamiinit ja kivennäisaineet kestävät hyvin pakastusta, mutta häviävät pikkuhiljaa ja maku muuttuu, jos säilytysaika ylittää vuoden.

Lue lisää:

Resepti: Kala-katkarapukeitto
Kalansyöjän sydän kiittää
Kalaöljy vai kalanmaksaöljy?
Nämä kalat hoitavat kolesterolia

Kala on erinomainen pehmeän rasvan ja D-vitamiinin lähde.

Sydänterveelliseen ruokavalioon kuuluu kaksi ateriaa rasvaista kalaa viikoittain.

Lohessa on hieman enemmän rasvaa kuin tuoreessa tonnikalassa, mutta ei näiden välillä ole suurta eroa. Molemmat kuuluvat rasvaisiin kaloihin.

Ahven on vähärasvainen kala, ja sen rasvapitoisuus on vain viidesosa ja energiapitoisuus puolet lohen vastaavista.

Lue mitkä kalat hoitavat kolesterolilukemiasi.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.