Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Aivoinfarkti on heikentyneen verenvirtauksen tai sen puuttumisen aiheuttama aivokudoksen pysyvä vaurio. Se voidaan useimmissa tapauksissa hoitaa liuottamalla aivovaltimon tukkinut veritulppa, mutta nopeus ratkaisee.

Riskit
Aivoverenkiertohäiriöiden riskiä lisäävät merkittävästi kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli valtimotaudit ja diabetes. Niinpä verenpaine ja veren rasva-arvot kannattaa mittauttaa säännöllisesti, jotta riskitekijät huomattaisiin ajoissa. Tupakointi kannattaa lopettaa, sillä joka neljäs aivoinfarkti johtuu tupakoinnista. Myös liian vähäinen liikunta lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Jo kohtuullinen liikunta ja painonpudotus auttavat pitämään aivoverenkierron kunnossa.

Oireet
Aivoinfarkti tulee usein täysin yllättäen ja useimmiten kivuitta. Sen ensioireita ovat muutamassa minuutissa tai tunnissa kehittyvät näkö- ja puhehäiriöt, raajojen voimattomuus tai tunnottomuus tai suupielen roikkuminen. Oireita ei kuitenkaan välttämättä itse heti tunnista. Joskus oireet voivat mennä nopeastikin ohi, mutta niihin on syytä suhtautua vakavasti: ohimenevät oireet (eli ns. TIA-kohtaus) viestittävät usein lähestyvästä pysyvästä tukoksesta ja aivoinfarktista.

Aivoinfarktin iskiessä on tärkeää soittaa pikaisesti hätänumeroon 112. Aivoinfarktipotilaan oikea osoite on päivystävä sairaala, ei terveyskeskus. Hoito olisi aloitettava mahdollisimman nopeasti, mieluiten 2–3 tunnin kuluessa infarktista. Hoitoon pitäisi hakeutua heti, vaikka kohtaus menisi ohi.

Hoito
Sairaalassa potilaan aivot tutkitaan ja selvitetään, voidaanko infarktin aiheuttanut tukkeutunut suoni liuottaa auki. Liuotuksen yhteydessä hoidetaan myös kallonsisäistä painetta ja estetään kudosturvotusta. Uudet tukkeutumat ehkäistään joko tulpan syntyä estävillä tai verta ohentavilla lääkkeillä. Jos aivoissa todetaan myös aivoverenvuoto, liuotus ei ole mahdollinen vaan voidaan tarvita leikkausta ja asianmukaista lääkitystä.

Varhainen kuntoutus takaa parhaan paranemistuloksen. Aktiivinen kuntoutus olisi hyvä aloittaa jo viikon kuluessa sairastumisesta. Potilaan on tärkeää lähteä nopeasti liikkeelle, jotta painehaavojen, keuhkokuumeen, syvien laskimotukosten ja keuhkoveritulpan vaara pienenisi.

Suurin osa aivohalvauspotilaista toipuu niin hyvin, että he pärjäävät itsenäisesti arkiaskareissaan. Joka toinen sairastunut tai sairastuneen läheinen potee taudin jälkeen masennusta. Masennusta voidaan hoitaa, mutta usein se jää huomaamatta.

Aina infarktista ei kuitenkaan parane täysin. Aivoinfarktin vuoksi Suomessa menetetään enemmän laadukkaita elinvuosia kuin minkään muun sairauden vuoksi. Se on siis raskas tauti niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti