Elimistö voi oppia sietämään aineita, joille se on herkistynyt. Esimerkiksi koiralle positiivinen ihotesti ei kerro, saako henkilö oireita, jos perheeseen otetaan koira.

Positiivinen allergiatestitulos ei aina tarkoita allergiaa, ja turhalla välttämisellä lieväkin allergia voi muuttua vaikeaksi.

— Aiemmin tehtiin hyvinkin laajoja välttämisdieettejä pelkkien ihotestien perusteella. Niistä ei ole todettu olevan hyötyä, mutta sietokyvyn tukemisesta sen sijaan on, allergialääkäri Jussi Karjalainen korostaa.

Ihmisen immuunijärjestelmän tarkoitus on suojata meitä ikäviltä vierailta, kuten bakteereilta, viruksilta ja loisilta. Niitä on kuitenkin nykyisessä ylihygieenisessä elinympäristössämme niin vähän, että yhä useamman elimistö ryhtyy taistelemaan vaarattomia aineita vastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Noin miljoona suomalaista kärsii allergian oireista, kuten nuhasta, ihottumasta ja kutinasta. Pahimmillaan allergia aiheuttaa astmaa tai jopa hengenvaarallisen yleisreaktion, anafylaksian.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ei testejä varmuuden vuoksi

Hyvä uutinen on, että allergia ei ole pysyvä sairaus, vaan elimistö voi oppia sietämään aineita, joille se on herkistynyt. Silloin oireita ei enää kehity tai ne muuttuvat lievemmiksi. Allergiatesti voi silti edelleen antaa positiivisen tuloksen, joten sitä ei pidä yksin käyttää allergian toteamisessa.

— Allergiatesti ei kerro sietokyvystä. Vasta positiivinen testitulos ja allergian oireet yhdessä kertovat allergiasta, Karjalainen toteaa.

Jos oireet ovat vähäisiä tai niiden aiheuttaja tiedetään muutenkin, testejä ei tarvita lainkaan. Oireita kannattaa kuitenkin hoitaa mahdollisimman hyvin.

— Varmuuden vuoksi allergiaa ei pidä testata. Esimerkiksi koiralle positiivinen ihotesti ei välttämättä kerro, saako henkilö oireita, jos perheeseen otetaan koira.

Allergiaa ei myöskään ehkäistä välttämällä mahdollisia allergian aiheuttajia. Asia on juuri päinvastoin: jos lapsella on perinnöllinen taipumus allergiaan, eläinten kanssa oleskelu lisää hänen sietokykyään ja vähentää allergia­riskiä. Tai koiralle aikoinaan allergiseksi testattu aikuinen saattaa pärjätä hyvin oman koiran kanssa.

Vakavissa tapauksissa allergian aiheuttajaa tulee toki visusti välttää, mutta silloinkin siedätyshoito voi helpottaa oireita.

Useimmat allergikot sietävät allergeenia pieniä määriä, ja sen käyttö ravinnossa voi estää allergian pahenemista. Siitepölyallergian siedätyshoito helpottaa myös ruoasta tulevia allergiaoireita.

Sama allergia, eri oireet

Viime vuosina on ymmärretty sekin, miksi sama allergian lähde voi aiheuttaa eri henkilöille hyvin erilaisia oireita. Esimerkiksi toinen saa pähkinästä vaikean yleisreaktion, toinen vain lievää suun kutinaa.

Aiemmin molempia kehotettiin välttämään pähkinää tarkasti, koska altistus saattaisi olla hengenvaarallinen. Tämä aiheutti paljon huolta ja pelkoa, sillä monissa elintarvikkeissa saattaa olla pieniä määriä pähkinää.

Nykyisin tiedetään, että pähkinässä on useita eri proteiineja, joille ihminen voi olla allerginen. Näitä pikku hiukkasia kutsutaan allergeeneiksi. Osa niistä aiheuttaa vakavia oireita, osa vain lieviä oireita, jos niitäkään.

— Laajassa englantilaisessa tutkimuksessa todettiin, että vain yksi neljästä testien mukaan pähkinäallergisesta sai altistuksessa oireita. Kolme neljästä oli siis välttänyt pähkinää turhaan, Jussi Karjalainen kertoo.

Perinteinen ihotesti kertoo, että henkilö on herkistynyt esimerkiksi pähkinälle tai omenalle, mutta se ei pysty erottelemaan, mitkä allergeenit ovat oireiden takana.

— Uudella mikrosirutekniikalla allergian aiheuttaja voidaan selvittää proteiinitasolla. Testit ovat kuitenkin kalliita, joten ne varataan tilanteisiin, joissa hankalan allergian aiheuttaja uhkaa muuten jäädä epäselväksi, Karjalainen summaa.

Allergiarokote mullistaa hoidon

Suomalainen tutkimusryhmä kehittää rokotetta, joka voi auttaa jopa miljoonia allergiasta kärsiviä ympäri maailmaa.

Rokotteen periaate on sama kuin siedätyshoidossa: elimistö totutetaan allergian aiheuttajaan eli allergeeniin vähitellen. Rokotteessa käytetyt allergeenit ovat kuitenkin geneettisesti muokattuja. Ne aiheuttavat vähemmän oireita kuin alkuperäiset allergeenit mutta siedättävät silti.

– Voisimme käyttää siedätyshoidossa nykyistä suurempia annoksia, jolloin vaikutus saataisiin nopeammin ilman merkittäviä haitta­vaikutuksia, kertoo johtava neuvonantaja Hans Söderlund VTT:ltä.

Rokotteita kehitetään tavallisimpiin siite­pöly- ja ruoka-allergioihin. Tavoitteena on 20–25 rokotteen valikoima. Koeputkessa tehdyistä tutkimuksista on saatu lupaavia tuloksia.

Asiantuntijat: Jussi Karjalainen, ylilääkäri, Tampereen yliopistollisen sairaalan Allergiakeskus.
Hans Söderlund, johtava neuvon­antaja, VTT.

Lue lisää: Allergia selviää kokeilemalla
Siedätyshoito nitistää allegian

Siedätyshoito on kokenut 2000-luvulla uuden tulemisen. Sen suosio laski 1980-luvulla, kun allergian hoitoon saatiin uusia, entistä tehokkaampia lääkkeitä. Siedätys koettiin vaivalloiseksi ja jopa vaaralliseksi.

— Kuitenkin vain siedätys vaikuttaa oikeasti sairauden kulkuun, kun lääkkeet hoitavat pelkkiä oireita. Siedätyksestä on lisäksi saatu tutkimuksissa hyviä pitkäaikaistuloksia.

Nykyisin siedätyshoitoa suositellaan, jos allergia aiheuttaa häiritseviä oireita lääkityksestä huolimatta. Siedätystä annetaan viiden vuoden iästä alkaen, ja se kestää yleensä kolme vuotta.

Yleisimmin siedätyshoitoa käytetään koivu- ja heinä­allergiassa, jonkin verran myös pujon, eläinten ja pölypunkkien aiheuttamiin oireisiin. Siedätys on hyödyllistä myös silloin, jos ampiaisen tai mehiläisen pistos on aiheuttanut vakavan yleisreaktion.

Sisältö jatkuu mainoksen alla