Elimistö voi oppia sietämään aineita, joille se on herkistynyt. Esimerkiksi koiralle positiivinen ihotesti ei kerro, saako henkilö oireita, jos perheeseen otetaan koira.

Positiivinen allergiatestitulos ei aina tarkoita allergiaa, ja turhalla välttämisellä lieväkin allergia voi muuttua vaikeaksi.

— Aiemmin tehtiin hyvinkin laajoja välttämisdieettejä pelkkien ihotestien perusteella. Niistä ei ole todettu olevan hyötyä, mutta sietokyvyn tukemisesta sen sijaan on, allergialääkäri Jussi Karjalainen korostaa.

Ihmisen immuunijärjestelmän tarkoitus on suojata meitä ikäviltä vierailta, kuten bakteereilta, viruksilta ja loisilta. Niitä on kuitenkin nykyisessä ylihygieenisessä elinympäristössämme niin vähän, että yhä useamman elimistö ryhtyy taistelemaan vaarattomia aineita vastaan.

Noin miljoona suomalaista kärsii allergian oireista, kuten nuhasta, ihottumasta ja kutinasta. Pahimmillaan allergia aiheuttaa astmaa tai jopa hengenvaarallisen yleisreaktion, anafylaksian.

Ei testejä varmuuden vuoksi

Hyvä uutinen on, että allergia ei ole pysyvä sairaus, vaan elimistö voi oppia sietämään aineita, joille se on herkistynyt. Silloin oireita ei enää kehity tai ne muuttuvat lievemmiksi. Allergiatesti voi silti edelleen antaa positiivisen tuloksen, joten sitä ei pidä yksin käyttää allergian toteamisessa.

— Allergiatesti ei kerro sietokyvystä. Vasta positiivinen testitulos ja allergian oireet yhdessä kertovat allergiasta, Karjalainen toteaa.

Jos oireet ovat vähäisiä tai niiden aiheuttaja tiedetään muutenkin, testejä ei tarvita lainkaan. Oireita kannattaa kuitenkin hoitaa mahdollisimman hyvin.

— Varmuuden vuoksi allergiaa ei pidä testata. Esimerkiksi koiralle positiivinen ihotesti ei välttämättä kerro, saako henkilö oireita, jos perheeseen otetaan koira.

Allergiaa ei myöskään ehkäistä välttämällä mahdollisia allergian aiheuttajia. Asia on juuri päinvastoin: jos lapsella on perinnöllinen taipumus allergiaan, eläinten kanssa oleskelu lisää hänen sietokykyään ja vähentää allergia­riskiä. Tai koiralle aikoinaan allergiseksi testattu aikuinen saattaa pärjätä hyvin oman koiran kanssa.

Vakavissa tapauksissa allergian aiheuttajaa tulee toki visusti välttää, mutta silloinkin siedätyshoito voi helpottaa oireita.

Useimmat allergikot sietävät allergeenia pieniä määriä, ja sen käyttö ravinnossa voi estää allergian pahenemista. Siitepölyallergian siedätyshoito helpottaa myös ruoasta tulevia allergiaoireita.

Sama allergia, eri oireet

Viime vuosina on ymmärretty sekin, miksi sama allergian lähde voi aiheuttaa eri henkilöille hyvin erilaisia oireita. Esimerkiksi toinen saa pähkinästä vaikean yleisreaktion, toinen vain lievää suun kutinaa.

Aiemmin molempia kehotettiin välttämään pähkinää tarkasti, koska altistus saattaisi olla hengenvaarallinen. Tämä aiheutti paljon huolta ja pelkoa, sillä monissa elintarvikkeissa saattaa olla pieniä määriä pähkinää.

Nykyisin tiedetään, että pähkinässä on useita eri proteiineja, joille ihminen voi olla allerginen. Näitä pikku hiukkasia kutsutaan allergeeneiksi. Osa niistä aiheuttaa vakavia oireita, osa vain lieviä oireita, jos niitäkään.

— Laajassa englantilaisessa tutkimuksessa todettiin, että vain yksi neljästä testien mukaan pähkinäallergisesta sai altistuksessa oireita. Kolme neljästä oli siis välttänyt pähkinää turhaan, Jussi Karjalainen kertoo.

Perinteinen ihotesti kertoo, että henkilö on herkistynyt esimerkiksi pähkinälle tai omenalle, mutta se ei pysty erottelemaan, mitkä allergeenit ovat oireiden takana.

— Uudella mikrosirutekniikalla allergian aiheuttaja voidaan selvittää proteiinitasolla. Testit ovat kuitenkin kalliita, joten ne varataan tilanteisiin, joissa hankalan allergian aiheuttaja uhkaa muuten jäädä epäselväksi, Karjalainen summaa.

Allergiarokote mullistaa hoidon

Suomalainen tutkimusryhmä kehittää rokotetta, joka voi auttaa jopa miljoonia allergiasta kärsiviä ympäri maailmaa.

Rokotteen periaate on sama kuin siedätyshoidossa: elimistö totutetaan allergian aiheuttajaan eli allergeeniin vähitellen. Rokotteessa käytetyt allergeenit ovat kuitenkin geneettisesti muokattuja. Ne aiheuttavat vähemmän oireita kuin alkuperäiset allergeenit mutta siedättävät silti.

– Voisimme käyttää siedätyshoidossa nykyistä suurempia annoksia, jolloin vaikutus saataisiin nopeammin ilman merkittäviä haitta­vaikutuksia, kertoo johtava neuvonantaja Hans Söderlund VTT:ltä.

Rokotteita kehitetään tavallisimpiin siite­pöly- ja ruoka-allergioihin. Tavoitteena on 20–25 rokotteen valikoima. Koeputkessa tehdyistä tutkimuksista on saatu lupaavia tuloksia.

Asiantuntijat: Jussi Karjalainen, ylilääkäri, Tampereen yliopistollisen sairaalan Allergiakeskus.
Hans Söderlund, johtava neuvon­antaja, VTT.

Lue lisää: Allergia selviää kokeilemalla
Siedätyshoito nitistää allegian

Siedätyshoito on kokenut 2000-luvulla uuden tulemisen. Sen suosio laski 1980-luvulla, kun allergian hoitoon saatiin uusia, entistä tehokkaampia lääkkeitä. Siedätys koettiin vaivalloiseksi ja jopa vaaralliseksi.

— Kuitenkin vain siedätys vaikuttaa oikeasti sairauden kulkuun, kun lääkkeet hoitavat pelkkiä oireita. Siedätyksestä on lisäksi saatu tutkimuksissa hyviä pitkäaikaistuloksia.

Nykyisin siedätyshoitoa suositellaan, jos allergia aiheuttaa häiritseviä oireita lääkityksestä huolimatta. Siedätystä annetaan viiden vuoden iästä alkaen, ja se kestää yleensä kolme vuotta.

Yleisimmin siedätyshoitoa käytetään koivu- ja heinä­allergiassa, jonkin verran myös pujon, eläinten ja pölypunkkien aiheuttamiin oireisiin. Siedätys on hyödyllistä myös silloin, jos ampiaisen tai mehiläisen pistos on aiheuttanut vakavan yleisreaktion.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti