Aikaiset aamut ovat monen murrosikäisen kauhistus, eikä illalla valvominen auta asiaa. Riittävään uneen tarvitaan joskus pöhköjä sääntöjä ja rasittavaa nalkutusta, mutta lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilän mukaan se kannattaa.

Kuinka paljon nuori tarvitsee unta?

Murrosikään tullessaan nuori tarvitsee unta yhtä paljon kuin aiemminkin, eli henkilöstä riippuen noin 9–10 tuntia yössä. Unentarve ei siis vähene lapsen kasvaessa, kuten pitkään luultiin. Aikuisen noin kahdeksan tunnin unentarpeen nuori saavuttaa vasta kun aivojen kehitys on kypsynyt aikuistasolle. Tämä tapahtuu lähempänä 18–19 vuoden ikää. Pojilla kehitys kestää kauemmin kuin tytöillä.

Mihin unta tarvitaan?

Tarvitsemme kaikki unta aivojen energiatalouden uudistamiseen. Myös muu elimistö tarvitsee unen suomaa lepoa. Nuorena energiaa kuluu erityisesti uuden oppimiseen, kasvamiseen ja kuohuvan tunne-elämän kypsymiseen. On esimerkiksi pystytty osoittamaan, että oppiakseen tehokkaasti, aivojen tulee olla tarpeeksi virkeässä tilassa.

Väsyneenä tutut kuviot voivat sujua, mutta uusien, abstraktien asioiden ymmärtäminen on vaikeaa. Tiedetään myös, että lasten ja nuorten aivot tarvitsevat riittävästi lepoa kypsyäkseen.

Kuinka paljon nuoret nykyään nukkuvat?

Tutkimusten ja kyselyiden mukaan nuoret tuntuvat nukkuvan juuri ja juuri kahdeksan tuntia yössä. Unen määrä on viimeisten vuosikymmenten aikana vähentynyt, sillä elämä on kiireisempää ja myös vaatimuksia ja houkutuksia valvoa on entistä enemmän. 2000-luvulla on kuitenkin ollut havaittavissa hienoista parannusta, sillä kouluterveyskyselyn mukaan unen määrä näyttäisi olevan kasvamaan päin. Tämä koskee etenkin poikia. Ilmeisesti vanhempien valistaminen alkaa vihdoin mennä perille. Tytöillä puolestaan unensaantivaikeudet ovat lisääntyneet. Lähes joka viides tyttö sanoo kärsivänsä unettomuudesta.

Miksi nuoret nukkuvat vähemmän kuin pitäisi?

Sukupuolihormonien alkaessa kehittyä melatoniinin erityshuippu madaltuu ja siirtyy myöhemmäksi. Melatoniini on nukahtamista säätelevä hormoni ja sen vähentyminen nuoren elimistössä viivästyttää unen tuloa. Samanaikaisesti syvän unen määrä vähenee ja nämä yhdessä aikaansaavat sen, että valvominen helpottuu ja uni tulee luontaisesti tuntia paria myöhemmin kuin ennen. Unentarve pysyy samana, mutta koska nuori ei yhteiskunnan erilaisen rytmikäsityksen vuoksi voi nukkua pidempään aamusta, jäävät unet liian lyhyiksi.

Biologian lisäksi kyseessä on kulttuurinen ilmiö. Nuoret keksivät hyviä syitä valvoa siinä missä aikuisetkin. Televisio ja tietokone pitävät nuoret hereillä, samoin liiallinen energiajuomien nauttiminen. Tunnollisilla koululaisilla ja opiskelijoilla illat venyvät myös koulutehtävien parissa.

Minkälaisista muista univaikeuksista nuoret kärsivät?

Unettomuus kaikissa muodoissaan on nuorillakin yleisin unihäiriö – tähän liittyvät nukahtamisongelmat, levoton uni ja yöheräily sekä varhainen herääminen. Näiden lisäksi voi ilmetä yöllisiä hengityshäiriöitä, jotka aiheuttavat kuorsausta ja pahimmillaan hengityskatkoksia. Uni on katkonaista ja hengityskaasujen vaihtuminen puutteellista, mistä johtuen nuori on herätessään väsynyt ja vetämätön. Unisairauksista narkolepsia voi puhjeta jo murrosiässä. Se tarkoittaa sairaalloista nukahtelutaipumusta päivällä ja häiriintynyttä ja rikkonaista unta yöllä.

Sairauteen voi liittyä lihasjäntevyyden menetys tunnetilojen yhteydessä. Narkolepsian oireet jäävät usein huomaamatta nuorena, jolloin väsymys on muutenkin yleistä.

Mistä ongelmat johtuvat?

Hengityshäiriöt johtuvat useimmiten nielun rakenteesta, mutta joskus myös ylipainosta, joka on nuorillakin yleistymässä. Hormonitasapainon muutosten lisäksi ulkoiset paineet aiheuttavat nuorille unihäiriöitä.

Ylivirittyneisyys, johtui se sitten videopelistä tai tenttipaineesta, on tärkein nukahtamattomuuden syy. On todettu, että erityisesti tyttöjen elämä on stressaavaa. Koulupaineiden vuoksi he tekevät usein läksyjä yömyöhään ja heräävät sitten aamulla aikaisin kaunistautumaan. Myös psyykkiset sairaudet, masennus ja psykoosi aiheuttavat unihäiriöitä, samoin monet yleissairaudet, kuten astma ja allergiat. Anemia voi niin ikään johtaa nukkumisongelmiin ja sen on todettu olevan yhteydessä levottomien jalkojen oireistoon, joka vaikeuttaa unensaantia.

Miten liian vähäinen uni vaikuttaa nuoren elämään?

Väsymys aiheuttaa jo lievempänä keskittymisvaikeuksia ja lyhytpinnaisuutta. Monimutkaisten asioiden oppiminen kärsii ja onnettomuusalttius lisääntyy. Myös päänsärky on hyvin yleistä väsyneenä.

Ennustavatko nuoruusajan uniongelmat aikuisiän unettomuutta?

Pitempään jatkunut unettomuus, siinä missä muukin sairaus, vaatii hoitoa mennäkseen ohi. On vanhanaikaista ajatella, että unettomuus korjaantuisi itsestään. Mikäli näin tehdään, on selvää, että ongelmat jatkuvat aikuisiälle.

Entä jos nuori nukkuukin liikaa?

Nukkuminen onnistuu myös huvin vuoksi. Nuorilla ”ylinukkuminen” liittyy usein juuri univelkojen takaisinmaksuun. Sekin sotkee unirytmiä eikä näin ollen ole hyväksi.

Mikä on vanhemman rooli nuoren unihygieniassa?

Nuori tarvitsee itsenäisyyttä ja vapautta mutta myös vanhempien ohjausta. On ensinnäkin tärkeää, että vanhemmat itse ymmärtävät unen merkityksen. Se, ettei nuori enää koe itseään väsyneeksi, ei tarkoita sitä, ettei hän tarvitsisi unta. Tästä asiasta on nyt paasattu 80-luvulta lähtien ja näyttää siltä, että se aletaan lopultakin ottaa tosissaan. Jos nuori ei tunnu asiasta kiinnostuvan, keskustelua on vain jatkettava. Aina sieltä jotain jää kytemään.

Jonkinlainen tolkku olisi pidettävä myös itsellä unirytmeissä. Esimerkistä nuori oppii parhaiten. Ei myöskään saisi asettaa liian suuria vaatimuksia lapselle. Jokaisen olisi hyvä muistaa, että hyvin levänneenä kaikki sujuu paremmin, myös koulu.

Tulisiko yhteiskunnan muuttua?

Unenmäärässä ei tulla pääsemään ihanteeseen, ellei yhteiskunta muutu. Kuvion muuttaminen vaatii tietysti kypsyttelyä, mutta jo puolen tunnin porrastus koulun aloituksessa tekisi ihmeitä. Tästä on tutkittua tietoa esimerkiksi Yhdysvalloista, jossa pieni viive aloituksessa vaikutti huomattavasti oppilaiden toimintoihin. 

Miten omat nuoresi ovat nukkuneet?

Kaksi iltavirkkua ihmistä saa yleensä iltavirkkuja lapsia, näin meilläkin. Nuorempi lapsi esimerkiksi on nukahtanut vauvasta asti vasta kymmenen jälkeen. Kun olemme aikamme naputtaneet, ovat lapset kuitenkin alkaneet ymmärtää unen merkityksen ja ottavat sen nykyään jo vakavasti. Meillä on myös käytössä kurjat tietokone-, kännykkä- ja televisiorajoitukset illasta. Nuoren yksityisyyden tarvetta toki kunnioitetaan tästäkin huolimatta, eli selän takana ei kytätä. Joskus täytyy vain luottaa siihen, että nuori itse oivaltaa sen, mikä on itselle parhaaksi.

Nykyään he pyrkivätkin aktiivisesti vaikuttamaan omaan unirytmiinsä ja osaavat muun muassa siirtää ajoissa rytmiä loman ja viikonlopun jäljiltä.

Vinkkejä vanhemmalle

  • Muistuta nuorta unen merkityksestä, yhä uudestaan.
  • Näytä esimerkkiä nukkumalla itse riittävästi.
  • Tarjoa hiilihydraattipitoinen iltapala, ei kofeiinipitoisia juomia.
  • Rajoita tietokoneen ja kännykän käyttöä illasta.
  • Siirrä televisio pois nuoren omasta huoneesta.
  • Älä kasaa nuorelle liikaa harrastus- ja koulupaineita.

 Asiantuntija lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä, TAYS

Lue lisää unirytmistä

Jos uni ei tule

  • Nouse sängystä ja puuhaile tai lue hetki jotain rauhoittavaa.
  • Jos mieltäsi vaivaa joku asia, juttele siitä vanhemman tai muun luotetun kanssa.
  • Pimennä huone kunnolla tai käytä yövaloa, jos et osaa nukahtaa pimeässä.
  • Muista, ettei uuden oppiminen onnistu iltamyöhään eikä liian väsyneenä.
  • Älä jää unettomuuden kanssa yksin, sillä apua on mahdollista saada.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia, D-vitamiinia, magnesiumia sekä K2-vitamiinia. Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.