Aikaiset aamut ovat monen murrosikäisen kauhistus, eikä illalla valvominen auta asiaa. Riittävään uneen tarvitaan joskus pöhköjä sääntöjä ja rasittavaa nalkutusta, mutta lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilän mukaan se kannattaa.

Kuinka paljon nuori tarvitsee unta?

Murrosikään tullessaan nuori tarvitsee unta yhtä paljon kuin aiemminkin, eli henkilöstä riippuen noin 9–10 tuntia yössä. Unentarve ei siis vähene lapsen kasvaessa, kuten pitkään luultiin. Aikuisen noin kahdeksan tunnin unentarpeen nuori saavuttaa vasta kun aivojen kehitys on kypsynyt aikuistasolle. Tämä tapahtuu lähempänä 18–19 vuoden ikää. Pojilla kehitys kestää kauemmin kuin tytöillä.

Mihin unta tarvitaan?

Tarvitsemme kaikki unta aivojen energiatalouden uudistamiseen. Myös muu elimistö tarvitsee unen suomaa lepoa. Nuorena energiaa kuluu erityisesti uuden oppimiseen, kasvamiseen ja kuohuvan tunne-elämän kypsymiseen. On esimerkiksi pystytty osoittamaan, että oppiakseen tehokkaasti, aivojen tulee olla tarpeeksi virkeässä tilassa.

Väsyneenä tutut kuviot voivat sujua, mutta uusien, abstraktien asioiden ymmärtäminen on vaikeaa. Tiedetään myös, että lasten ja nuorten aivot tarvitsevat riittävästi lepoa kypsyäkseen.

Kuinka paljon nuoret nykyään nukkuvat?

Tutkimusten ja kyselyiden mukaan nuoret tuntuvat nukkuvan juuri ja juuri kahdeksan tuntia yössä. Unen määrä on viimeisten vuosikymmenten aikana vähentynyt, sillä elämä on kiireisempää ja myös vaatimuksia ja houkutuksia valvoa on entistä enemmän. 2000-luvulla on kuitenkin ollut havaittavissa hienoista parannusta, sillä kouluterveyskyselyn mukaan unen määrä näyttäisi olevan kasvamaan päin. Tämä koskee etenkin poikia. Ilmeisesti vanhempien valistaminen alkaa vihdoin mennä perille. Tytöillä puolestaan unensaantivaikeudet ovat lisääntyneet. Lähes joka viides tyttö sanoo kärsivänsä unettomuudesta.

Miksi nuoret nukkuvat vähemmän kuin pitäisi?

Sukupuolihormonien alkaessa kehittyä melatoniinin erityshuippu madaltuu ja siirtyy myöhemmäksi. Melatoniini on nukahtamista säätelevä hormoni ja sen vähentyminen nuoren elimistössä viivästyttää unen tuloa. Samanaikaisesti syvän unen määrä vähenee ja nämä yhdessä aikaansaavat sen, että valvominen helpottuu ja uni tulee luontaisesti tuntia paria myöhemmin kuin ennen. Unentarve pysyy samana, mutta koska nuori ei yhteiskunnan erilaisen rytmikäsityksen vuoksi voi nukkua pidempään aamusta, jäävät unet liian lyhyiksi.

Biologian lisäksi kyseessä on kulttuurinen ilmiö. Nuoret keksivät hyviä syitä valvoa siinä missä aikuisetkin. Televisio ja tietokone pitävät nuoret hereillä, samoin liiallinen energiajuomien nauttiminen. Tunnollisilla koululaisilla ja opiskelijoilla illat venyvät myös koulutehtävien parissa.

Minkälaisista muista univaikeuksista nuoret kärsivät?

Unettomuus kaikissa muodoissaan on nuorillakin yleisin unihäiriö – tähän liittyvät nukahtamisongelmat, levoton uni ja yöheräily sekä varhainen herääminen. Näiden lisäksi voi ilmetä yöllisiä hengityshäiriöitä, jotka aiheuttavat kuorsausta ja pahimmillaan hengityskatkoksia. Uni on katkonaista ja hengityskaasujen vaihtuminen puutteellista, mistä johtuen nuori on herätessään väsynyt ja vetämätön. Unisairauksista narkolepsia voi puhjeta jo murrosiässä. Se tarkoittaa sairaalloista nukahtelutaipumusta päivällä ja häiriintynyttä ja rikkonaista unta yöllä.

Sairauteen voi liittyä lihasjäntevyyden menetys tunnetilojen yhteydessä. Narkolepsian oireet jäävät usein huomaamatta nuorena, jolloin väsymys on muutenkin yleistä.

Mistä ongelmat johtuvat?

Hengityshäiriöt johtuvat useimmiten nielun rakenteesta, mutta joskus myös ylipainosta, joka on nuorillakin yleistymässä. Hormonitasapainon muutosten lisäksi ulkoiset paineet aiheuttavat nuorille unihäiriöitä.

Ylivirittyneisyys, johtui se sitten videopelistä tai tenttipaineesta, on tärkein nukahtamattomuuden syy. On todettu, että erityisesti tyttöjen elämä on stressaavaa. Koulupaineiden vuoksi he tekevät usein läksyjä yömyöhään ja heräävät sitten aamulla aikaisin kaunistautumaan. Myös psyykkiset sairaudet, masennus ja psykoosi aiheuttavat unihäiriöitä, samoin monet yleissairaudet, kuten astma ja allergiat. Anemia voi niin ikään johtaa nukkumisongelmiin ja sen on todettu olevan yhteydessä levottomien jalkojen oireistoon, joka vaikeuttaa unensaantia.

Miten liian vähäinen uni vaikuttaa nuoren elämään?

Väsymys aiheuttaa jo lievempänä keskittymisvaikeuksia ja lyhytpinnaisuutta. Monimutkaisten asioiden oppiminen kärsii ja onnettomuusalttius lisääntyy. Myös päänsärky on hyvin yleistä väsyneenä.

Ennustavatko nuoruusajan uniongelmat aikuisiän unettomuutta?

Pitempään jatkunut unettomuus, siinä missä muukin sairaus, vaatii hoitoa mennäkseen ohi. On vanhanaikaista ajatella, että unettomuus korjaantuisi itsestään. Mikäli näin tehdään, on selvää, että ongelmat jatkuvat aikuisiälle.

Entä jos nuori nukkuukin liikaa?

Nukkuminen onnistuu myös huvin vuoksi. Nuorilla ”ylinukkuminen” liittyy usein juuri univelkojen takaisinmaksuun. Sekin sotkee unirytmiä eikä näin ollen ole hyväksi.

Mikä on vanhemman rooli nuoren unihygieniassa?

Nuori tarvitsee itsenäisyyttä ja vapautta mutta myös vanhempien ohjausta. On ensinnäkin tärkeää, että vanhemmat itse ymmärtävät unen merkityksen. Se, ettei nuori enää koe itseään väsyneeksi, ei tarkoita sitä, ettei hän tarvitsisi unta. Tästä asiasta on nyt paasattu 80-luvulta lähtien ja näyttää siltä, että se aletaan lopultakin ottaa tosissaan. Jos nuori ei tunnu asiasta kiinnostuvan, keskustelua on vain jatkettava. Aina sieltä jotain jää kytemään.

Jonkinlainen tolkku olisi pidettävä myös itsellä unirytmeissä. Esimerkistä nuori oppii parhaiten. Ei myöskään saisi asettaa liian suuria vaatimuksia lapselle. Jokaisen olisi hyvä muistaa, että hyvin levänneenä kaikki sujuu paremmin, myös koulu.

Tulisiko yhteiskunnan muuttua?

Unenmäärässä ei tulla pääsemään ihanteeseen, ellei yhteiskunta muutu. Kuvion muuttaminen vaatii tietysti kypsyttelyä, mutta jo puolen tunnin porrastus koulun aloituksessa tekisi ihmeitä. Tästä on tutkittua tietoa esimerkiksi Yhdysvalloista, jossa pieni viive aloituksessa vaikutti huomattavasti oppilaiden toimintoihin. 

Miten omat nuoresi ovat nukkuneet?

Kaksi iltavirkkua ihmistä saa yleensä iltavirkkuja lapsia, näin meilläkin. Nuorempi lapsi esimerkiksi on nukahtanut vauvasta asti vasta kymmenen jälkeen. Kun olemme aikamme naputtaneet, ovat lapset kuitenkin alkaneet ymmärtää unen merkityksen ja ottavat sen nykyään jo vakavasti. Meillä on myös käytössä kurjat tietokone-, kännykkä- ja televisiorajoitukset illasta. Nuoren yksityisyyden tarvetta toki kunnioitetaan tästäkin huolimatta, eli selän takana ei kytätä. Joskus täytyy vain luottaa siihen, että nuori itse oivaltaa sen, mikä on itselle parhaaksi.

Nykyään he pyrkivätkin aktiivisesti vaikuttamaan omaan unirytmiinsä ja osaavat muun muassa siirtää ajoissa rytmiä loman ja viikonlopun jäljiltä.

Vinkkejä vanhemmalle

  • Muistuta nuorta unen merkityksestä, yhä uudestaan.
  • Näytä esimerkkiä nukkumalla itse riittävästi.
  • Tarjoa hiilihydraattipitoinen iltapala, ei kofeiinipitoisia juomia.
  • Rajoita tietokoneen ja kännykän käyttöä illasta.
  • Siirrä televisio pois nuoren omasta huoneesta.
  • Älä kasaa nuorelle liikaa harrastus- ja koulupaineita.

 Asiantuntija lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä, TAYS

Lue lisää unirytmistä

Jos uni ei tule

  • Nouse sängystä ja puuhaile tai lue hetki jotain rauhoittavaa.
  • Jos mieltäsi vaivaa joku asia, juttele siitä vanhemman tai muun luotetun kanssa.
  • Pimennä huone kunnolla tai käytä yövaloa, jos et osaa nukahtaa pimeässä.
  • Muista, ettei uuden oppiminen onnistu iltamyöhään eikä liian väsyneenä.
  • Älä jää unettomuuden kanssa yksin, sillä apua on mahdollista saada.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.