Kun tajuttoman osaa kääntää kylkiasentoon, hän ei pääse tukehtumaan. Tätä taitoa tarvitset, jos olet auttamassa tapaturmaan joutunutta tai sairauskohtauksen saanutta.
Meneepä ihminen tajuttomaksi mistä syystä tahansa, hän on aina tukehtumisvaarassa, sillä hänen nielunsa lihakset veltostuvat. Kieli pääsee painumaan kurkkuun ja tukkimaan hengityksen. Vaara on erityisen suuri, jos tajuton makaa selällään ja pää on etukenossa.
Tajuttoman auttamisessa, kuten ensiavussa aina muutenkin, tärkeintä on varmistaa, että uhri pystyy hengittämään. Keinona on siis kylkiasento. Siihen kääntäminen ei vaadi voimia, joten itseään painavampaakin pystyy auttamaan. Tuupertuneen turhaa liikuttamista ja siirtämistä pitää kuitenkin välttää, ettei aiheuttaisi lisää vammoja.
Näin se tehdään
Ennen toimeen ryhtymistä pitää varmistaa, että apua tarvitseva hengittää. Tee se laittamalla oma kämmenselkäsi tajuttoman suun ja sierainten eteen.
Asetu polvillesi tajuttoman viereen. Koukista hänen itsesipuoleinen käsivartensa suoraan kulmaan niin, että kämmen on lähellä kasvoja. Taivuta toinen käsivarsi koukkuun rintakehän yli ja nosta koukkuun myös samanpuoleinen jalka.
Käännä hänet hartioista ja lonkasta itseesi päin vetäen kyljelleen. Taivuta päätä taaksepäin ja tue leuka asettamalla päällimmäinen koukistettu käsi posken alle. Tarkista, että jalkojen ja käsien asento on tukeva, sillä tajuton ei saa kierähtää takaisin selälleen tai mahalleen.
Voit kääntää potilaan kummalle kyljelle tahansa, mutta jos mahdollista, käännä vasemmalle. Tajuttoman tila voi muuttua nopeasti, joten kylkiasennossakin häntä pitää tarkkailla: hengitys saattaa heiketä, pään asento muuttua tai oksennus tukkia hengitystiet.
Kun autettavasi on turvallisesti kyljellään, soita viimeistään silloin hätäkeskukseen 112. Siellä arvioidaan, pitääkö paikalle lähettää ambulanssi, ja annetaan neuvoja jatkotoimista. Jos tilanne näyttää mielestäsi pahalta, soita hätäkeskukseen ennen kuin teet mitään muuta.
Syy aivoissa
Kylkiasentoa ensiaputoimena vaativia, aivotoiminnan häiriöstä johtuvia tajuttomuuden syitä on monenlaisia: esimerkiksi tapaturmasta aiheutuva vammautuminen, aivotärähdys, aivoruhjevamma tai kallonsisäinen verenvuoto. Sen voi aiheuttaa myös sairauskohtaus, kuten epilepsia, diabetes tai aivohalvaus, myrkytys tai hapenpuute hengitys- tai verenkiertohäiriöiden seurauksena.
Pyörtyminen on vähemmän vakavaa. Sen syynä saattaa olla väsymys, järkytys tai pitkään seisominen ja niitä seuraava aivojen verenkierron heikkeneminen. Auta pyörtynyttä nostamalla hänen jalkansa ensin vähäksi aikaa suoraan ylöspäin, sitten loivemmin koholle. Kun pyörtynyt virkoaa, kehota häntä pitämään silmänsä auki, hengittämään nenän kautta sisään ja suun kautta ulos ja laskemaan hartiat alas niin, että palleakin osallistuu hengittämiseen.
Pyörtynyt virkoaa nopeasti, mutta tajuttomuus voi kestää minuuteista kuukausiin. Muuten kuin keston ja potilaan reagoimisen perusteella näitä kahta tilaa ei juuri voi erottaa toisistaan. Tajuton ei reagoi herättely-yrityksiin, mutta lievissä tapauksissa virkoaa kuitenkin nopeahkosti.
Lyhyt tajuttomuus voi seurata kovasta kivusta tai päähän kohdistuneesta iskusta, joille jotkut altistuvat vapaaehtoisesti esimerkiksi nyrkkeilyssä. Pahasta kallovammasta voi seurata jopa viikkojen tajuttomuus.
Sairauskohtauksen jälkitila
Epilepsia ja diabetes ovat yleisimpiä sairauksia, joihin kuuluvissa kohtauksissa potilas voi mennä tajuttomaksi ja hänet siis pitäisi osata kääntää kylkiasentoon. Sitä ennen hänestä on kuitenkin huolehdittava sairauden vaatimalla tavalla.
Sairauskohtauksista myös aivohalvaus voi johtaa äkilliseen tajuttomuuteen. Tämän hengenvaarallisen tilan oireita ovat sekavuus, puheen puuroutuminen, nielemisvaikeudet, toispuoleinen halvaantuminen ja kasvojen riippuminen. Aivoinfarktin saaneen pelastamiseksi apua on hälytettävä heti, kylkiasentoon kääntämisen vuoro on vasta sen jälkeen.
Suojaa kouristelijaa
Tervekin ihminen voi saada kouristuskohtauksen, mutta tavallisin kouristusten aiheuttaja on epilepsia. Kun kohtaus on alkanut, sitä ei voi pysäyttää. Kouristusta ei saakaan yrittää estää, vaan potilasta pitää suojella loukkaantumiselta. Pitele kevyesti kiinni hänen päästään kouristusta myötäillen. Älä pane mitään hänen suuhunsa tai hampaiden väliin, ettei tukehtumisvaaraa tule.
Jos olet varma, että kyse on epilepsiasta, voit seurata kouristuskohtausta viisi minuuttia, ja ellei se mene ohi, soittaa 112:een. Jos et tiedä kouristuksen syytä, hälytä apu viivyttelemättä. Jos kouristusta seuraa tajuttomuus, turvaa hengitys kylkiasennolla.
Verensokeri ylös
Jos diabeetikon insuliiniannos on liian suuri tai hän unohtaa syödä riittävästi, veren sokeri saattaa laskea liikaa. Pahimmassa tapauksessa seurauksena on hengenvaarallinen diabeettinen sokki (insuliinisokki), jossa potilas voi mennä nopeasti tajuttomaksi. Hoitamattomana tällainen kohtaus aiheuttaa jopa vakavia aivovaurioita.
Jos kohtauksen saanut on tajuissaan, anna hänelle sokeria, sokeroitua mehua tai muuta sokeripitoista syötävää. Jos oireet eivät näin mene ohi 15 minuutissa, soita apua.
Tajuttomalle diabeetikolle ei saa antaa mitään juotavaa tai syötävää. Käännä hänet kylkiasentoon, turvaa hengitys ja kutsu apua.
Syy ei näy päälle
– Päältäpäin ei voi nähdä, miksi vaikka joku ostarin kulmilla makaava on menettänyt tajuntansa, SPR:n ensiapuopettaja Kristiina Myllyrinne muistuttaa. Hän ottaa esimerkiksi suhtautumisen sammuneen auttamiseen, mikä on monelle
vastenmielistä.
– Tällaista tilannetta ei saisi koskaan kuitata ajattelemalla, että kännissä se varmaan vain on. Ei varsinkaan, koska juopunutkin voi tarvita apua nopeasti. Sammuminen nimittäin johtuu alkoholimyrkytyksestä. Siihen kuolee Suomessa vuosittain satakunta ihmistä.
– Ainakin nuori sammunut pitää toimittaa ensiavun jälkeen sairaalaan, sillä 15-vuotiaalle puolikasta viinapulloa vastaava alkoholiannos voi olla tappava.
