Huimaus on hyvin tavallista ja lisääntyy iän myötä. LL Riina Niemensivu HYKSin korvaklinikasta kertoo, milloin sen selvittely vaatii lääkäriä.

1. Onko huimaus sairaus, oire vai ohimenevä häiriö?

Huimaus voi olla kaikkia noita. Se voi olla sairaus, kuten vestibulaarineuroniitti eli sisäkorvan tasapainoelimen häiriö, tai oire neurologisesta sairaudesta, esimerkiksi MS-taudista. Se voi olla myös ohimenevä häiriö, jonka aiheuttaa vaikkapa pään matala verensokeri.

2. Miten tavallista huimaus on?

Huimaus on tavallista ja lisääntyy iän myötä. Noin joka kolmas vanhus kärsii siitä, ja myös kahdeksan prosenttia neuvola- ja kouluikäisistä lapsista on tuntenut huimausta joskus elämänsä aikana.

3. Jos lapsena huimaa, huimaako herkemmin myös aikuisena?

Lapsilla melko yleinen huimauksen syy on hyvänlaatuinen lapsuusiän kohtauksittainen huimaus, joka paranee ennen teini-ikää. Tosin monille kehittyy myöhemmin nuoruus- tai aikuisiällä migreeni, johon voi taas liittyä huimausta. Eli tietyt lasten huimaussairaudet voivat merkitä enemmän huimausta myös aikuisiällä.

4. Milloin huimaus on vaarallista?

Lisätutkimukset ovat tarpeen, jos huimaukseen liittyy sitkeää päänsärkyä, neurologisia oireita kuten näköhäiriöitä, tai jos sitä on edeltänyt pään vamma. Huimaus on syytä selvittää myös, jos se toistuu, on haitallista ja sen syy on epäselvä.

5. Mitkä ovat huimauksen yleisimmät syyt?

Aikuisilla yleisimmät todellisen kiertohuimauksen syyt ovat hyvänlaatuinen asentohuimaus, Meniérèn tauti ja vestibulaarineuroniitti. Lapsilla tavallisimmat syyt ovat hyvänlaatuinen lapsuusiän kohtauksittainen huimaus, migreeniin liittyvä huimaus ja korvatulehdukseen liittyvä huimaus.

6. Liittyykö huimaus erityisesti joihinkin ikä-, kehitys- tai elämänvaiheisiin?

Lapsilla tasapainojärjestelmä ja sen väliset hermoradat ovat vasta kehittymässä ja kypsymässä. Tähän vaiheeseen liittyy tasapainon hakemista, ei suoranaista huimausta. Vanhuksilla taas tasapainoon vaikuttavat aistit, kuten näköaisti, tasapainoelin ja lihasten asentotuntoaistit, alkavat rappeua ja tasapainon ylläpito vaikeutuu.

7. Voiko huimaus johtua stressistä, jännityksestä tai vaikka hartioita painavasta repusta?

Huimausta voivat aiheuttaa psyykkiset syyt, kuten stressi ja jännitys. Stressi voi myös pahentaa esimerkiksi Meniérèn taudin oireita ja aiheuttaa kohtauksen. Myös mekaaniset syyt, kuten niska-hartialihaksia ja verenkiertoa painava reppu, voivat aiheuttaa huimausta.

8. Onko huimaus yleistä joidenkin sairauksien yhteydessä?

Migreeniin ja joihinkin neurologisiin sairauksiin kuten MS-tautiin liittyy usein huimausta. Se saattaa liittyä myös aivoverenkierron häiriöihin tai kilpirauhasen toimintahäiriöihin. Koska taustalla voi olla hyvin erilaisia sairauksia, hyvillä esitiedoilla on suuri merkitys huimailevia ihmisiä tutkittaessa.

9. Mitä eroa on huimauksella ja pyörtymisellä?

Sanoja käytetään usein synonyymeinä, vaikkeivät ne tarkoita aivan samaa. Huimaus aiheutuu usein sisäkorvassa olevan tasapainoelimen häiriöstä. Pyörtyminen voi johtua vaikka psyykkisistä syistä, verenpaineen säätelyyn liittyvistä syistä tai verensokerin häiriöstä.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.