Huimaus on hyvin tavallista ja lisääntyy iän myötä. LL Riina Niemensivu HYKSin korvaklinikasta kertoo, milloin sen selvittely vaatii lääkäriä.

1. Onko huimaus sairaus, oire vai ohimenevä häiriö?

Huimaus voi olla kaikkia noita. Se voi olla sairaus, kuten vestibulaarineuroniitti eli sisäkorvan tasapainoelimen häiriö, tai oire neurologisesta sairaudesta, esimerkiksi MS-taudista. Se voi olla myös ohimenevä häiriö, jonka aiheuttaa vaikkapa pään matala verensokeri.

2. Miten tavallista huimaus on?

Huimaus on tavallista ja lisääntyy iän myötä. Noin joka kolmas vanhus kärsii siitä, ja myös kahdeksan prosenttia neuvola- ja kouluikäisistä lapsista on tuntenut huimausta joskus elämänsä aikana.

3. Jos lapsena huimaa, huimaako herkemmin myös aikuisena?

Lapsilla melko yleinen huimauksen syy on hyvänlaatuinen lapsuusiän kohtauksittainen huimaus, joka paranee ennen teini-ikää. Tosin monille kehittyy myöhemmin nuoruus- tai aikuisiällä migreeni, johon voi taas liittyä huimausta. Eli tietyt lasten huimaussairaudet voivat merkitä enemmän huimausta myös aikuisiällä.

4. Milloin huimaus on vaarallista?

Lisätutkimukset ovat tarpeen, jos huimaukseen liittyy sitkeää päänsärkyä, neurologisia oireita kuten näköhäiriöitä, tai jos sitä on edeltänyt pään vamma. Huimaus on syytä selvittää myös, jos se toistuu, on haitallista ja sen syy on epäselvä.

5. Mitkä ovat huimauksen yleisimmät syyt?

Aikuisilla yleisimmät todellisen kiertohuimauksen syyt ovat hyvänlaatuinen asentohuimaus, Meniérèn tauti ja vestibulaarineuroniitti. Lapsilla tavallisimmat syyt ovat hyvänlaatuinen lapsuusiän kohtauksittainen huimaus, migreeniin liittyvä huimaus ja korvatulehdukseen liittyvä huimaus.

6. Liittyykö huimaus erityisesti joihinkin ikä-, kehitys- tai elämänvaiheisiin?

Lapsilla tasapainojärjestelmä ja sen väliset hermoradat ovat vasta kehittymässä ja kypsymässä. Tähän vaiheeseen liittyy tasapainon hakemista, ei suoranaista huimausta. Vanhuksilla taas tasapainoon vaikuttavat aistit, kuten näköaisti, tasapainoelin ja lihasten asentotuntoaistit, alkavat rappeua ja tasapainon ylläpito vaikeutuu.

7. Voiko huimaus johtua stressistä, jännityksestä tai vaikka hartioita painavasta repusta?

Huimausta voivat aiheuttaa psyykkiset syyt, kuten stressi ja jännitys. Stressi voi myös pahentaa esimerkiksi Meniérèn taudin oireita ja aiheuttaa kohtauksen. Myös mekaaniset syyt, kuten niska-hartialihaksia ja verenkiertoa painava reppu, voivat aiheuttaa huimausta.

8. Onko huimaus yleistä joidenkin sairauksien yhteydessä?

Migreeniin ja joihinkin neurologisiin sairauksiin kuten MS-tautiin liittyy usein huimausta. Se saattaa liittyä myös aivoverenkierron häiriöihin tai kilpirauhasen toimintahäiriöihin. Koska taustalla voi olla hyvin erilaisia sairauksia, hyvillä esitiedoilla on suuri merkitys huimailevia ihmisiä tutkittaessa.

9. Mitä eroa on huimauksella ja pyörtymisellä?

Sanoja käytetään usein synonyymeinä, vaikkeivät ne tarkoita aivan samaa. Huimaus aiheutuu usein sisäkorvassa olevan tasapainoelimen häiriöstä. Pyörtyminen voi johtua vaikka psyykkisistä syistä, verenpaineen säätelyyn liittyvistä syistä tai verensokerin häiriöstä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.