Mistä tietää, onko allerginen ampiaisille? Tekeekö hirvikärpänen pesän hiuksiin? Ihotautien erikoislääkäri kertoo, miten ötökkäkesästä selviää terveenä.

1. Hyttysten pitää antaa pistää alkukesästä, jolloin elimistö tottuu niihin, eivätkä pistokset enää aiheuta paukamia.

Totta. Elimistö siedättyy hyttysen syljen allergeeneille ja paukamat pienenevät loppukesää kohti. Tämä voi toki johtua siitäkin, että alkukesän hyttyslaji on usein eri kuin loppukesän.

2. Jos hyttysen antaa imeä verta loppuun asti, kutisevaa paukamaa ei nouse.

Väärin. Mitä pidempään hyttynen pistää, sitä enemmän se ruiskuttaa sylkeään ihoon ja paukamakin voi olla suurempi. Reaktion suuruus riippuu ensisijaisesti siitä, onko ihminen herkistynyt hyttysen syljelle: 90 prosenttia suomalaisista on. Periaatteessa läimäytys voi aiheuttaa imukärsän katkeamisen ihon sisään, jolloin paukama voi tulehtua. Tästä ei kuitenkaan ole tieteellistä tutkimustulosta.

3. Toisten ihmisten veri on herkullisempaa kuin toisten – hyttysiä saa läiskiä jatkuvasti.

Totta. Hyttynen suunnistaa kohti lämpöä ja hengitysilman hiilidioksidia. Aineenvaihdunnan vilkkaus ja korkea ruumin lämpö houkuttelevat hyttysiä.

4. Suomessakin hyttysistä voi saada aidsin tai malarian.

Väärin. Hyttynen ei levitä aidsia, koska se pistää vain kerran elämänsä aikana. Teoriassa osin tottakin: Varsinkin ilmaston lämpenemisen takia Anopheles-suvun hyttysten määrä voi lisääntyä ja johtaa malarian leviämiseen. Malariaa esiintyi sodan aikana jonkin verran.

5. Pogostan taudin voi saada vain Ilomantsin hyttysistä.

Väärin. Hyttynen ei tunne kuntarajoja. Pogostan tauti on virustauti, jota hyttyset levittävät. Oireita ovat kuume, ihottuma ja nivelkivut, jotka saattavat kestää viikkoja, joskus kuukausia. Suomessa tautia tavataan elo-syyskuussa, ja vuosittain todetaan parisenkymmentä tapausta.

6. Kun ottaa antihistamiinitabletin illalla, ei tarvitse yöllä raapia hyttysen puremia.

Totta. Suomalaisissa tutkimuksissa tämä on luotettavasti osoitettu, omakin väitöskirjani käsitteli aihetta. Antihistamiinin voi ottaa jo ennen hyttysille altistumista, jos tietää, että joutuu hyttysten joukkoon.

7. Ei voi tietää, onko ampiaisille allerginen, ennen kuin ampiainen on pistänyt ensimmäisen kerran.

Totta. Verikokeen tai allergiatestin positiivinen tulos ei tarkoita allergian määritelmän mukaan vielä allergiaa vaan vasta herkistymistä.

8. Jos ei ole aiemmin saanut allergista reaktiota ampiaisen pistosta, ei sitä saa koskaan myöhemminkään.

Väärin. Herkistyminen voi tulla ensimmäisen tai vasta esimerkiksi sadannen piston jälkeen.

9. Ampiaisen pistin voi jäädä ihon sisään ja tulehtua.

Väärin, osin tottakin. Ampiainen ei pudota pistintään, sen sijaan mehiläinen pudottaa. Läimäys voi kyllä katkaista ampiaisenkin pistimen.

10. Ampiaisen pistoon voi kuolla, jos on allerginen.

Totta. Kyseessä on henkeä uhkaava allerginen reaktio, jossa verenpaine laskee vaarallisen alas, verenkierto romahtaa ja hengitystiet tukkeutuvat.

11. Siedätyshoidoilla voidaan lievittää pistiäisallergiaa.

Totta. Siedätyshoidossa annetaan kasvavia määriä oireita aiheuttavaa ainetta (ampiaisen tai mehiläisen myrkkyä) ihon alle. Siedätyshoidon aloituksesta ja kestosta päättää allergisiin sairauksiin perehtynyt erikoislääkäri, mutta alkuvaiheen jälkeen jatkohoito voidaan tehdä perusterveydenhuollossa. Hoito saattaa kestää vuosia, eikä se aina takaa oireettomuutta.

12. Kyypakkaus auttaa vain ampiaisenpistoon, kyyn puremaan siitä ei ole mitään apua.

Väärin. Kyypakkaus sisältää kortisonia, joka auttaa kaikentyyppisiin allergisin reaktioihin. Eri asia on, ehtiikö lääke vaikuttaa riittävästi, jos reaktio alkaa nopeasti.

13. Käärmeen myrkyn voi itse imeä pois haavasta.

Totta, jos notkeutta riittää. Myrkky kannattaa sylkeä pois. En tiedä, kuinka paljon siitä on lopulta apua, joten lääkäriin on joka tapauksessa syytä mennä nopeasti.

14. Punkin puremaan voi kuolla.

Totta. Punkki levittää tauteja, jotka voivat hoitamattomana aiheuttaa vakavia keskushermostoinfektioita. Ne voivat johtaa kuolemaan.

15. Hirvikärpänen saattaa jäädä pesimään ihmisen hiuksiin tai mennä ruumiin aukoista sisään.

Väärin. Hirvikärpänen ei tee pesää ihmiseen, mutta puremat voivat aiheuttaa pitkään kutiavia paukamia. Ruumiinaukoista ne kyllä mönkivät ajan kanssa pois.

16. Lämpimien kesien myötä Suomeen on leviämässä uusia, pistäviä hyönteisiä.

Lienee totta. Pistävä, vertaimevä perhonen on sanomalehtitietojenkin mukaan jo rantautunut Suomeen.

Vastaajana ihotautien erikoislääkäri Ari Karppinen Koskiklinikasta.

Lue lisää:

Kesävaivojen ensiapuopas

Hyönteisen pistoihin lievitystä

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti