Mistä tietää, onko allerginen ampiaisille? Tekeekö hirvikärpänen pesän hiuksiin? Ihotautien erikoislääkäri kertoo, miten ötökkäkesästä selviää terveenä.

1. Hyttysten pitää antaa pistää alkukesästä, jolloin elimistö tottuu niihin, eivätkä pistokset enää aiheuta paukamia.

Totta. Elimistö siedättyy hyttysen syljen allergeeneille ja paukamat pienenevät loppukesää kohti. Tämä voi toki johtua siitäkin, että alkukesän hyttyslaji on usein eri kuin loppukesän.

2. Jos hyttysen antaa imeä verta loppuun asti, kutisevaa paukamaa ei nouse.

Väärin. Mitä pidempään hyttynen pistää, sitä enemmän se ruiskuttaa sylkeään ihoon ja paukamakin voi olla suurempi. Reaktion suuruus riippuu ensisijaisesti siitä, onko ihminen herkistynyt hyttysen syljelle: 90 prosenttia suomalaisista on. Periaatteessa läimäytys voi aiheuttaa imukärsän katkeamisen ihon sisään, jolloin paukama voi tulehtua. Tästä ei kuitenkaan ole tieteellistä tutkimustulosta.

3. Toisten ihmisten veri on herkullisempaa kuin toisten – hyttysiä saa läiskiä jatkuvasti.

Totta. Hyttynen suunnistaa kohti lämpöä ja hengitysilman hiilidioksidia. Aineenvaihdunnan vilkkaus ja korkea ruumin lämpö houkuttelevat hyttysiä.

4. Suomessakin hyttysistä voi saada aidsin tai malarian.

Väärin. Hyttynen ei levitä aidsia, koska se pistää vain kerran elämänsä aikana. Teoriassa osin tottakin: Varsinkin ilmaston lämpenemisen takia Anopheles-suvun hyttysten määrä voi lisääntyä ja johtaa malarian leviämiseen. Malariaa esiintyi sodan aikana jonkin verran.

5. Pogostan taudin voi saada vain Ilomantsin hyttysistä.

Väärin. Hyttynen ei tunne kuntarajoja. Pogostan tauti on virustauti, jota hyttyset levittävät. Oireita ovat kuume, ihottuma ja nivelkivut, jotka saattavat kestää viikkoja, joskus kuukausia. Suomessa tautia tavataan elo-syyskuussa, ja vuosittain todetaan parisenkymmentä tapausta.

6. Kun ottaa antihistamiinitabletin illalla, ei tarvitse yöllä raapia hyttysen puremia.

Totta. Suomalaisissa tutkimuksissa tämä on luotettavasti osoitettu, omakin väitöskirjani käsitteli aihetta. Antihistamiinin voi ottaa jo ennen hyttysille altistumista, jos tietää, että joutuu hyttysten joukkoon.

7. Ei voi tietää, onko ampiaisille allerginen, ennen kuin ampiainen on pistänyt ensimmäisen kerran.

Totta. Verikokeen tai allergiatestin positiivinen tulos ei tarkoita allergian määritelmän mukaan vielä allergiaa vaan vasta herkistymistä.

8. Jos ei ole aiemmin saanut allergista reaktiota ampiaisen pistosta, ei sitä saa koskaan myöhemminkään.

Väärin. Herkistyminen voi tulla ensimmäisen tai vasta esimerkiksi sadannen piston jälkeen.

9. Ampiaisen pistin voi jäädä ihon sisään ja tulehtua.

Väärin, osin tottakin. Ampiainen ei pudota pistintään, sen sijaan mehiläinen pudottaa. Läimäys voi kyllä katkaista ampiaisenkin pistimen.

10. Ampiaisen pistoon voi kuolla, jos on allerginen.

Totta. Kyseessä on henkeä uhkaava allerginen reaktio, jossa verenpaine laskee vaarallisen alas, verenkierto romahtaa ja hengitystiet tukkeutuvat.

11. Siedätyshoidoilla voidaan lievittää pistiäisallergiaa.

Totta. Siedätyshoidossa annetaan kasvavia määriä oireita aiheuttavaa ainetta (ampiaisen tai mehiläisen myrkkyä) ihon alle. Siedätyshoidon aloituksesta ja kestosta päättää allergisiin sairauksiin perehtynyt erikoislääkäri, mutta alkuvaiheen jälkeen jatkohoito voidaan tehdä perusterveydenhuollossa. Hoito saattaa kestää vuosia, eikä se aina takaa oireettomuutta.

12. Kyypakkaus auttaa vain ampiaisenpistoon, kyyn puremaan siitä ei ole mitään apua.

Väärin. Kyypakkaus sisältää kortisonia, joka auttaa kaikentyyppisiin allergisin reaktioihin. Eri asia on, ehtiikö lääke vaikuttaa riittävästi, jos reaktio alkaa nopeasti.

13. Käärmeen myrkyn voi itse imeä pois haavasta.

Totta, jos notkeutta riittää. Myrkky kannattaa sylkeä pois. En tiedä, kuinka paljon siitä on lopulta apua, joten lääkäriin on joka tapauksessa syytä mennä nopeasti.

14. Punkin puremaan voi kuolla.

Totta. Punkki levittää tauteja, jotka voivat hoitamattomana aiheuttaa vakavia keskushermostoinfektioita. Ne voivat johtaa kuolemaan.

15. Hirvikärpänen saattaa jäädä pesimään ihmisen hiuksiin tai mennä ruumiin aukoista sisään.

Väärin. Hirvikärpänen ei tee pesää ihmiseen, mutta puremat voivat aiheuttaa pitkään kutiavia paukamia. Ruumiinaukoista ne kyllä mönkivät ajan kanssa pois.

16. Lämpimien kesien myötä Suomeen on leviämässä uusia, pistäviä hyönteisiä.

Lienee totta. Pistävä, vertaimevä perhonen on sanomalehtitietojenkin mukaan jo rantautunut Suomeen.

Vastaajana ihotautien erikoislääkäri Ari Karppinen Koskiklinikasta.

Lue lisää:

Kesävaivojen ensiapuopas

Hyönteisen pistoihin lievitystä

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.