Mistä tietää, onko allerginen ampiaisille? Tekeekö hirvikärpänen pesän hiuksiin? Ihotautien erikoislääkäri kertoo, miten ötökkäkesästä selviää terveenä.

1. Hyttysten pitää antaa pistää alkukesästä, jolloin elimistö tottuu niihin, eivätkä pistokset enää aiheuta paukamia.

Totta. Elimistö siedättyy hyttysen syljen allergeeneille ja paukamat pienenevät loppukesää kohti. Tämä voi toki johtua siitäkin, että alkukesän hyttyslaji on usein eri kuin loppukesän.

2. Jos hyttysen antaa imeä verta loppuun asti, kutisevaa paukamaa ei nouse.

Väärin. Mitä pidempään hyttynen pistää, sitä enemmän se ruiskuttaa sylkeään ihoon ja paukamakin voi olla suurempi. Reaktion suuruus riippuu ensisijaisesti siitä, onko ihminen herkistynyt hyttysen syljelle: 90 prosenttia suomalaisista on. Periaatteessa läimäytys voi aiheuttaa imukärsän katkeamisen ihon sisään, jolloin paukama voi tulehtua. Tästä ei kuitenkaan ole tieteellistä tutkimustulosta.

3. Toisten ihmisten veri on herkullisempaa kuin toisten – hyttysiä saa läiskiä jatkuvasti.

Totta. Hyttynen suunnistaa kohti lämpöä ja hengitysilman hiilidioksidia. Aineenvaihdunnan vilkkaus ja korkea ruumin lämpö houkuttelevat hyttysiä.

4. Suomessakin hyttysistä voi saada aidsin tai malarian.

Väärin. Hyttynen ei levitä aidsia, koska se pistää vain kerran elämänsä aikana. Teoriassa osin tottakin: Varsinkin ilmaston lämpenemisen takia Anopheles-suvun hyttysten määrä voi lisääntyä ja johtaa malarian leviämiseen. Malariaa esiintyi sodan aikana jonkin verran.

5. Pogostan taudin voi saada vain Ilomantsin hyttysistä.

Väärin. Hyttynen ei tunne kuntarajoja. Pogostan tauti on virustauti, jota hyttyset levittävät. Oireita ovat kuume, ihottuma ja nivelkivut, jotka saattavat kestää viikkoja, joskus kuukausia. Suomessa tautia tavataan elo-syyskuussa, ja vuosittain todetaan parisenkymmentä tapausta.

6. Kun ottaa antihistamiinitabletin illalla, ei tarvitse yöllä raapia hyttysen puremia.

Totta. Suomalaisissa tutkimuksissa tämä on luotettavasti osoitettu, omakin väitöskirjani käsitteli aihetta. Antihistamiinin voi ottaa jo ennen hyttysille altistumista, jos tietää, että joutuu hyttysten joukkoon.

7. Ei voi tietää, onko ampiaisille allerginen, ennen kuin ampiainen on pistänyt ensimmäisen kerran.

Totta. Verikokeen tai allergiatestin positiivinen tulos ei tarkoita allergian määritelmän mukaan vielä allergiaa vaan vasta herkistymistä.

8. Jos ei ole aiemmin saanut allergista reaktiota ampiaisen pistosta, ei sitä saa koskaan myöhemminkään.

Väärin. Herkistyminen voi tulla ensimmäisen tai vasta esimerkiksi sadannen piston jälkeen.

9. Ampiaisen pistin voi jäädä ihon sisään ja tulehtua.

Väärin, osin tottakin. Ampiainen ei pudota pistintään, sen sijaan mehiläinen pudottaa. Läimäys voi kyllä katkaista ampiaisenkin pistimen.

10. Ampiaisen pistoon voi kuolla, jos on allerginen.

Totta. Kyseessä on henkeä uhkaava allerginen reaktio, jossa verenpaine laskee vaarallisen alas, verenkierto romahtaa ja hengitystiet tukkeutuvat.

11. Siedätyshoidoilla voidaan lievittää pistiäisallergiaa.

Totta. Siedätyshoidossa annetaan kasvavia määriä oireita aiheuttavaa ainetta (ampiaisen tai mehiläisen myrkkyä) ihon alle. Siedätyshoidon aloituksesta ja kestosta päättää allergisiin sairauksiin perehtynyt erikoislääkäri, mutta alkuvaiheen jälkeen jatkohoito voidaan tehdä perusterveydenhuollossa. Hoito saattaa kestää vuosia, eikä se aina takaa oireettomuutta.

12. Kyypakkaus auttaa vain ampiaisenpistoon, kyyn puremaan siitä ei ole mitään apua.

Väärin. Kyypakkaus sisältää kortisonia, joka auttaa kaikentyyppisiin allergisin reaktioihin. Eri asia on, ehtiikö lääke vaikuttaa riittävästi, jos reaktio alkaa nopeasti.

13. Käärmeen myrkyn voi itse imeä pois haavasta.

Totta, jos notkeutta riittää. Myrkky kannattaa sylkeä pois. En tiedä, kuinka paljon siitä on lopulta apua, joten lääkäriin on joka tapauksessa syytä mennä nopeasti.

14. Punkin puremaan voi kuolla.

Totta. Punkki levittää tauteja, jotka voivat hoitamattomana aiheuttaa vakavia keskushermostoinfektioita. Ne voivat johtaa kuolemaan.

15. Hirvikärpänen saattaa jäädä pesimään ihmisen hiuksiin tai mennä ruumiin aukoista sisään.

Väärin. Hirvikärpänen ei tee pesää ihmiseen, mutta puremat voivat aiheuttaa pitkään kutiavia paukamia. Ruumiinaukoista ne kyllä mönkivät ajan kanssa pois.

16. Lämpimien kesien myötä Suomeen on leviämässä uusia, pistäviä hyönteisiä.

Lienee totta. Pistävä, vertaimevä perhonen on sanomalehtitietojenkin mukaan jo rantautunut Suomeen.

Vastaajana ihotautien erikoislääkäri Ari Karppinen Koskiklinikasta.

Lue lisää:

Kesävaivojen ensiapuopas

Hyönteisen pistoihin lievitystä