Kehomme soi yleensä iloisesti. Mutta hälytysääniä kannattaa välillä kuulostella.

Omasta kropasta kuuluu monenlaista ääntä, maha kurisee tai suolistokaasu suhahtaa. Äänet ovat korkeintaan kiusallisia, eivät vaarallisia. Elimistön äänille on tyypillistä sekin, että omat äänet häiritsevät harvoin meitä itseämme. Voimme purra hammasta, poksutella niveliä, kuorsata tai piereskellä läheisemme raivon partaalle, mutta ainoa itseä todella hermostuttava ääni kuuluu vain omiin korviin.Tinnitus ei kiusaa muita.

– Korvien soimisesta on tosin olemassa harvinainen muoto, jonka ulkopuolinenkin voi kuulla. Tinnitus itsessään on vaaratonta, mutta se voi äityä niin pahaksi, että yöunet menevät, sanoo kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta.

Korinaa ja vinkunaa

Hengityksen vinkuminen varsinkin uloshengityksessä on tyypillistä astmalle, mutta hengitys voi vinkua tupakoitsijalla myös keuhkoahtaumataudin takia. Jos hengitys pitää ääntä useamman viikon, rohinoita kannattaa kuunteluttaa lääkärillä.

– Varsinkin lasten hengityksen vinkumiseen on syytä paneutua, jotta mahdollinen astma voidaan hoitaa tehokkaasti jo alkuvaiheessaan, Kauhanen toteaa.

Sitten kun hengitys alkaa pitää todella kovaa ääntä, hengittäjä itse on siitä autuaan tietämätön mutta läheiset kärsivät. Varsinkin pätkivä kuorsaus on oikein hyvä syy hakeutua hoitoon, jotta löydettäisiin keinoja välttää unenaikaisia hengityskatkoksia. Katkokset huonontavat aivojen hapensaantia, rasittavat sydäntä ja nukahteluttavat päivällä.

– Kotikonstein kuorsausta voi vähentää laihduttamalla ja vähentämällä alkoholinkäyttöä, Kauhanen sanoo.  

Köhinää ja tuhinaa

Yskä ilmoittaa häiriöstä hengitysteissä. Harmi kyllä, yskän sävy ei kerro, onko meneillään virusperäinen yskä, keuhkosyöpä vai keuhkojen ahtautuminen. Hyvinkin syvänkuuloinen yskä voi mennä ohi ilman hoitoja ja vähäinenkin köhä voi olla merkki lääkehoitoa vaativasta taudista.

– Yskä on elimistön hälytysääni silloin, jos se jatkuu pitkään. Jos yskä jää päälle useammaksi kuukaudeksi, pitää ainakin tietää, miksi yskittää. Jos yskänpuuskassa meinaa henki loppua, kannattaa käydä lääkärissä.

Nenä hoitaa yleensä ilmanottoa äänettömästi. Tuhinan syynä voi olla nuha tai allerginen nuha. Nenäonteloihin saattaa tulehdusten jälkeen syntyä myös polyyppejä, nesteen täyttämiä limakalvopusseja, jotka häiritsevät ilman kulkua. Jos polyyppien huuhteleminen nenäkannulla tai lääkitseminen kortisonilla eivät auta, ne voidaan leikata pois.

Joskus myös nenän rakenne on sellainen, että ilmankulku kuuluu ainakin omiin korviin.

Loisketta ja napsetta

Suusta ja nielusta kuuluu harvoin tavattomia ääniä. Suunnapse voi olla tapa ja nielemisklunksahdus on kurkunpään rakenteellinen, tahaton ja vaaraton ääni.
– Kurkunpää on meillä kaikilla erilainen, siksi siitä lähtee myös yksilölliset äänet, myös lauluääni.

Lääkkeet voivat kuivattaa suuta niin, että kieli tarttuu kitalakeen ja sitä on puheen aikana irroteltava. Jos irrottelun äänet häiritsevät, suun kuivumista voi lievittää keinosyljellä tai kulauttelemalla usein vettä.

Joistakin psyykenlääkkeistä voi koitua vastakkainenkin ongelma, sylkeä erittyy niin, että puhetta ja syömistä säestää syljen ryystäminen. Jos sylkeä erittyy kiusaksi asti, lääkettä voidaan vaihtaa tai annosta titrata.

Mässytykset ja maiskutukset syödessä ovat kulttuurinen kysymys. Suomessa on fiksua syödä maiskuttamatta, mutta jo Keski-Euroopassa emäntä saattaa odottaa, että ruokapöydässä pidettäisiin nautinnosta kertovaa mäiskettä.

– Söipä äänettömästi tai maiskutellen, jos ruokaillessa tulee nielemisvaikeuksia, lääkäriin kannattaa lähteä, Jussi Kauhanen sanoo.

Hikkausta ja röyhtyä

Jos hotkii ruokaa tai syö liikaa, pallea saattaa alkaa supistella ja supistuessaan sulkea äkkinäisesti äänihuulet. Näin syntyy nikotus. Palleaa voi yrittää rentouttaa vaikka juomalla lasillisen vettä. Jos hikka toistuu hyvin usein tai kestää yli kaksi vuorokautta, lääkäri selvittää, onko nikottelun taustalla jokin sairaus. Hikkaan on myös lääkehoitoja.  

Ruokailu päättyy usein röyhtäisyyn, kun ruoan mukana nielaistu ilma palautuu vieressä istuvankin iloksi. Röyhtäily on vaaratonta, ellei ilman mukana nouse kurkkuun polttavaa ruoansulatusnestettä. Närästyslääke ei poista röyhtäisyjä mutta lievittää poltetta. Hyvien tapojen opettelu vähentää röyhtäilemisen tarvetta.

Suolistosta kuuluu omiin ja muidenkin korviin monenlaista lorinaa, murinaa ja kaasujen kohinaa. Äänet ovat vaarattomia, ellei niihin liity kipuja.

Lupsahtelua ja rupsauksia

Naiset ovat herkkiä rekisteröimään myös suolistokaasujen ääniä. Jumppatunneilla tiedetään, karkasiko kaverilta pieru vai liikkuiko ilma emättimessä.
– Miehet eivät osaisi erotella. Toivon muutenkin, että äkkinäisiin ponnistuksiin ymmärrettäisiin kuuluvan ääniä, eikä niitä kummasteltaisi, Kauhanen sanoo.

Miehet saattavatkin suhtautua paukahduksiin rennommin. Ehkä ansio on painiharrastusten tai pierukoreografioiden, joilla miehet tapaavat viihdyttää vastentahtoistakin yleisöä.  

Peräaukosta tai emättimestä ei kuitenkaan pääse ääniä, joista pitäisi olla huolissaan. Emättimen ilmankulkua voi vähentää käyttämällä jumppatunnilla tamponia.

Naksuntaa ja narskutusta

Nivelistä voi kuulua naksahtelua ja narinaa ilman että mitään on vialla Äänet lähtevät enimmäkseen jänteistä, jotka luiskahtavat nivelpintojen ylitse ihan normaaleissa liikkeissä. Naksahtelu ei merkitse sitä, että nivelet olisivat epäkuntoiset. Tosin ne voivat olla yliliikkuvat, jolloin on syytä välttää ääritaivutuksia ja -venytyksiä.

Jos nivelten äänet yhtäkkiä muuttuvat ja nivelet kipeytyvät, turpoavat, kuumottavat tai menevät lukkoon, lääkärissä on asiallista käydä. Jos ei ole loukannut itseään, oireet saattavat viitata tulehdukseen nivelessä tai jännetupessa. Napsahduskset ja rahinat voivat liittyä myös maailman yleisimpään nivelsairauteen, nivelrikkoon eli artroosiin.

– Nivelten pintoja suojaava nivelrusto rappeutuu kuitenkin yleensä äänettömästi, Jussi Kauhanen toteaa.

Samantapaista kulumista voi tapahtua myös hampaissa. Monen niska-, leuka- ja kasvolihakset juoksevat yön hiljaisuudessa narskuvan maratonin.
– Kun ihminen puree hampaitaan yhteen tai narskuttelee, eivät aivotkaan lepää. Purenta kannattaa tarkistaa, jos uni ei tuo lepoa, erikoishammaslääkäri Leena Hyartt suosittelee.

Hammasmaraton vahingoittaa myös leukaniveliä ja hampaiden kiinnitystä. Hampaansa voi kirskutella kappaleiksi. Leukojen väliin yöksi laitettava purentakisko rentouttaa leukaperiä, parantaa unta ja suojaa hampaita.

Testaa narskutteletko?

Asiantuntijat kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen, Itä-Suomen yliopisto Kuopio, erikoishammaslääkäri Leena Hyartt, Kuopion Hymyhammas
fysiatrian ylilääkäri Olavi Airaksinen, Kuopion yliopistollinen sairaala

Ääniä omassa päässä

Aivojen toimintaa ei voi kuulla, mutta on hyvin tavallista kuulla ääniä, joita muut eivät kuule.

Kuulomuistossa jokin ympäristön ääni laukaisee muistikuvan ja ihminen kuulee äänen uudelleen. Yleistä on musiikin soiminen päässä. Kuulomuistot eivät vaadi tai käske, eivätkä aiheuta ihmiselle pelkotiloja.

Mielen häiriötilasta, yleensä skitsofreniasta, saattaa olla kyse jos äänet alkavat käskyttää. Sairausperäisille äänille on tyypillistä, että ihminen kokee niiden tulevan jostakin ulkopuolelta, naapurista tai patterin takaa. Niiden vuoksi pitää hakeutua lääkäriin.

Korvien soimisen eli tinnituksen aiheuttaa yleensä meluvaurio. Lääkehoitojen lisäksi korvien soimista voi häivyttää kuuntelemalla vaikkapa musiikkia, jolloin tinnitus sekoittuu aivojen kuulokuorella muiden äänten sekaan.

Sydän voi joskus hakata niin lujaa, että sen luulee kuulevansa. Jyskytys ei kuitenkaan tule korvien kautta vaan nousee kehoa pitkin runkoäänenä. Sairasvuoteella, krapulassa tai migreenissä voi kuulostella sydämen lyöntejä. Silloinkaan ei jyskytä sydän, vaan pään alueen valtimoverisuonten äänet kuuluvat tyynyä vasten.

Tekoläpän ääni saattaa joskus kuulua ulospäin, mutta yleensä sydämen lyönnit voi kuulla ainoastaan stetoskoopilla.

Verenpaineen voi kuulla, jos se on koholla. Se suhisee korvissa ja voi joskus aiheuttaa tinnituksenkaltaisia ääniä. Kun verenpaine saadaan laskemaan, korvien suhinakin loppuu.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti