Kun kipu iskee, ei ole samantekevää, mitä lääkettä ottaa. Tulehduskipulääkkeet ovat oiva apu flunssakuumeeseen, mutta aspiriini ei sovi lapsille. Heidän särkyjään lievittää turvallisesti parasetamoli, joka taas on väärä lääke aikuisen krapulaan.

Suurin osa särkylääkkeistä on tulehduskipulääkkeitä eli anti-inflammatorisia analgeetteja, loput parasetamolia. Tulehduskipulääkkeistä varsinkin aspiriinia ja ibuprofeenia käytetään Suomessa paljon enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Hoitavat myös tulehdusta

Tulehduskipulääkkeiden vaikutus perustuu siihen, että ne estävät prostaglandiinien muodostusta. Näin ne lievittävät kipua ja tulehdusta sekä alentavat kuumetta ja turvotusta. Prostaglandiinit ovat elimistön tuottamia kemiallisia aineita. Ne muun muassa ärsyttävät hermopäätteitä, joista lähtee kipuviestejä aivoihin, ja vähentävät veren hyytymistä. Tähän lääkeryhmään kuuluvat muun muassa ketoprofeeni, indometasiini, diklofenaakki, piroksikaami ja naprokseeni.

Tulehduskipulääkkeillä hoidetaan varsinkin tuki- ja liikuntaelinten kipuja, päänsärkyjä ja flunssan oireita. Pitkäaikaisesti niitä tarvitaan esimerkiksi reumatautien ja vaikean nivelreuman hoidossa tulehduksen rauhoittamiseen tai vaikkapa hankalan nivelrikon hoitamiseen polvi- tai lonkkanivelessä.

– Sen sijaan niska- ja selkäpotilaiden ei yleensä tarvitse käyttää näitä lääkkeitä pitkään, vaan viikon kahden mittainen kipulääkekuuri on sekä tehokkaampi että turvallisempi. Tavoitteena on silloin tulehduskivun lievittäminen, sanoo kivunhoitoon erikoistunut fysiatrian erikoislääkäri Jukka-Pekka Kouri helsinkiläisestä Sairaala Ortonista.

– Kun kipu on lievittynyt, jatkuva lääkitys on turhaa. Toisaalta liian pienet lääkeannokset tai se, että lääke otetaan vain silloin tällöin, ei vähennä tulehduskipua aiheuttavaa kemiallista prosessia. Siksi lääke kannattaa ottaa lääkärin määrääminä riittävän suurina annoksina ja säännöllisesti.

Mahaärsytys suurin haitta

Kun tulehduskipulääke estää prostaglandiinien synnyn, vaiva helpottuu, mutta samalla myös mahan limakalvoa suojaavan liman eritys vähenee. Myös suolahappoa neutraloivaa bikarbonaattia erittyy vähemmän. Seuraukset voivat tuntua vatsassa.

Perinteisten tulehduskipulääkkeiden pitkäaikainen käyttö ärsyttää ruoansulatuskanavaa ja pahimmillaan suurentaa mahahaavan riskiä. Limakalvohaavaumien ja jopa vakavien verenvuotojen vaara kasvaa. Usein haitat tulevat ilman ennakoivia oireita. Arviolta 200–300 suomalaista kuolee vuosittain tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin suolistoverenvuotoihin.

– Lyhytaikainen hoito on turvallista muuten terveelle ihmiselle. Mahaverenvuotoa ei myöskään tarvitse pelätä silloin, kun hammaslääkäri määrää muutamaksi päiväksi suurelta tuntuvan särkylääkeannoksen, kuten 800–2400 milligrammaa ibuprofeenia, viisaudenhampaan poiston jälkeiseen särkyyn, Kouri rauhoittelee.

Nyrkkisääntö on yksinkertainen: tulehduskipulääkkeistä valitaan se, joka ärsyttää vähiten vatsaa mutta tehoaa kuitenkin hyvin kipuun. Käytännössä tulehduskipulääkkeen hyödyllisyyden huomaa usein jo muutaman päivän käytön jälkeen. Jos valmiste ei tunnu auttavan, lääkityksen korjaamisesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

– Pitää muistaa, että yhtä aikaa saa käyttää vain yhtä tulehduskipulääkettä. Jos käyttää useampia, tehoa ei tule lisää mutta haitat saattavat paheta ja mahahaavariski suurenee. Myöskään reseptivalmistetta ja käsikauppavalmistetta ei kannata käyttää yhtä aikaa.

Koska tulehduskipulääkkeitten vaikutus on yksilöllinen, sopivin kannattaa etsiä kokeilemalla. Tästä syystä lääkäritkin määräävät eri valmisteita eri vaivoihin ja erilaisille potilaille.

Vanha vahva aspiriini

Aspiriini eli asetyylihappo on vanhin ja eniten käytetty tulehduskipulääke. Sitä on myös monissa yhdistelmävalmisteissa, esimerkiksi yhdessä sen vaikutusta vahvistavan kofeiinin kanssa. Eniten aspiriinia käytetään kivun lievittäjänä ja kuumeen alentajana. Se ehkäisee myös veren hyytymistä ja vähentää jo pieninä 50–100 milligramman annoksina sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaaraa.

Asetyylisalisyylihapolla on myös paljon haittavaikutuksia. Se ärsyttää mahasuolikanavaa herkemmin kuin muut tulehduskipulääkkeet. Veren hyytymisominaisuuksia heikentäessään se voi johtaa myös vakaviin verenvuotoihin. Yliherkille aspiriini aiheuttaa allergisia ihoreaktioita, ja astmaatikoilla se voi laukaista keuhkoputkien supistumisen. Aspiriinin jatkuvasta käytöstä saattaa saada niin sanotun särkylääkepäänsäryn. Myös munuaisvauriot ovat mahdollisia. Harvinaisen, aivoihin ja maksaan vaikuttavan Reyen syndrooman vaaran takia alle 16-vuotiaiden ei pitäisi käyttää aspiriinia muuten kuin lääkärin määrittelemissä erityistapauksissa.

Aspiriini ei myöskään sovi sellaiselle, joka käyttää alkoholia päivittäin yli kaksi annosta, koska silloin mahaverenvuodon vaara kasvaa erityisesti.

– Koska haittavaikutuksia on selvästi enemmän kuin monilla reseptin takana olevilla tulehduskipulääkkeillä, moni lääkäri haluaisi aspiriinin reseptille. Jos käyttää aspiriinia jatkuvasti ja paljon, asiasta pitäisi keskustella oman lääkärin kanssa, Kouri neuvoo.

Uuden polven koksibit

Tutkimusten mukaan perinteisistä tulehduskipulääkkeistä vähiten haittoja aiheuttavat ibuprofeeni ja reseptilääke diklofenaakki. Myös paljon käytetty ketoprofeeni ärsyttää mahan limakalvoja niitä enemmän. Lyhytaikaiseen käyttöön olisikin turvallisinta ostaa ibuprofeenia ja parasetamolia. Ketoprofeenia kannattaisi käyttää tilapäisesti.

Tulehduskipulääke vaikuttaa elimistön toimintaan salpaamalla kahta entsyymiä: COX-1:tä ja COX-2:ta. COX-1-entsyymi säätelee mahan limakalvojen ja munuaisten toimintaa, kun taas varsinaisen tulehduksen ja kivun esto tapahtuu COX-2-entsyymin kautta.

Tämän selvittyä käyttöön on tullut useita vähemmän haitallisia tulehdukseen ja kipuun vaikuttavia täsmälääkkeitä, niin sanottuja COX-2-estäjiä eli koksibeja. Ne vaikuttavat täsmällisemmin tulehdukseen ja kipuun, joten haittaa mahan limakalvoille aiheutuu vähemmän. Mahan limakalvovaurioiden määrä on tutkimusten mukaan sama kuin käytettäessä plasebo- eli lumelääkitystä.

Koksibit ovat siis huomattavasti turvallisempia vatsalle kuin perinteiset tulehduskipulääkkeet. Ne eivät myöskään rasita maksaa. Kaikkia tulehduskipulääkkeitä, myös koksibeja, on kuitenkin syytä käyttää varoen, jos sairastaa munuaisten vajaatoimintaa, verenpainetauti on huonossa tasapainossa tai jokin akuutti sairaus on aiheuttanut elimistön kuivumistilan.

Koska sekä COX-1 että COX-2 säätelee munuaisten toimintaa, tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa joskus verenpaineen nousua ja turvotusta. Nykyisin koksibit ovat Suomessa kuten muuallakin Euroopassa eniten käytettyjä tulehduskipulääkkeitä varsinkin nivelrikko- ja reumapotilaiden hoidossa. Niitä määrätään myös akuuttiin selkä- ja niskakipuun ja esimerkiksi kuukautiskipuun. Ainakin toistaiseksi ne ovat reseptilääkkeitä, kuten yleensä kaikki uudet valmisteet melko pitkään.

Lievään kipuun parasetamoli

Parasetamoli on itsehoidossa tulehduskipulääkkeiden vaihtoehto. Sen vaikutustapaa ei tiedetä aivan tarkasti, mutta sen arvellaan vaikuttavan niin sanottuun COX-3-entsyymiin ja estävän kipuviestien välittymistä aivoihin. Suomessa parasetamolia käytetään melko vähän, vaikka varsinkin lievien kipujen ja alkavan nivelrikon hoitoon se sopii hyvin.

Parasetamoli lievittää melko tehokkaasti monenlaisia kipuja, alentaa kuumetta ja helpottaa flunssaista oloa, mutta se ei poista tulehdusta. Ohjeen mukaan käytettynä se ei myöskään aiheuta mahaärsytystä eikä verenvuotohäiriöitä. Siksi sitä käytetään paljon leikkauspotilaiden hoidossa, jos mahahaavan tai verenvuodon riski on suuri.

Isoina annoksina ja pitkään käytettynä parasetamolikin voi tosin ärsyttää mahaa ja aiheuttaa jopa vaarallisen maksavaurion. Jos käyttää alkoholia, parasetamoli ei ole lainkaan sopiva kipulääke.

– Tilapäiseen krapulapäänsärkyyn kohtalaisen turvallinen kipulääke on esimerkiksi ibuprofeeni,
Kouri neuvoo.

Parasetamolin käyttöä rajoittaa myös se, että se tehoaa melko heikosti vaikeaan kipuun. Vain joka viides potilas saa siitä riittävän avun.

Liikunta voi korvata lääkkeen

Koska kaikilla kipulääkkeillä on haittavaikutuksia, lääkepurkille ei kannattaisi kovin vähästä syystä mennä. Ensin voisi kokeilla luontaisia ”kipulääkkeitä” eli venyttelyä, selän ja niskan oikaisemista. Jos kuumetta ei ole, voi lähteä kävelylenkille. Liikunnan on nimittäin tutkimuksissa todettu usein riittävän tavallisten, ohimenevien kipujen hoidoksi. Myös lepo tai kylmähoito, esimerkiksi kylmägeelillä, saattaa häätää kivun.

– Tärkeintä on saada akuutti kipu hoidetuksi tehokkaasti ja ajoissa, sillä se on paras tapa estää kivun pitkittyminen, Kouri toteaa.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.