Heroiinista tai muusta opiaatista riippuvaisia hoidetaan usein huumetta korvaavalla lääkkeellä, kuten Subutexilla tai metadonilla. Korvaushoito parantaa hoitoennustetta, mutta sekin aiheuttaa riippuvuutta. Sen ansiosta voi kuitenkin ajatella muutakin kuin seuraavaa huumeannosta.

Monet tutkimukset osoittavat, että lääkettä tarvitaan, sillä se mahdollistaa muun hoidon. Lääkkeettömässä hoidossa tuskin kukaan pystyy sietämään vieroitusoireita, vaan retkahtaa huumeeseen uudelleen, sanoo päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuro.

– Ilman lääkkeellistä korvaushoitoa opiaattiriippuvaiset joutuvat nopeasti yhteiskunnan ulkopuolelle. Hoitoon päässeen sitä vastoin ei tarvitse hankkia aineita rikoksilla tai itseään myymällä, mikä tietysti koituu kaikkien kansalaisten eduksi. Vähitellen korvaushoidon avulla voi pystyä uudelleen jopa töihin tai opiskelemaan.

– On arvioitu, että yhteiskunta säästää 45 000 euroa vuodessa jokaista korvaushoitoon päässyttä kohden. Jos huumeriippuvainen saa uuden otteen elämästään, hänen ja hänen läheistensä kärsimykset vähenevät. Myös ihmishenkiä säästyy, sillä opiaattiriippuvaisista kuolee vuosittain noin joka kymmenes.

Salaspuro muistuttaa, että fyysisiä sairauksia hoidetaan aina lääkkeillä, jos niiden tiedetään tehoavan.

– Koska lääke auttaa myös opiaattiriippuvaista, on epäeettistä kieltää se häneltä.

Koukkuun nopeasti

Heroiini aiheuttaa nopeasti vakavan riippuvuuden. Sitä käytetään nuuskaamalla, polttamalla ja suonensisäisesti. Kaksi viime mainittua ovat suosituimmat käyttötavat, koska niillä vaikutus on nopein ja voimakkain. Silloin ahdistukset, pelot, kivut ja säryt häviävät, itsetunto kohoaa. Hyvän olon tunne on euforinen, kevyt ja leijuva.

Koska elimistö tottuu heroiiniin jo muutamassa päivässä, hyvän olon tunteen saavuttamiseksi annosta on pakko vähitellen suurentaa jopa satakertaiseksi. Käytön jatkuessa euforiaa ei kuitenkaan yleensä enää tule, vaan olo pysyy aineen avulla korkeintaan siedettävänä ja vieroitusoireet poissa.

Sietämätön olo

Vieroitusoireet alkavat puolen vuorokauden kuluessa viimeisestä annoksesta, ja niiden välttämiseksi heroiinia on saatava jopa neljästi vuorokaudessa. Vieroitusoireita ovat muun muassa verestävät silmät, vuotava nenä, haukottelu, hikoilu ja kiihtyneisyys, vapina, ruokahaluttomuus ja masentuneisuus. Pahimmillaan tuska on noin kolmen vuorokauden kuluttua viimeisestä annoksesta. Silloin tulee myös vatsa-, lihas- ja nivelkipuja, kouristuksia, oksentelua ja ripulia.

Sydän hakkaa tiuhaan ja verenpaine kohoaa. Vaikeat psyykkiset oireet ja aineen himo hellittävät muita oireita hitaammin. Siihen menee puolisentoista viikkoa viimeisestä annoksesta. Oireet ovat sitä vaikeampia, mitä enemmän heroiinia on käyttänyt.

– Tuntemukset voivat olla karmeita ja aineen himo on niin valtava, että se ajaa elämässä kaiken muun edelle, Salaspuro sanoo.

Vähentää huumenhimoa

Jos heroiiniriippuvainen vakavissaan haluaa lopettaa käytön, se onnistuu todennäköisimmin käyttämällä vieroitus- ja korvaushoitona heroiinin tapaan vaikuttavaa muuta opiaattia. Niitä ovat muun muassa buprenorfiini (Subutex) ja metadoni. Niiden käyttöä lääkkeenä on vastustettu muun muassa siksi, että niitä myydään katukaupassa huumeena.

Korvaavat opiaatit sitoutuvat hanakasti samaan reseptoriin hermosolussa kuin heroiinikin.

– Jos korvaushoidon aikana käyttää heroiinia, se ei enää pääse reseptoriin eikä siis vaikuta. Silloin heroiininhimo alkaa vähetä. Aineesta riippuvaisen on siis opittava kohtaamaan elämän vaikeudet ilman heroiinin puuduttavaa vaikutusta, Salaspuro selittää.

Nopea helpotus

Korvaushoito otetaan suun kautta, jolloin aine imeytyy hitaasti. Varsinaista euforiaa ei tule mutta ei myöskään vieroitusoireita. Se tekee mahdolliseksi, että heroiiniriippuvainen pystyy osallistumaan psyykkiseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Hän jaksaa huolehtia paremmin itsestään ja ihmissuhteistaan. Suonensisäisen huumeenkäytön loputtua pienenee myös vaara saada hepatiitti, HIV tai sydämen läppätulehdus. Korvaushoidossa voi olla myös raskauden aikana.

Korvaushoito helpottaa oloa nopeasti, koska sen ansiosta voi ajatella muutakin kuin seuraavaa huumeannosta. Ilman sitä pystyy olemaan korkeintaan kahdeksan tuntia, mutta korvaushoitolääkityksen teho kestää yhdestä kolmeen vuorokautta.

– Noin kolme neljästä pääsee irti heroiinista kyllin pitkällä eli vähintään vuoden kestävällä korvaushoidolla. Osa kuitenkin putoaa siitäkin, eikä pakolla hoitamisesta yleensä ole hyötyä, Salaspuro huomauttaa.

Riippuvaiseksi hoidosta

Korvaushoidostakin tulee riippuvaiseksi, sillä annoksen pienentäminen aiheuttaa vieroitusoireita. Lääkityksestä pääsee vähitellen kuukausien tai muutaman vuoden kuluessa eroon noin joka viides, mutta jotkut joutuvat käyttämään sitä loppuikänsä.

– Korvaushoitoriippuvuus on kuitenkin pienempi paha kuin riippuvuus huumeesta. Sehän ei ole rikollista, ja sen avulla voi elää normaalia elämää, Salaspuro sanoo.

Nykyisin Suomessa korvaushoitoa saa yhteensä noin 80 hoitopaikassa, jotka ovat psykiatrisia sairaaloita ja poliklinikoita, terveyskeskuksia ja päihdehuoltoyksiköitä. Hoidon piirissä on lähes viisisataa opiaattiriippuvaista, mikä on korkeintaan 20 prosenttia hoitoa tarvitsevista ja suhteessa paljon vähemmän kuin muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.

Kuka pääsee hoitoon?

Korvaushoitoon ei pääse kuka tahansa vahvojen huumeiden kanssa kamppaileva. Yksi mutta ei ainoa syy on hoitopaikkojen puute.

– Täytyy olla opiaattiriippuvainen, mikä tarkoittaa yli kuukauden kestänyttä jatkuvaa käyttöä tai viimeksi kuluneen vuoden aikana useita hallinnasta riistäytyneitä käyttöjaksoja. Lisävaatimuksena on ainakin yksi aiempi vieroitushoitoyritys jollakin tehokkaaksi osoitetulla menetelmällä.

– Hoitoon pääsy tyssää usein siihen, että kunnat eivät suostu maksamaan korvaushoitoa. Lähes tehottomiksi osoitettuja lääkkeettömiä hoitoja ne silti saattavat kustantaa, Salaspuro sanoo.

Koukusta lääkkeellä

  • Opiaatti on yleisnimi aineille, jotka sitoutuvat hermosolun opiaattireseptoriin.
  • Heroiini on huumeena tunnettu opiaatti, joka voi olla myös kipulääke.
  • Buprenorfiini (Subutex) ja metadoni ovat pitkävaikutteisia opiaatteja.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.