Selkäkivut ovat erittäin tavallisia eivätkä yleensä vakavia. Parasta, mitä voit tehdä selällesi, on parannus. Luovu selkäsynneistä rankasi tähden.

1. Haikailu

Uskot, että olet perinyt sukusi huonon selän ja vaivasi johtuvat siitä. Harmittelet, että et pääse hierojalle riittävän usein. Käytät luontaistuotekaupasta ostettua linimenttiä ja uskot, että jos sinulla olisi varaa, uusi avaruuspatja veisi selkävaivasi mennessään. Toisaalta sinua kiinnostaisi eräs jäsenkorjaaja, joka kuulemma saa selät kuntoon tekemällä eripituisista jaloista samanmittaiset.
Piikkimattokin sinulla on, mutta viime aikoina se on jotenkin unohtunut. Toisaalta Ostos-tv:ssä myytiin laitetta, jonka sanottiin parantavan pitkäänkin jatkuneet alaselkäkivut 12 minuutissa ilman sen kummempaa harjoittelua…

Mitä se on: Selkävaivojen hoito ja esto ovat synnyttäneen markkinat, joilla apuaan tarjoavat monen sortin terapeutit, välinemyyjät, luontaistuotekauppiaat ja niksauttajat. Selkävaivoilla kaupataan muun muassa erikoissänkyjä, -patjoja, -tuoleja ja -kenkiä. Joukossa on kelpo tuotteita ja palveluita, mutta myös täyttä huuhaata.

Tee parannus: Apu selkävaivoihin tulee harvoin ihmisen ulkopuolelta. Esimerkiksi klassinen hieronta voi olla suureksi avuksi selkäsi huoltamisessa, mutta se ei korjaa lihasheikkouksia tai -epätasapainoa, jota kehossasi ehkä on. Sinun pitää liikkua itse ja tehdä harjoitukset, jotka ovat mielellään asiantuntijan kuten fysioterapeutin laatimia. Vain sinä voit korjata selänkäyttötapojasi ja oppia tuntemaan selkäsi niin hyvin, että tiedät mistä se pitää ja mistä ei. Oman ajatus- ja lihastyön päälle on luvallista käyttää kaikkea, mikä ei ainakaan ole terveydelle vahingoksi. Suhtaudu kuitenkin erittäin kriittisesti niksauttajiin, joilla ei ole alan koulutusta. Harkitse hankintoja: entä jos kokeilisit ensin tasapainolautaa ja vasta sitten sijoittaisit ostoskanavavimpaimeen.        

2. Laiskuus

”Jää pois bussista paria pysäkkiä ennen ja kävele loppumatka.” Sinua tympäisevät samat vanhat lisää arkiliikunta -neuvot, etkä usko että parin pysäkinvälin kävelystä on mitään hyötyä. Ainoa oikea tapa on liikkua hiki päässä, ja sitä et jaksa etkä ehdi. Tiedät kyllä, että istumatyöläisenä pitäisi tehdä jotain jo selänkin takia, mutta et millään saa aikaiseksi. Olet tosin melko varma, että peruskuntosi on hyvä, nuorena tuli sentään liikuttua.

Mitä se on: Liikunnallisuus ja liikkumattomuus ovat tapoja, jotka opitaan ja joista opitaan pois. Tärkeää on myös se, mitä itse kukin ymmärtää liikunnaksi, ja siinä olemme usein liian kapeakatseisia. Joku voi inhota juoksua, mutta viihtyy hyvin halkohommissa mökillä, mutta ei pidä sitä liikuntana. Selkä tarvitsee monipuolista liikuntaa päivittäin, ja liikunta on myös lääke, jota suositellaan kaikille selkäpotilailla vaivasta riippumatta. Moni uskoo niin sanottuun hyvään peruskuntoon mutta ihmettelee, miksi viisi kerrosta portaita hengästyttää mahdottomasti ja pistää reidet tutisemaan.

Tee parannus: Ajattele liikuntaa uudesta näkökulmasta, unohda vanhat asenteesi, luulosi ja käsityksesi itsestäsi liikkujana. Et ehkä olekaan laiska vaan urautunut. Jos se auttaa, ajattele, miten voisit liikuttaa selkääsi. Muista kohtuus! Älä ryhdy pelaamaan kaksi kertaa viikossa tennistä, vaan opettele ensin vaikka nousemaan kerran puolessa tunnissa ylös työn äärestä ja venyttelemään ruotoa. Kävely ja sauvakävely ovat oivallista liikuntaa, eikä kukaan käske kävelemään tuntia kerralla. Jos sinulla on jo selkäkipuja ja haluat aloittaa kuntoilun tai vaikka selkäjumpan, pyydä ohjeet fysioterapeutilta. He osaavat laatia sinulle yksilöllisen ohjelman.

3. Mässäily

Onko sinulla on ylipainoa, verenpainetta ja kolesteroli korkealla? Et tosin ymmärrä miksi, sillä viikolla et oikein edes ehdi syömään. Viikonloppuna on toista, silloin tehdään ruokaa ajan kanssa ja valitaan ateriaan sopivat viinit. Hyvää ruokaa ei synny ilman kermaa ja voita, joka muuta sanoo, valehtelee. Raskaan ruoan jälkeen käyt usein kävelemässä rauhallisen, parin kilometrin lenkin. Sen jälkeen maistuu pieni välipala.

Mitä se on: Ylipaino, varsinkin vatsan kohdalle kertynyt, rasittaa selkää, sillä se siirtää vartalon painopistettä eteenpäin. Raskaana olevilla naisilla on tästä syystä melko paljon selkäkipuja. Ylipaino merkitse usein sitä ettei ihminen liiku riittävästi ja mitä enemmän painoa on, sitä hankalammaksi liikunta käy. Ylipainon tiedetään rasittavan eritoten polvi- ja lonkkaniveliä; niiden kivut ja kulumat vaikuttavat myös siihen kuinka käytät selkääsi. Kaiken lisäksi ylenmääräinen paino tekee sinut kömpelömmäksi, mikä lisää kaatumisten ja kompastumisten vaaraa.

Tee parannus: Laihduta, edes vähän. Tee se mieluiten sekä lisäämällä liikunta että keventämällä ruokavaliota. Valitse alkuun liikuntamuoto, joka on nivelille ystävällinen. Tällaisia lajeja ovat muun muassa uiminen, pyöräily ja kävely. Älä unohda lihaksia ja muista myös liikkuvuusharjoitukset.

4. Himo

Tupakoit. Kun selkää oikein juilii ja ketuttaa, pistät palamaan. Baaritiskillä polttelu tuntuu luontevalta. Olet yrittänyt lopettaa, mutta et pysty.  

Mitä se on: Tupakan nikotiini on erittäin voimakasta riippuvuutta aiheuttava aine. Sanotaan, että kyvyssään koukuttaa ihminen se on heroiinin luokkaa. Tupakka kuitenkin vahingoittaa selkää kuntoa heikentämällä välilevyjen ravinnonsaantia. Mekanismeja, joilla tupakka vaikuttaa selkään, voi olla muitakin, mutta niitä ei vielä tunneta.

Tee parannus: Lopeta tupakointi. Älä luota pelkkään tahdonvoimaan, vaan ota avuksi vierotukseen kehitettyjä nikotiinikorvaustuotteita ja käytä niitä ohjeen mukaan. Ellet onnistu itseksesi, hakeudu lääkärin vastaanotolle tai vierotusryhmään. Varaudu repsahduksiin ja päätä, ettet anna niiden lannistaa.

5. Hampaiden kiristys

Työpaikalla huhutaan yt-neuvotteluista, mistään yhteishengestä ei voi enää puhukaan. Lapsilla on omat menonsa ja puoliso on muuttunut parissa vuodessa vetämättömäksi keski-ikäiseksi. Vanhemmat pärjäävät vielä keskenään, mutta valittavat, että tapaavat sinua liian harvoin. Kävisit mielellään kaksi kertaa viikossa urheilemassa, mutta kun ei sekään enää kiinnosta. Uni katkeaa aina aamuyöstä, niin että päivä menee puolivaloilla. Aina on kiire, mutta tuntuu, että mikään ei tule valmiiksi. Päätä särkee ja välillä tulee oksettava olo ilman mitään syytä. Selkäkin on alkanut prakata.  

Mitä se: Stressi on tuttu lähes jokaiselle, sille joka käy työssä ja sille, joka on työttömänä. Jos tilannettaan ei tiedosta, työllisellä kiire ja suorittaminen ujuttautuvat herkästi myös osaksi perhe-elämää ja vapaa-aikaa. Stressi väsyttää, passivoi ja voi tulla esiin erilaisina epämääräisinä kipuina. Yksi reagoi stressiin vatsalla, toinen päänsäryllä ja kolmannella kipeytyy selkä. Miten stressin vaikutukset tarkkaan ottaen välittyvät selkäterveyteen, sitä ei ole pystytty selvittämään. Se kuitenkin tiedetään, että mitä stressaantuneempi ihminen on, sitä suurempi on hänen riskinsä saada vuoden aikana iskiaskipuja. Raskas fyysinen työ lisää selkävaivojen vaaraa, mutta pysyviä kivuista näyttävät tekevän tyytymättömyys, kiire ja vaikeudet työssä.

Tee parannus: Sinun olisi löydettävä tapoja, joilla lievität stressiä. Halvin ja varsin tehokas stressin vastalääke on liikunta. Kalenterin väljentäminen ja unirytmin korjaaminen voi auttaa. Kokeile monenlaisia keinoja: rauhallinen koti, jossa tv ei pauhaa jatkuvasti, liikkuminen luonnossa ja mitään tekemättömyys tepsivät osaan ihmisistä. Kysy kirjastosta stressinhallintaoppaita tai rauhoitu lukemaan jotain muuta, joka vie ajatuksesi pois arjesta. Jos stressisi on vakavaa ja pitkäaikaista laatua, etsi ammattiapua.     

6. Korskeus

Kyllä terveen miehen selkä yhdet muuttotalkoot kestää. Aina olen itse lumet kolannut. Arvasin, ettei fysioterapeutti tiennyt mistään mitään: tämä tuoli on muka ergonominen, mutta ei tässä voi istua. Minulla on hyvä ranka, se pysyy kunnossa vähemmälläkin. Kattos kun näytän, näin se rauta nousee. Sovittu mikä sovittu, ensi viikolla soudetaan Sulkavalla 50 kilometriä ja katsotaan, kuka kukin on!

Mitä se on: Selkävaivat yleistyvät ikää myöten ja askare, joka vielä edellisvuonna onnistui tuosta vaan, voi vaatia nyt hieman enemmän malttia. Selän kanssa ei pitäisi ryhtyä kylmiltään mihinkään raskaaseen ja äkkinäiseen työhön, vaan tunnusteleva ja lämmittelevä lähestyminen on selälle parempi. Mitä enemmän ikää tulee, sen tärkeämmäksi käyvät ergonomiset seikat.

Tee parannus: Jos sinulla on hyvä selkä, onneksi olkoon. Jotta saisit pitää sen, muista ottaa huomioon ajan kulu sekä tämän hetkinen kuntosi. Joskus on syytä kallistaa korvaa asiantuntijoille, ja soveltaa heidän ohjeitaan omaan elämään sopivaksi. Ota järkevästi käyttöön apuneuvoja, jota helpottavat selän taakka: miksi kiskoa vene ylös raa´alla voimalla, kun vinssi on keksitty?       

7. Pinnallisuus

Käyt kuntosalilla ja saat penkistä ylös 100 kiloa. Liikkeet ole opetellut itse, mitä nyt peilistä katsot, että ne tulevat tehtyä suurin piirtein oikein. Teet tuosta vaan 150 istumaannousu-vatsalihasliikettä. Jalkalihakset eivät ole niin voimakkaat, mutta ohjelmaasi kuuluu kyllä myös jalkaprässi. Venyttely tahtoo unohtua, jäykkää vähän on. Body-pumpissa käyt. Muuten jumpat, joogat ja muut piiperrykset eivät sinulle sovi, koordinaatio ei riitä, ja tuntuu naurettavalta koikkelehtia parketilla tai vääntyillä matolla kummallisiin asentoihin.

Mitä se on: Kuntosaliharjoittelu on mahtavaa liikuntaa! Salilaitteiden tarkoitus on eristää aina yksi lihasryhmä ja kohdistaa harjoittelu tehokkaasti siihen. Salilla kävijän on hyvä olla tarkkana, että hän harjoittelee monipuolisesti ja että liikkeet tulevat puhtaasti tehdyiksi. Mutta voi olla, että punttien kanssa harjoitteleva kohdistaa harjoituksen vain niin sanottuihin pinnallisiin lihaksiin, eli vartaloon voimaa tuoviin suuriin lihaksiin. Niiden lisäksi on syvät lihakset, joiden tehtävä on tukea kehoa eri asennoissa. Syvät lihakset (esimerkiksi selkäpuolen pikkulihakset ja poikittainen vatsalihas) pitävät keskivartalon jämäkkänä ja ovat siten erittäin tärkeitä selälle. Pinnallisten ja kahdessa kerroksessa sijaitsevien syvien lihasten pitäisi toimia sulavassa yhteistyössä, jota yksipuolinen harjoitus ei kuitenkaan välttämättä edistä.

Tee parannus: Otan ohjelmaasi joku kehonhallintaa edistävä harjoitus. Helpoin tapa ilman välinettä on yhdellä jalalla seisominen tai välineen kanssa tasapainolautailu. Pilates, jooga, venyttely, tätibaletti, jumppapalloharjoittelu ja monet muut lajit aktivoivat niin syviä kuin pinnallisiakin lihaksia. Ota heti tuntumaan syviin lihaksiin ja tee tämä harjoitus: istu suorassa tuolilla ja yskäise. Tunnet, kuinka poikittainen vatsalihas aktivoituu.                 

Lisää apua Joogagurun selkäjumppa

Asiantuntija ylilääkäri, dosentti Olavi Airaksinen.

Auttaako vimpain?

Jumppapallo

Jo päällä istuminen rentouttaa selkää ja vahvistaa vatsalihaksia.

”Edullinen ja monipuolinen jumppa- ja venyttelyväline. Toimii myös ennaltaehkäisevästi. Jos selkävaiva on hankala, olisi hyvä käydä kerran fysioterapeutilla hakemassa ohjeita hyviin liikkeisiin.”

Lämpöpakkaus

Helpottaa kroonisia vaivoja ja notkistaa lihaksia vaikka ennen jumppaa.

”Käytetään 10–20 minuuttia kerralla. Ennen harjoitusta kannattaa lämmitellä lyhyemmän aikaa, etteivät lihakset pehmene liikaa. Harjoituksen jälkeen pakkauksen kanssa voi rentoutua pidempään.” 

Kylmäpakkaus

Turvallinen ja tehokas apu kovaan selkäkipuun.

”Akuuttiin selkävaivaan. Käytä 2–5 kertaa päivässä 10–15 minuuttia kerralla. Jatka käyttöä 2–3 päivän ajan.”

Hierontakaulin

Selkää kaulitsemaan tarvitaan kaveria.

”Voi rentouttaa lihaksia ja vilkastuttaa verenkiertoa, mutta tuskin vaikutta rankaperäiseen kipuun.”

Tanko

Pingotetaan oven väliin ja roikutaan käsillä.

”Oikein käytettynä iskiaspotilaalle hyvä apukeino. Riipu käsien varassa niin, että jalat ovat maassa. Aloita lyhyellä 5–10 sekunnin riipunnalla ja siirrä sitten vartalon paino takaisin jaloille. Harjoittele rauhallisesti ja pidennä riipunta-aikaa varovasti.”

Flexibak

Laite, joka lupaa paljon vain sillä, että se on lantion alla ja käyttäjä keinuttelee itseään.

”Oireiden hallintaa, mutta ei poista alkuperäistä kipujen syytä.”

Kipukoukku

Pitkävartinen puukoukku, jolla painellaan kipupisteitä selässä.

”Rentouttaa yliaktiivisia lihaksia ja voi tuntua hyvältä. Kipupisteiden painelu ei poista syytä, jonka takia kipu on syntynyt.”

Human Tool

Muistuttaa ns. satulatuolia, jossa istuma-asento vähentää selkää kohdistuvaa painetta. Lupaa vahvistaa myös keskivartalon lihaksia. Kallein näistä apuvälineistä.

”Tuskin vahvistaa lihaksia, mutta aktivoi niitä. Saattaa helpottaa tilannetta niillä, joilla istuma-asento on sellainen, että se kipeyttää selkää. Kannattaa kokeilla ensin tyynyä pepun alle.”

 Asiantuntija OMT-fysioterapeutti Merja Soanjärvi, Puistoklinikka, Jyväskylä, DBC-International

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.