Kun aurinko ei enää syksyllä tuota D-vitamiinia ihossa, se on saatava muualta. Mutta onko D-vitamiinia ja kalsiumia hyvä napsia purkista?

D-vitamiinia ja kalsiumia tarvitaan suojaamaan luita osteoporoosilta. Tutkimusprofessori Pirjo Pietinen Kansanterveyslaitokselta kertoo, miten niiden saannin voi varmistaa.

1. Pitäisikö kalsiumin ja D-vitamiinin saantisuosituksia Suomessa nostaa?

Meillä noudatetaan pohjoismaisia suosituksia, koska asumme lähekkäin ja elinolosuhteet ovat samankaltaiset, samoin ruokavalio. Tämä koskee myös D-vitamiinia, koska asumme kaamosmaissa. D-vitamiinin saantisuosituksen nostamiseen on kansainvälisiä paineita, mutta ihanteellinen taso ei ole selvillä. Isompi ongelma meillä on se, etteivät kaikki yllä edes nykyiseen suositeltuun tasoon (5–10 mikrogrammaa/päivä).

2. Kenellä on suurin riski sairastua osteoporoosiin?

Osteoporoosi on vanhojen sairaus, ja luun haurastuminen kiihtyy vaihdevuosien jälkeen. Hentorakenteisilla ihmisillä on suurempi riski sairastua kuin tukevilla. Jos luut eivät ole kehittyneet lapsesta asti lujiksi, lähtötilanne on tietysti huono. Riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista ja liikunnasta läpi elämän on siis etua.

Kalsiumia ei saa tarpeeksi ruoasta, jos ei käytä maitotuotteita missään muodossa. D-vitamiinia on vaikea saada riittävästi yksinomaan ruoasta, vaikka D-vitaminoidut maitotuotteet, rasvalevitteet ja kala ovatkin hyvä lähde. Myös ulkoilua tarvitaan D-vitamiinin muodostukseen iholla. Pikkulasten ja laitoksissa oleilevien vanhusten pitää syödä D-vitamiinivalmisteita.

3. Mistä sopivan määrän kalsiumia ja D-vitamiinia saa? Tarvitaanko vitamiinilisiä tabletteina?

Jos käyttää päivittäin maitotuotteita ja rasiamargariineja, syö pari kertaa viikossa kalaa sekä liikkuu normaalisti auringossa, ei ole huolta. Jos käyttää kalsiumvalmisteita, niitä on otettava päivittäin. Kuurit eivät riitä.

Sen sijaan D-vitamiinivalmisteita voi käyttää vain talvella, sillä talvella D-vitamiinia ei synny iholla. Kesällä D-vitamiinilisä ei ole tarpeen muille kuin pelkästään sisätiloissa oleskeleville. Normaalisti Suomen kesä antaa noin puolen vuoden D-vitamiinivaraston. Viikon etelänmatkasta tai kevätauringossa hiihtelystä saa mukavasti D-vitamiinia.

4. Onko osteoporoosi ja sen ehkäisy vain naisten asia?

Osteoporoosi ei ole vain naisten tauti, ihan samat neuvot koskevat myös miehiä. Miesten vaihdevuodet, jotka nekin ovat olemassa, eivät kuitenkaan kiihdytä luuston haurastumista yhtä paljon kuin naisten.

5. Miten itse varmistat riittävän kalsiumin ja D-vitamiinin saannin?

Juon rasvatonta maitoa, syön jogurttia ja vähärasvaisia juustoja, joten saan kalsiumia riittävästi ilman valmisteita. Maidosta ja jogurtista saan myös D-vitamiinia samoin kuin kalasta, jota pyrin syömään kerran tai kaksi viikossa.

Otan kuitenkin joka päivä monivitamiini-maitohappobakteerivalmisteen, jossa on myös pieni määrä D-vitamiinia. Liikun auringossa paljon ympäri vuoden, joten en sinänsä tarvitsisi D-vitamiinilisää. Koska yliannostuksesta ei ole vaaraa, ei tuosta haittaakaan ole. Luuni on mitattu ja koviksi todettu.

Liikuntahan on ravinnon ja auringon ohella tärkeä keino ehkäistä osteoporoosia. Liikunnan pitää olla niin sanottua luuliikuntaa eli luita rasittavaa, kuten jumppa, kävely, juoksu, pallopelit, tanssi, kaikki missä paino tulee koko keholle ja mielellään vielä vähän tömähtäen. Sen sijaan uinti ja pyöräily eivät rasita luita.

LUE LISÄÄ:

Luut lujiksi liikunnalla

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti