
Tissuttelua vai rankempaa ottamista? Molemmat rasittavat maksaa. Alkoholin aiheuttamat maksasairaudet etenevät salaa ja oireita tulee vasta, kun vaurio on jo syntynyt, ja joskus jo yllättävän nuorena.
Juominen kuuluu moneen tapaamiseen, lähes jokaiseen juhlaan ja urheilukisaan.
Usein se ei jää muutamaan lasilliseen. Turvarajoja alkoholille on vaikea vetää, sillä joillekin jo pienempi määrä on haitallisempaa, esimerkiksi ylipainosta, geneettisistä syistä, heikosta ravitsemuksesta sekä tupakoinnista johtuen. Ihmiset myös arvioivat juomansa määrät alakanttiin.
Maksakirroosikuolemissa Suomi on kivunnut EU-maiden kärkeen. Alkoholin aiheuttama maksasairaus riistää joka vuosi noin 1 700 ihmisen hengen, heistä 450–500 on naisia. Sukupuolten välinen tasa-arvo on valitettavasti toteutunut alkoholinkin kohdalla. Naisilla alkoholimaksasairauksien määrä on tuplaantunut 2000-luvulla.
Rasvamaksa ei tunnu
Tavallisin maksasairaus on rasvamaksa. Siinä maksasoluihin kertyvä rasva häiritsee maksan toimintaa. Rasvamaksa on oireeton eikä ”tunnu” miltään.
Taustalla on tavallisimmin ylipaino ja metabolinen oireyhtymä: ruokaa on tarjolla yllin kyllin ja kauppojen hyllyt notkuvat karkki- ja sipsipusseja ja sokeripitoisia virvoitusjuomia. Geneettiset tekijät saattavat altistaa normaalipainoisenkin henkilön rasvamaksan kehittymiselle
Rasvamaksa saattaakin tulla jopa lapselle, joka syö paljon rasvaisia ja sokerisia herkkuja ja liikkuu vähän.
Myös fruktoosia sisältävät energiajuomat ja limsat altistavat rasvamaksalle.
Rasvamaksasta puhutaan, kun maksan painosta 5–10 prosenttia on rasvaa. Rasvamaksa voi painaa jopa 5–6 kiloa, kun normaali maksa painaa puolisentoista kiloa. Tila paljastuu useimmiten ultraäänitutkimuksella, mutta ainoa varma tapa todeta se on ottaa koepala, jolla on mahdollista selvittää rasvamaksaan liittyvä tulehdus ja sidekudoksen kertyminen.
Noin 25 prosentilla suomalaisista on rasvamaksa, normaalipainoisista 10–20 prosentilla. Ylipainoista, erityisesti vyötärölihavista, jopa 80 prosentilla on maksassa rasvaa.
Korkin sulkeminen ja painonpudotus auttavat
Kaikille ylipainoisille tai alkoholia runsaasti käyttäjille ei kuitenkaan kehity rasvamaksaa, sillä geenit, liikunta ja ruokavalio saattavat suojata siltä.
Toisaalta vaikka olisi perinnöllinen alttius rasvamaksaan, se ei puhkea, jos ei juo.
Raju juominen voi johtaa maksasolujen rasvoittumiseen jo muutamassa viikossa. Positiivista on se, että alkoholin käyttöön liittyvä rasvamaksa on useimmiten palautuva. Jos on juomatta, rasva saattaa kadota maksasta jälkiä jättämättä. Myös mahdollisen ylipainon pudottaminen, jo muutamallakin prosentilla auttaa.
Lohdullista on, että painonpudotuksessa ei tarvitse tavoitella kuuta taivaalta eikä edes pyrkiä normaalipainoon.
Keltaisuus kertoo tuhosta
Jos korkkia ei pysty sulkemaan, 10–20 prosentilla rasvamaksaa potevista syntyy tulehduksellinen maksasoluvaurio, joka voi johtaa kirroosiin.
Kirroosi tekee tuhojaan salakavalasti. Ei olekaan tavatonta, että tieto sairaudesta iskee sokkina. Valitettavan usein ihminen havahtuu vasta, kun on keltainen ja turvonnut. Silloin ennuste on aika huono.
”Enhän mä ole edes koskaan humalassa”, joku saattaa vastata. Sudenkuoppa onkin siinä, että jos on juonut riittävän paljon ja kauan, keskushermosto tottuu ja päihtyäkseen pitää kiskoa kaksin käsin. Toleranssi kasvaa eikä humalaa enää tunne.
Esimerkiksi rattijuopumus ei yleensä tapahdu mielijohteesta. Rattijuoppo on usein kiipelissä alkoholin kanssa.
Toinen alkoholimaksasairauksien salakavaluus piilee siinä, että ne eivät välttämättä jää kiinni verikokeessa.
Maksan toimintaa kuvaavat entsyymit voivat olla normaalit, vaikka olisi maksakirroosi. Ihmiset käyvät mittauttamassa maksa-arvojaan työterveydessä ja saattavat ajatella, että kun arvot ovat ok, heillä ei ole mitään hätää.
Vaarana myös tulehdus
Jos juomista ei pysty lopettamaan, saattaa kehittyä tulehduksellinen maksavaurio eli alkoholihepatiitti.
Puhdas alkoholihepatiitti on harvinainen, usein siihen liittyy jo kirroosimuutoksia. Taudin toteaminen perustuu alkoholinkäyttöhistoriaan, oireiseen sekä laboratorioarvoihin. Noin 10–35 prosenttia runsaasti juovista saa alkoholihepatiitin. Vuosittain yli 600 ihmistä joutuu sairaalahoitoon maksatulehduksen vuoksi.
Alkoholihepatiittiin sairastunut on usein kuumeinen, keltainen ja heikossa kunnossa. Vatsaa tunnusteltaessa maksa ja perna tuntuvat usein turvonneilta ja vatsaonteloon on kertynyt nestettä. Potilaat ovat usein kuivuneita ja kärsivät ravitsemuspuutoksista.
Jopa 40 prosenttia vaikeaan alkoholihepatiittiin sairastuneista kuolee sairaalahoidosta huolimatta maksan vajaatoimintaan, infektioihin tai verenvuotoihin.
Pitkään jatkuneen alkoholin käytön seurauksena on kirroosin kehittyminen. Siinä maksasolut korvautuvat sidekudoksella. Kirroosi vaatii syntyäkseen vuosien juomisen, naisilla se saattaa kehittyä miehiä herkemmin.
Tupakointi ja ylipaino voimistavat alkoholin haittoja, mutta liikunta ja tietyt geenit saattavat suojata siltä. Maksa on suodatin, joka puhdistaa verestä myrkkyjä ja haitallisia aineita ja maksan läpi virtaakin suuri määrä puhdistettavaa verta. Sidekudoksen täyttämässä maksassa suonet eivät enää vedäkään ja ”suodatinpussi” menee tukkoon.
Verestä nähtävät maksaentsyymit voivat olla normaaleja, vaikka sairaus olisi edennyt pitkälle. Sen sijaan maksan toimintaa mittaavat laboratorioarvot ovat poikkeavia, ja niiden perusteella voidaan arvioida jäljellä olevan maksan toimintakykyä. Varmin tapa todeta kirroosi on ottaa koepala.
Määrä tuo riskin
- Riskirajat paukkuvat, jos mies juo yli 24, nainen yli 16 annosta viikossa. Annos on pullo keskiolutta tai siideriä, 12 senttilitraa mietoa viiniä tai 4 senttilitraa väkevää viiniä.
- Jo parin päivän raju juominen voi johtaa alkoholipsykoosiin, johon kuuluvat harhat, kiihtymys, pelokkuus ja sekavuus. Tila liittyy yleensä vakavaan päihdeongelmaan.
- Alkoholiriippuvuus on sairaus, jossa elimistö tulee riippuvaiseksi alkoholista. Yksin alkoholimista on vaikea parantua, mutta tukea saa muun muassa A-klinikoilta.
Asiantuntija: professori, ylilääkäri Martti Färkkilä, HUS, Vatsakeskus, Gastroenterologian klinikka.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.