Suomalainen mies hellii mielessään pärjäämisen ihannetta. Miehen on kestettävä mikä eteen tulee, eikä apua haeta ennen kuin pää on täysin sekaisin. Koska olet elämäsi tärkein mies, haluat varmasti pitää huolta terveydestäsi ja elää pitkän hyvän elämän.

Miehen elämänkaari näyttää rumalta. Suomalaisten miesten odotettavissa oleva elinikä on lyhyempi kuin missään muussa Pohjoismaassa, vain 75,6 vuotta. Naisemme elävät yli seitsemän vuotta pidempään. Miesten tappajista itsemurhien ja sepelvaltimotaudin suuri osuus on suomalainen ilmiö. Alkoholi on syynä joka kolmanteen työikäisen miehen kuolemaan.

Nämä madonluvut tuntuvat nurinkurisilta, kun niitä vertaa lasten ja nuorten terveyteen. Suomalaiset vauvat ja lapset ovat maailman terveimpiä, jopa terveempiä kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalaiset pojat aloittavat elämän siis vähintään samalta viivalta kuin ruotsalaispojat, mutta jostain syystä nuupahtavat kesken matkan.

Miksi näin tapahtuu?

Lastenpsykiatri ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Jukka Mäkelä uskoo tilanteen kertovan siitä, ettei suomalainen mies välitä itsestään yhtä paljon kuin miehet muissa maissa.

– Koska pahoinvoiva mies on nimenomaan suomalainen, syytä on etsittävä suomalaisuudesta eikä miehuudesta, hän sanoo.

Välittäminen alkaa kotona

Itsestä välittäminen alkaa lapsuudessa. Pohjana on turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin. Kun lapsi kokee, että joku lähellä oleva ihminen välittää hänestä, hänkin oppii välittämään itsestään.

– Ihminen, joka välittää itsestään, välittää myös muista, Mäkelä sanoo.

Turvalliset kiintymyssuhteet muodostuvat, kun vanhempi reagoi lapsensa tarpeisiin; hoitaa, huoltaa, leikkii, hymyilee ja pitää sylissään. Suomalainen kasvatuskulttuuri, jota Mäkelä kutsuu vältteleväksi, sen sijaan korostaa lapsen varhaista itsenäistämistä.

Välttelevä kasvatuskulttuuri koettelee poikia enemmän kuin tyttöjä. Koska pojat reagoivat yleensä voimakkaasti, he tarvitsevat enemmän apua vanhemmiltaan. Poikien tapa pyytää apua on heittäytyä maahan, ruikuttaa tai valittaa, mikä herättää torjuntaa välttelevästi kasvatetuissa vanhemmissa. Vanhempien reaktio on: ”Älä nyt taas jaksa valittaa.”

Kun poikien stressipiikki alkaa nousta, he tarvitsisivat ehdottomasti syliä oppiakseen tyynnyttämään itsensä.

– Jos lapsi ei opi hallitsemaan stressiään ohjatusti, vanhemman kautta, hän käsittelee sitä myöhemminkin hallitsemattomasti. Hänestä voi tulla aggressiivinen ja ennalta-arvaamaton. Tai sitten hän voi kääntyä sisäänpäin ja reagoida stressaaviin tilanteisiin vetäytymällä niistä pois, Mäkelä sanoo.

Jos lapsi kokee, ettei hänen vanhempansa kykene antamaan hoivaa, hän alkaa itse hoitaa vanhempiaan. Lapsi huomaa, että kun hän on hauska tai pelleilee tai hymyilee tai tekee niin kuin äiti haluaa, hän saa vanhemmaltaan vastakaikua. Hän oppii ennakoimaan vanhempansa mielenliikkeet ja tietää, mitä vanhempi haluaa.

Tragedia on siinä, ettei näille lapsille kehity riittävän voimakasta minuutta, ei sisäistä tahtoa tai halua pyrkiä johonkin. He rimpuilevat puolelta toiselle sen mukaan, mitä heiltä kulloinkin odotetaan. Aikuisina heistä voi tulla alkoholisteja, läheisriippuvaisia, kilttejä suorittajia; munattomia miehiä ja sohvaperunoita, jotka ajelehtivat tahdottomina elämän lävitse.

Hiljaiset itsemurhaajat

Saarijärvellä yli kolmekymmentä vuotta terveyskeskuslääkärinä toimineen Tapani Kiminkisen mukaan suomalaisen miehen välinpitämättömyys omasta terveydestään näkyy vastaanotolla kahdella tavalla.

Ensinnäkin miehet eivät yksinkertaisesti tule lääkäriin. Toiseksi kun he vihdoin tulevat lääkäriin, he ovat niin rapakunnossa etteivät elä enää pitkään ilman rajuja elämäntapamuutoksia.

Kun lääkäri sitten kertoo, mistä kaikesta miesten pitäisi luopua, he kokevat sen rangaistuksena, eivätkä enää tule uudestaan lääkäriin. Seuraava matka tehdään ambulanssilla sairaalaan.

Tyypillisimmät syyt, jotka ajavat miehet lääkäriin, ovat kaikille terveyskeskuslääkäreille tuttuja: henkeä ahdistaa, väsyttää, ei jaksa, sieltä täältä kolottaa. Uni ei tule tai aamulla herätessä ei ole yhtään sen virkeämpi kuin nukkumaan mennessä. He tuntevat yleistä haluttomuutta, aivan kuin olisivat menettäneet elämänvoimansa. Masennus on yleistä eivätkä itsetuhoiset ajatukset harvinaisia.

– Vaikka joskus oireiden taustalta löytyy lääketieteellinen syy, suurimmalla osalla ongelmana ovat viina, tupakka ja ylipaino, sanoo Kiminkinen.

He tekevät hiljaista itsemurhaa ja tietävät sen. Viinasta, tupakasta ja ”miehen annoksesta” on tullut osa identiteettiä, ja niistä luopuminen merkitsee heille luopumista elämästä sellaisena kuin he ovat oppineet sen tuntemaan.

Vaimo tai työ pelastaa

Kiminkisen mukaan kaksi miesryhmää ovat terveytensä puolesta muita paremmassa asemassa: työssäkäyvät ja parisuhteessa elävät. Työssäkäyvät miehet kuuluvat työterveyshuollon piiriin ja joutuvat lääkärintarkastusten yhteydessä säännöllisesti miettimään terveydentilaansa. Parisuhteessa elävät taas hakeutuvat lääkäriin usein puolison kehotuksesta.

– Vaimot ovat pelastaneet tässä maassa varmasti enemmän miehiä kuin mikään muu taho, sanoo Kiminkinen.

Hän onkin eniten huolissaan yksinäisistä työttömistä miehistä.

Kiminkisen mukaan terveysongelmista kärsivien miesten kohdalla korjataan nyt sitä satoa, joka syntyi sota-aikana ja sitä seuraavina vuosina. Pojilta puuttui samastumiskohteita, kun isät olivat rintamalla. Monet miehet jäivät sille tielleen tai tulivat muuttuneina takaisin. Perheet olivat suuria, kaikesta oli puutetta, ja kun syliä oli vähän jaettavana, pojat saivat sitä yleensä vähiten.

– Siihen vielä päälle 1950-luvun alistava karttakepillä sormille -opetus, niin tuloksena oli nippu nujerrettuja itsetuntoja, sanoo Kiminkinen.

Elämäsi tärkein mies

Tutkijat ovat huolestuneita siitä, missä jamassa nyt kasvava poikien sukupolvi on parinkymmenen vuoden päästä. Missä kunnossa ovat silloin ne pojat, jotka nyt karkaavat välitunnilla tupakalle, juopottelevat viikonloppuna ja sotkeutuvat kaikenlaisiin ongelmiin?

Jukka Mäkelän mukaan keskeistä on se, minkälaisen viestin ympäristö näille pojille antaa. Tutkimusten mukaan kotona poikia sylitellään vähemmän ja heidän itkuunsa reagoidaan huonommin kuin tyttöjen. Päiväkodissa poikia ojennetaan koko ajan, ja he saavat kuulla olevansa liian villejä ja kurittomia. Koulussa he riutuvat ja häiriköivät teoriatunneilla, koska kaipaisivat oikeasti jotakin paljon toiminnallisempaa.

– Viesti pojille on, että he ovat vääränlaisia ja haluavat vääränlaisia asioita, Mäkelä sanoo.

Itsestä välittämisen ei kuitenkaan tarvitse kaatua näihin epäkohtiin. Tapani Kiminkinen kehottaa sekä miehiä että poikia kysymään itseltään: Onko minun elämässäni ketään tärkeämpää ihmistä kuin minä?

– Jos olet elämäsi tärkein ihminen, haluat varmasti pitää huolta terveydestäsi ja elää pitkän ja hyvän elämän, Kiminkinen sanoo.

Sen voi aloittaa jo tänään neuvolla, jolla amerikkalaisia alkoholisteja kannustetaan kun ryyppy on taas karannut käsistä:

– Mene kotiin, ota lämmin suihku ja ajattele hyviä asioita itsestäsi. Olet hyvä ihminen, oikeasti.

Miehen tappajat

Itsemurha

Suomalainen mies ratkaisee ongelmansa liian usein itsemurhalla. Siihen päätyy vuosittain noin 600–900 miestä, mikä on neljä kertaa enemmän kuin naisilla ja yleisin nuorten miesten kuolinsyy. Suurin osa miesten itsemurhista tapahtuu syrjäseuduilla. Pahin itsemurhapiikki koetaan joka vuosi toukokuussa.

Suurin itsemurhille altistava tekijä on mielenterveyden häiriö, useimmiten vakava masennus. Muita riskitekijöitä ovat epävakaa tunne-elämä, päihderiippuvuus ja käytöshäiriöt. Alkoholinkulutuksen kasvu näkyy lähes aina miesten itsemurhien lisääntymisenä.

Tee edes tämä: Katkaise itsetuhoisten ajatusten ketju. Itsemurha on harvoin äkillinen päähänpisto vaan prosessi, jota haudotaan pitkään. Mitä pidempään itsemurha pyörii mielessä, sitä enemmän se alkaa näyttää ainoalta mahdolliselta vaihtoehdolta. Tämän prosessin voi katkaista puhumalla lääkärille tai muulle ammattiauttajalle. Jos itsetuhoisten ajatusten taustalla on masennus, kuten usein on, se on hoidettava.
Lisää pika-apua www.tukinet.fi.

Alkoholi

Viina on perinteisesti ollut suomalaisen miehen yleislääke kaikenlaisiin sairauksiin ja sydänsuruihin. Tämä heijastuu kuolleisuustilastoissa järkyttävällä tavalla, sillä vuonna 2007 Suomessa kuoli viinaan 1?425 miestä (naisia 371). Alkoholin merkitys miesten tappajana on kasvanut joka vuosi, niin että vuonna 2007 joka kolmas keski-iässä kuollut mies kuoli alkoholiin.

Tilannetta pahentaa se, että alkoholikuolemiin lasketaan mukaan vain alkoholimyrkytykseen ja maksakirroosiin kuolleet. Alkoholi lisää kuitenkin riskiä sairastua myös suun ja nielun syöpään, ruokatorven ja kurkunpään syöpään, maksasyöpään, verenpainetautiin, aivohalvaukseen ja haimatulehdukseen. Humalahakuinen juominen ja suuret kerta-annokset lisäävät myös riskiä sairastua masennukseen.

Tee edes tämä: Jos juominen on sinulle ongelma, myönnä se ja etsi apua. Harva raitistuu kertaheitolla, mutta kun juomattomia jaksoja kertyy yhä enemmän, huomaat miten hyvältä elämä tuntuu ilman krapulaa ja jatkuvaa viinanhimoa. Aina ei ole tärkeintä päästä kokonaan alkoholista eroon, vaan alistaa se isännän paikalta rengiksi. Lisää neuvoja www.paihdelinkki.fi

Tupakka

Tupakoinnin syntilista on lähes loputtoman pitkä. Se aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 6 000 ennenaikaista kuolemaa. Koska miehet tupakoivat enemmän, suurin osa uhreistakin on miehiä.

Tupakan aiheuttamista sairauksista tunnetuin on keuhkosyöpä. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan tupakka on kuitenkin osatekijänä kaikissa miesten syövissä. Tupakointi myös paksuntaa verta ja ahtauttaa verisuonia, minkä vuoksi tupakoitsijoilla on yli kaksinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin tai saada aivohalvaus. Tupakka aiheuttaa myös keuhkoahtaumatautia ja astmaa sekä heikentää potenssia.

Tee edes tämä: Vähennä ensin. Osta sellaista merkkiä, jota et koskaan polttaisi. Pysyttele erossa tilanteista, jotka herättävät tupakanhimosi. Riko rutiinit, joihin tupakka kuuluu, ja keksi uusia tupakattomia rutiineja. Järjestä itsesi tilanteisiin, joissa et voi tupakoida. Jos pystyt tähän, olet enää askelen päässä tupakoinnin lopettamisesta. Elämä ilman tupakkaa tulee olemaan aluksi koettelemus, johon tarvitset ympäristön tukea.
Lopetusneuvoja osoitteesta www.stumppi.fi

Ylipaino

Lihavuus ei tunne sukupuolirajoja, mutta Suomessa on enemmän lihavia miehiä kuin naisia. Suomalaiset nuoret miehet liikkuvat yhä vähemmän ja syövät enemmän roskaruokaa. Tämä näkyy varusmiesten painossa, joka on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tasaisesti. Keski-ikäisistä suomalaisista peräti 70 prosenttia on ylipainoisia.

Ylipaino aiheuttaa monia terveysongelmia, joista tunnetuimpia ovat metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Ylipainoisilla ihmisillä on myös usein unihäiriöitä, itsetunto-ongelmia ja hengitystiesairauksia. Ylipaino altistaa myös monille syöville.

Tee edes tämä: Ylipainoon ei ole parempaa lääkettä kuin liikkuminen. Vaikka liikkuminen ei heti näy painossa, jo yksi reipas kävelylenkki lisää hyvän kolesterolin määrää ja parantaa rasva-arvoja. Hyvä olo tuntuu vielä pitkään lenkin jälkeenkin. Kun kuntosi kohenee ja olosi tuntuu paremmalta, voit monipuolistaa liikuntamuotojasi. Suomalaisen miehen parasta lenkkeilymaastoa on tietenkin metsä.
Apua painonhallintaan www.kiloklubi.fi

Yksinäisyys

Miehen kyky verkostoitua on usein heikompi kuin naisen ja avioerossa lapsetkin jäävät usein äidille, joten miehet elävät naisia useammin yksin. Yksinäisyys on kuitenkin myrkkyä terveydelle. Yksinäinen kokevat elämänsä usein onnettomaksi, ja yksinäisyys murentaa itsetuntoa. Yksin asuvat miehet käyttävät eniten alkoholia, ja yksinasujilla on enemmän masennus- ja ahdistusoireita kuin yhdessä asuvilla.

Yksinäisiltä terveiltä ihmisillä on mitattu myös korkeita tulehdusarvoja, jotka voivat altistaa ihmisen monille eri sairauksille. Eräs näistä kohonnut riski sairastua sydänsairauksiin.

Tee edes tämä: Pakota itsesi hymyilemään. Onnellisuus tarttuu, masennus ei. Hakeudu harrastuksiin, järjestötoimintaan tai vapaaehtoistyöhön. Mene tapaamaan sukulaisiasi tai ota yhteys vanhaan luokka- tai armeijatoveriin. Hanki vaikka koira kaveriksi ja tapaa muita koiraihmisiä. Eräs syy siihen, miksi itsemurhat ovat viime vuosina hieman vähentyneet, on luultavasti matkapuhelinten yleistyminen: käytä sitä.
Lisää neuvoja www.miessakit.fi

Testaa tartutko pulloon liian hanakasti.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.