Autoimmuunisairaudet ovat haastavia, koska standardipotilasta ei ole.

Autoimmuunisairaudet ovat tauteja, joissa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää omia soluja vastaan. Tästä seuraa kudostuhoa aiheuttava tulehdusreaktio. Ainakin osalla sairastuneista on perinnöllinen alttius autoimmuunitauteihin. Ulkoisten tekijöiden, kuten bakteerien ja virusten, epäillään vaikuttavan niiden syntymiseen.

Tunnetuimpia autoimmuuni­sai­rauksia ovat diabetes, nivelreuma, keliakia, tulehdukselliset suolisto-sairaudet sekä yleistyneet sidekudossairaudet, kuten SLE ja skleroderma.

Joidenkin tällaisten tautien diagno­sointi voi viedä vuosia, koska oireet alkavat usein asteittain ja välissä voi olla oireettomia jaksoja. Tutkimusten ajoitus ja potilaan oma aktiivisuus ovatkin erityisen tärkeitä taudin löytämisessä. Lapsipotilaiden kohdalla avainasemassa ovat vanhemmat ja heidän havaintonsa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Diagnoosi koostuu erilaisten oireiden ja löydösten dokumentoinnista. Yleisoireita voivat olla esi­merkiksi kuumeilu ja nivelkivut. Syitä pyritään etsimään laboratoriokokeilla, kuvantamistutkimuksilla sekä kliinisillä tutkimuksilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mikäli potilaalla on jokin paikallinen löydös, kuten niveltulehdus tai ihottuma, tai isomman elimen oire, jonka syyksi paljastuu esimerkiksi keuhkopussin­tulehdus, sydänpussin­tulehdus tai munuaistulehdus, diagnosointi on helpompaa.

Lääkäreiden kannalta autoimmuunisairaudet ovat sikäli haastavia, ettei standardipotilasta ole. Diagnoosia ei voi asettaa pelkkien kipujen perusteella. Oireiden on oltava normaalia elämää häiritseviä ja niiden on aiheutettava haittaa elimille, jotta diagnosointi olisi järkevää.

 Hoidossa on viime vuosina kokeiltu muun muassa kantasolusiirtoja sekä niin sanottuja biologisia lääkkeitä. Joidenkin sairauksien kohdalla ne ovat toimineet, mutta yleishoidoksi niistä ei ole ollut.

Monissa autoimmuunitaudeissa hoidon kulmakivenä toimivatkin yhä kortisonivalmisteet sekä immuunivastetta muuntavat solunsalpaajat. Joissakin tapauksissa vähäisen tulehdusreaktion vuoksi puututaan vain sairauden oireiden ja seuraamusten hoitoon.

Asiantuntijana apulaisylilääkäri Oili Kaipiainen-Seppänen, KYS:in sisätautien poliklinikka.

Nykyinen ylihygieeninen ympäristö voi olla enemmän haitaksi kuin hyödyksi. On todettu, että maatilalla varttuneilla lapsilla on muita vähemmän allergisia sairauksia. Meillä voikin olla puutetta bakteereista ja muista ympäristön mikrobeista.

Myös autoimmuunisairauksien epäillään liittyvän liian hygieeniseen elinympäristöön. Autoimmuunisairauksissa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää omia solujaan vastaan ja vaurioittaa niitä.

Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi nivelreuma, jossa tulehtunut kudos syövyttää tervettä rustoa, ja nuoruusiän diabetes, jossa elimistö tuhoaa haiman insuliinia tuottavia soluja.

– Jos törmäisimme useammanlaisiin mikrobeihin, puolustusjärjestelmämme voisi kehittyä vahvemmaksi, eikä hyökkäisi viattomia kohteita vastaan, sanoo lastenlääkäri Marko Kalliomäki Turusta.

 

 

Monipuolinen ja terveellinen ravinto ja /tai kotiruoka on pelkkä tyhjä fraasi, jota suurin osa suomalaisista ei edes ymmärrä. Esimerkiksi pasta, ruispala ja big mac ovat eri ruokia, mutta kaikkien pääraaka-aineena on sama ravinneköyhä vilja. Toinen haaste tulee ravintoaineiden imeytymisestä. Monen suomalaisen suoliston toiminta on kaukana optimaalisesta.

Vähähiilihydraattinen (VHH) ruokavalio on ihmisen ihan normaali ruokavalio, jonka puolesta puhuja jo vuosikymmeniä on ollut Suomessa lääkäri Antti Heikkilä.

Viljat, peruna, riisi ja sokerit vaihdetaan muihin kasvikunnan tuotteisiin ja niitä syödään  500-1000 grammaa päivässä.

Rasvoja ja proteiinia syödään elimistön tarpeisiin sopivasti iän, painon ja kulutuksen mukaan ja ihan virallistenkin (VRN) suositusten mukaan aikuisella tämä tarkoittaa noin 80-100 grammaa päivässä.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/aitoa_ruokaa.htm

Jäikö nälkä?

Tuskin jäi ja näinollen et kärsi aliravitsemuksestakaan, kuten ennen runsaasti ravintoköyhää viljaa ja pottua puputtamalla, jotka nostavat ainoastaan verensokeria ja aiheuttavat pitkällä tähtäimellä mm. lihomista ja II-tyypin diabeteksen.

VHH EI ole mitään rasvan liikasyöntiä tai proteiinin ylitankkausta, vaikka näin virheellisesti väitetään virallisen tahon puolelta, nettipalstoilla tai iltapäivälehtien lööpeissä, jotta puuro ja margariini maistuisi.

Ja D-vitamiinia purkista 100µg/vrk
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/vitamiinitutkimuksen-pioneeri-suomalaiset-tarvitsevat-suosituksia-enemman-d-vitamiinia/?shared=42653-e373a8ad-999

Ja lukuisten eri elintasosairauksien oireet katoavat ja terveet pysyvät terveinä elintasosairauksista.

Mutta virallinen taho ja heitä edustavat tyypit (mm. viralliset ravitsemusterapeutit) kyllä varmistavat, että Matti ja Maija Meikäläinen jatkossakin aloittavat aamunsa mikropuurolla ja rasvattomalla maidolla sekä vetävät leipää naamariinsa aamusta iltaan margariinilla, etteivät vaan laihtuisi ja tervehtyisi.

Nuo "remelin" kirjoitukset on kyllä tehty niin yksipuolisen mielipiteen mukaan omaa mielipidettä ainoana lakina julistaen, että kannattaa lukea tietyllä varauksella rivien välistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla