Joka vuosi puoli miljoonaa suomalaista saa kutsun syöpä­seulontaan. Ja joka päivä seula löytää yhden syöpäpotilaan — ajoissa. Mutta miksi kaikkia syöpiä ei seulota?

Joka arkipäivä sata suomalaista saa lääkäriltä diagnoosin syövästä. Näistä sadasta 40 voitaisiin ehkäistä. Eräs keino estää syöpää ovat syöpäseulonnat, joilla saadaan joka päivä kiinni yksi sairastunut.

Suomi on syöpäseulonnoissa maailman kärkimaa. Valtakunnalliset kohdunkaulaa koskevat joukkotarkistukset aloitettiin 1967. Joukkotarkastusrekisteri perustettiin vuotta myöhemmin. Nykyisin suomalaisnaiset sairastavat vähiten kohdunkaulan syöpää Euroopassa: vuosittain todetaan 150—160 uutta tapausta. Maailmanlaajuisesti kohdunkaulan syöpä on naisten toiseksi yleisin syöpätauti, vain rintasyöpä on yleisempi. Suomessa — kiitos seulontojen — se on vasta sijalla 20.

Mammografiaan 50-vuotiaana

Viime vuosiin asti syöpäseulonnat ovat koskeneet lähinnä naisia. Rintasyöpää estetään mammografiatutkimuksin, jotka käynnistettiin koko maassa 1987.  Yleensä maksuton mammografia tarjotaan 50—69-vuotiaille naisille joka toinen vuosi. Kuntien kesken on kuitenkin eroja. Osa kunnista ei vielä järjestä seulontoja 69-vuotiaisiin asti.  

— Toistaiseksi olemme saaneet hyvää näyttöä siitä, että seulonta pienentää syöpäkuolleisuutta juuri 50—69-vuotiailla. Alle 45-vuotiailla näyttö ei ole yhtä selkeä. Mammografia on röntgenkuvaus rinnoista. Kuvaukset jatkuvat 70-vuotiaaksi saakka, joten jos ne aloitetaan kovin nuorena, röntgenistä saatava säteilyannos nousee vuosien myötä suureksi. Lisäksi rintojen tiiviyden vuoksi syöpien löytyminen nuorempana on vaikeampaa kuin vaihdevuosien jälkeen, kertoo Joukkotarkastusrekisterin johtaja, professori Nea Malila.

Haittojen ja hyötyjen puntaroinnissa ollaan siis sillä kannalla, että valtakunnallista seulontaa ei suositella alle 50-vuotiaille. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö itse voisi tai kannattaisi tilannetta seurata. Lääkärit suosittelevat, että naiset tutkisivat rintansa kerran kuussa. Paras hetki tähän on runsas viikko kuukautisten alkamisen jälkeen. Silloin hormoneista johtuvaa kipua ja turvotusta on vähiten.

Kohdunkaulan syöpään Papa vai HPV?

Parhaimmillaan joukkotarkastusohjelma toimii näin: testausväli ja ikäryhmä ovat perusteltuja, ja seulonnassa kiinnijääneiden jatkotutkimukset hoidetaan loppuun. Kohdunkaulan syövän seulonta on tällainen menestystarina.

Ensimmäinen kutsu kohdunkaulan syövän seulontatarkastukseen tulee 30-vuotiaana ja siitä viiden vuoden välein aina 60-vuotiaaksi asti.

Kaikkia syöpälajeja ei voi seuloa. Seulonta onnistuu, jos syövällä on piilevä vaihe, esiaste tai muoto — ja se voidaan myös hoitaa. On myös löydettävä luotettava seulontatesti. Joskus voi käydä niin, että vanha testi saa haastajan. Näin on esimerkiksi kohdunkaulan syövässä, jota on seulottu jo vuosikymmeniä Papa-kokeella.

Nyt tilalle on kehitetty papillooma-virusta seulova HPV-testi, jota on kokeiltu muutamissa kunnissa. HPV- eli papilloomavirustestillä tunnistetaan ne naiset, joilla on suurin riski saada vaikea-asteinen solumuutos. Kohdunkaulan syöpä ja sen esiasteet ovat tiettyjen papilloomavirusten aiheuttamia. Pitkittyvä virustulehdus saa aikaan solumuutoksia, joista pieni osa etenee esiasteiksi ja edelleen syöväksi. Ilman papilloomavirusta kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita ei käytännössä kehity. HPV-testillä etsitään nimenomaan näitä viruksia.

— Sekin on toimiva. Haittana ovat kuitenkin nuorilta naisilta löytyvät hyvänlaatuiset muutokset. HPV-tartunta on hyvin yleinen ja sen saa yleensä muutaman vuoden sisällä siitä, kun aloittaa seksin. Tulehdus paranee lähes aina itsestään vuosien kuluessa, joten nuorilla se ei ole välttämättä ehtinyt parantua ennen testin tekemistä. Liian varhainen HPV-seulonta tekee monesta terveestä sairaan — turhaan, kertoo professori Nea Malila.

Suolistosyöpä uusin seulonta

Suolistosyöpä ilmenee paksu- tai peräsuolessa. Vuonna 2004 aloitettiin niiden seulonta ja kutsuttujen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Nykyään se koskee 60—69-vuotiaita miehiä ja naisia. Testi ja ohjeet tulevat kotiin.

Tutkimuksessa otetaan kotona kolmena perättäisenä päivänä ulostenäyte, josta etsitään piilevää verta. Pahvisiin testikortteihin sivellyt näytteet palautetaan postitse seulontakeskukseen. Jos näytteistä löytyy verta, tieto kulkeutuu kotikunnan terveydenhuoltoon ja näytteenantaja saa kutsun suoliston tähystykseen.   

Tähystys on tutkimusmenetelmä, jossa paksu- ja peräsuoli kuvataan kuljettamalla valaisevaa kameraa suolistossa. Koko suoliston kattavaa tähystystä kutsutaan kolonoskopiaksi. Tarkoitus on löytää muutokset tai pahanlaatuiset polyypit suolen seinämässä. Jos tällainen löytyy, lääkäri ottaa siitä näytteen.
Vaikka tähystykseen joutuisikin, se ei automaattisesti tarkoita huonoja uutisia. Suurimmalla osalla piilevä veri voi johtua peräpukamista, hyvänlaatuisesta polyypista tai suoliston tulehduksesta.

Mutta kaikki eivät niin tee, vaikka testipaketti kotiin tuleekin.  Kotoa saadulla kannustuksella lienee merkityksensä, sillä parhaiten miehistä seulontaan osallistuivat naimisissa olevat, huonoiten naimattomat.

Milloin eturauhassyöpä seulotaan?

Eturauhassyöpä on suomalaismiesten yleisin syöpäsairaus. Sairaustapauksia todetaan vuosittain viitisentuhatta. Toistaiseksi seulontoja ei järjestetä, mutta keskustelu puolesta ja vastaan on käynyt kuumana jo vuosia.

Testissä mitataan PSA-arvoja. Prostataspesifinen antigeeni (PSA) on eturauhasen erittämää ainetta, seriiniproteaasia, joka tekee siemennesteen juoksevaksi. Tätä ainetta vuotaa aina hieman verenkiertoon. Hälyttävänä pidetään määrää, joka ylittää 3,5—4 milligrammaa litrassa verta. Näissä mittatuloksissa mies passitetaan yleensä lisätutkimuksiin, joissa tarkistetaan, onko eturauhasissa kasvaimia.

Tästä päästäänkin eturauhasseulonnoista käytävän väittelyn ytimeen. On nimittäin niin, että lisätutkimuksissa voidaan löytää kasvaimia, jotka olisivat voineet jäädä oireettomiksi miehen loppuiäksi. Nyt niitä kuitenkin alettaisiin hoitaa.

Äkkiä ajateltuna hyvä asia, mutta vaa’assa painaa myös se, että eturauhassyövän leikkaus- sekä sädehoito heikentävät miehen elämänlaatua aiheuttamalla muun muassa virtsatieongelmia ja impotenssia. Toisaalta seulonnoilla on arvioitu estettävän noin 200 vuosittaista syöpäkuolemaa.

Uusia elämänlaatua ylläpitäviä hoitomuotoja etsitään koko ajan, mutta valtakunnallisia seulontoja ei vielä siis ole tulossa.

Lue lisää Tunnista eturauhasen liikakasvu, tulehdus ja syöpä

  • kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulonta
  • rintasyövän seulonta
  • suolistosyövän seulonta

Lue lisää syöpäseulonnoista Syöpäjärjestöjen sivuilta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Ientulehdus on flunssan jälkeen toiseksi tavallisin infektiosairaus, jota moni potee tietämättään. Koska bakteerit eivät pysy vain suussa, tulehdus kannattaa pysäyttää alkuunsa.

Ienverenvuoto on tuttua lähes jokaiselle, mutta usein verenvuoto tulee ja menee. Jos se hetkeksi loppuu, koko asia unohtuu. Ientulehdus on kuitenkin mainio naamioituja. Se saattaa tehdä tihutöitään kaikessa rauhassa, vaikka verenvuoto hiipuisikin. Tupakoitsijoilla tilanne on astetta salakavalampi, sillä tupakka on myrkkyä ikenille. Nikotiini supistaa myös verisuonia, jolloin verenvuotoa ei aina tule.

– Ainoa tapa huomata suun piilevät tulehdukset onkin käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, muistuttaa iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil.

Terve ien on väriltään kauniin vaaleanpunainen. Jos ikenet tihkuvat vähänkin verta, ne ovat tulehtuneet. Yksi ientulehduksen merkki onkin punastunut omena. Kun omenaa puraisee, siihen jää verinen viiru. Tulehtunut ien on myös usein turvonnut ja kipeä. Pahanhajuinen hengityskin voi kieliä infektiosta.

Hätkähdyttävää on, että jopa 65 prosentilla yli kolmikymppisistä todetaan syventyneitä ientaskuja, he siis sairastavat ientulehdusta, usein tietämättään. Ientulehdus saattaa iskeä herkästi esimerkiksi raskauden aikana, sillä tietyntyyppiset suun bakteerit lisääntyvät hormonaalisten tekijöiden vuoksi ja pääsevät aiheuttamaan ientulehdusta. Myös syljen eritys vähenee odotusaikana, jolloin hampaat reikiintyvät helpommin.

– Ientulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät syljen välityksellä jo äidistä vauvaan. Usein se tapahtuu niin, että tutin tippuessa lattialle äiti puhdistaa sen omassa suussaan tai maistaa samasta lusikasta, onko ruoka sopivan lämpöistä.

Aikuisilla bakteerit tarttuvat etenkin suudellessa.

Yksi hammas tai koko suu

Ientulehdus johtuu usein siitä, että ienrajojen ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen tuppaa unohtumaan, jolloin ienrajoihin kertyy bakteeripeitettä, plakkia. Kun bakteerit tekevät tuttavuutta syljen suolojen kanssa, muodostuu hammaskiveä, jonka karkea ja röpelöinen pinta on bakteerimagneetti. Toisille hammaskiveä syntyy puhdistuksesta huolimatta nopeammin, jopa parissa viikossa.

Kortteja ei jaeta tasan terveydenkään suhteen. On pieni joukko ihmisiä, joilla ientulehdus ei hoitamattomanakaan etene, mutta useimmille syntyy ajan mittaan kiinnityskudossairautena tunnettu parodontiitti. Silloin elimistön puolustussolut ryntäävät paikalle ja yrittävät vimmaisesti tappaa bakteereita.

Hammasta leukaluuhun kiinnittävät sidekudossäikeet haurastuvat, lopulta myös luuta tuhoutuu. Kun kudostuho etenee, hampaat alkavat liikkua, yläetuhampaat viuhkaantuvat ja hampaiden väliin syntyy rakoja.

–Pahimmillaan hammas voi irrota. Vaikeasti tulehtuneessa ikenessä ientaskumittari hurahtaa juuren kärkeen. Suun limakalvoille voi ilmestyä myös märkäpesäkkeitä, kertoo von Troil.

Parodontiitti voi rajoittua vain yhden hampaan tuntumaan, mutta pahimmillaan koko suu voi olla tulehduksen peitossa. Silloin tulehtuneen alueen pinta-ala saattaa olla kämmenen kokoinen. Harva meistä katselisi kovin pitkään tulehtunutta kämmentä.

Parodontiitti saattaa olla oireeton ja kivuton.

Sen kehittyminen vie yleensä vuosia, mutta joskus se voi kehittyä nopeamminkin.

Vaarallinen yleisinfektio

Vaikeaa, märkäistä ientulehdusta esiintyy erityisesti poikkeuksellisessa stressitilanteissa. Sitä nähdään joskus pakolaisilla ja sotien aikaan niin sanottu juoksuhautasuu oli yleinen myös Suomessa.

Jos ihminen sairastuu äkillisesti esimerkiksi keuhkokuumeeseen, influenssaan, syöpään tai sydäninfarktiin, suun tulehdus voi ryöstäytyä käsistä, sillä kehon puolustusta tarvitaan muualla. Kuume, yleiskunnon lasku ja nielemisvaikeudet ovat merkki siitä, että pitää mennä päivystävälle hammaslääkärille.

Kun bakteerit pääsevät verenkiertoon, ne voivat tarttua esimerkiksi vaurioituneisiin sydänläppiin tai keinoniveliin. Tulehdus voi johtaa myös ennenaikaiseen synnytykseen.

– Hoitamaton tulehdus saattaa viedä hampaat suusta, johtaa sydäninfarktiin, aivoverenkierron häiriöihin tai hengenvaaralliseen yleisinfektioon. Joka vuosi satoja ihmisiä joutuu sairaalaan, jopa tehostettuun hoitoon hammastulehduksen vuoksi. Usein heillä on jokin perussairaus tai haastava elämäntilanne, kuvailee von Troil.

Koska suussa muhivat tulehdukset heikentävät immuunipuolustusta, ne voivat pahentaa jo puhjenneita sairauksia. Joskus toistuvan poskiontelotulehduksen taustalta löytyy hammasjuuren infektio.

Diabeetikolla hoitamaton ientulehdus saattaa johtaa siihen, että verensokerit sahaavat ylös alas, insuliinin teho kudoksissa heikkenee ja lisäsairauksien vaara kasvaa. Reumaatikolla sairaus voi pahentua. Tulehtunut suu voi romahduttaa myös syöpäpotilaan kunnon ja heikentää syöpähoitojen tehoa. Syöpähoitojen alkaessa, samoin kuin esimerkiksi ennen lonkkanivelleikkausta, on tärkeää saada suusta tulehduspesäkkeet pois.

Kuin ruosteinen auto

Ihminen saattaa ajatella, että jos hammas parodontiitin vuoksi irtoaa tai joudutaan poistamaan ja jos tilillä on muutama tonni ylimääräistä, tilalle voi kätevästi pistää keinojuuren, implantin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

– Samat bakteerit käyvät myös implantin kimppuun ja voivat irrottaa senkin. Puhutaan peri-implantiitista, muistuttaa von Troil.

Hammaslääkäri vertaa parodontiittia ruosteiseen autoon, jota voidaan hoitaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on laittaa maalia päälle, mutta jos saranatkaan eivät liiku, pitää vaihtaa koko ovi. Sama pätee parodontiittiin.

– Jos vaurioita on paljon, pelkästään mekaaninen puhdistus, hammaskiven poisto ja antibioottikuuri eivät auta. Tarvittaessa ientasku pitää avata ja vaurioitunutta aluetta hoitaa kirurgisesti. Joskus hampaita joudutaan myös poistamaan, ettei tulehdus etenisi, von Troil sanoo.

Parodontiitin hoidossa tarvitaan erikoishammaslääkäriä. Hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Parodontologisen hoidon päättymisen jälkeen hoitoa voidaan myös jakaa hammaslääkärin ja suuhygienistin kesken, mikä laskee kustannuksia.

Asiantuntija: iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil, Oral Hammaslääkärit.