Joka vuosi puoli miljoonaa suomalaista saa kutsun syöpä­seulontaan. Ja joka päivä seula löytää yhden syöpäpotilaan — ajoissa. Mutta miksi kaikkia syöpiä ei seulota?

Joka arkipäivä sata suomalaista saa lääkäriltä diagnoosin syövästä. Näistä sadasta 40 voitaisiin ehkäistä. Eräs keino estää syöpää ovat syöpäseulonnat, joilla saadaan joka päivä kiinni yksi sairastunut.

Suomi on syöpäseulonnoissa maailman kärkimaa. Valtakunnalliset kohdunkaulaa koskevat joukkotarkistukset aloitettiin 1967. Joukkotarkastusrekisteri perustettiin vuotta myöhemmin. Nykyisin suomalaisnaiset sairastavat vähiten kohdunkaulan syöpää Euroopassa: vuosittain todetaan 150—160 uutta tapausta. Maailmanlaajuisesti kohdunkaulan syöpä on naisten toiseksi yleisin syöpätauti, vain rintasyöpä on yleisempi. Suomessa — kiitos seulontojen — se on vasta sijalla 20.

Mammografiaan 50-vuotiaana

Viime vuosiin asti syöpäseulonnat ovat koskeneet lähinnä naisia. Rintasyöpää estetään mammografiatutkimuksin, jotka käynnistettiin koko maassa 1987.  Yleensä maksuton mammografia tarjotaan 50—69-vuotiaille naisille joka toinen vuosi. Kuntien kesken on kuitenkin eroja. Osa kunnista ei vielä järjestä seulontoja 69-vuotiaisiin asti.  

— Toistaiseksi olemme saaneet hyvää näyttöä siitä, että seulonta pienentää syöpäkuolleisuutta juuri 50—69-vuotiailla. Alle 45-vuotiailla näyttö ei ole yhtä selkeä. Mammografia on röntgenkuvaus rinnoista. Kuvaukset jatkuvat 70-vuotiaaksi saakka, joten jos ne aloitetaan kovin nuorena, röntgenistä saatava säteilyannos nousee vuosien myötä suureksi. Lisäksi rintojen tiiviyden vuoksi syöpien löytyminen nuorempana on vaikeampaa kuin vaihdevuosien jälkeen, kertoo Joukkotarkastusrekisterin johtaja, professori Nea Malila.

Haittojen ja hyötyjen puntaroinnissa ollaan siis sillä kannalla, että valtakunnallista seulontaa ei suositella alle 50-vuotiaille. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö itse voisi tai kannattaisi tilannetta seurata. Lääkärit suosittelevat, että naiset tutkisivat rintansa kerran kuussa. Paras hetki tähän on runsas viikko kuukautisten alkamisen jälkeen. Silloin hormoneista johtuvaa kipua ja turvotusta on vähiten.

Kohdunkaulan syöpään Papa vai HPV?

Parhaimmillaan joukkotarkastusohjelma toimii näin: testausväli ja ikäryhmä ovat perusteltuja, ja seulonnassa kiinnijääneiden jatkotutkimukset hoidetaan loppuun. Kohdunkaulan syövän seulonta on tällainen menestystarina.

Ensimmäinen kutsu kohdunkaulan syövän seulontatarkastukseen tulee 30-vuotiaana ja siitä viiden vuoden välein aina 60-vuotiaaksi asti.

Kaikkia syöpälajeja ei voi seuloa. Seulonta onnistuu, jos syövällä on piilevä vaihe, esiaste tai muoto — ja se voidaan myös hoitaa. On myös löydettävä luotettava seulontatesti. Joskus voi käydä niin, että vanha testi saa haastajan. Näin on esimerkiksi kohdunkaulan syövässä, jota on seulottu jo vuosikymmeniä Papa-kokeella.

Nyt tilalle on kehitetty papillooma-virusta seulova HPV-testi, jota on kokeiltu muutamissa kunnissa. HPV- eli papilloomavirustestillä tunnistetaan ne naiset, joilla on suurin riski saada vaikea-asteinen solumuutos. Kohdunkaulan syöpä ja sen esiasteet ovat tiettyjen papilloomavirusten aiheuttamia. Pitkittyvä virustulehdus saa aikaan solumuutoksia, joista pieni osa etenee esiasteiksi ja edelleen syöväksi. Ilman papilloomavirusta kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita ei käytännössä kehity. HPV-testillä etsitään nimenomaan näitä viruksia.

— Sekin on toimiva. Haittana ovat kuitenkin nuorilta naisilta löytyvät hyvänlaatuiset muutokset. HPV-tartunta on hyvin yleinen ja sen saa yleensä muutaman vuoden sisällä siitä, kun aloittaa seksin. Tulehdus paranee lähes aina itsestään vuosien kuluessa, joten nuorilla se ei ole välttämättä ehtinyt parantua ennen testin tekemistä. Liian varhainen HPV-seulonta tekee monesta terveestä sairaan — turhaan, kertoo professori Nea Malila.

Suolistosyöpä uusin seulonta

Suolistosyöpä ilmenee paksu- tai peräsuolessa. Vuonna 2004 aloitettiin niiden seulonta ja kutsuttujen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Nykyään se koskee 60—69-vuotiaita miehiä ja naisia. Testi ja ohjeet tulevat kotiin.

Tutkimuksessa otetaan kotona kolmena perättäisenä päivänä ulostenäyte, josta etsitään piilevää verta. Pahvisiin testikortteihin sivellyt näytteet palautetaan postitse seulontakeskukseen. Jos näytteistä löytyy verta, tieto kulkeutuu kotikunnan terveydenhuoltoon ja näytteenantaja saa kutsun suoliston tähystykseen.   

Tähystys on tutkimusmenetelmä, jossa paksu- ja peräsuoli kuvataan kuljettamalla valaisevaa kameraa suolistossa. Koko suoliston kattavaa tähystystä kutsutaan kolonoskopiaksi. Tarkoitus on löytää muutokset tai pahanlaatuiset polyypit suolen seinämässä. Jos tällainen löytyy, lääkäri ottaa siitä näytteen.
Vaikka tähystykseen joutuisikin, se ei automaattisesti tarkoita huonoja uutisia. Suurimmalla osalla piilevä veri voi johtua peräpukamista, hyvänlaatuisesta polyypista tai suoliston tulehduksesta.

Mutta kaikki eivät niin tee, vaikka testipaketti kotiin tuleekin.  Kotoa saadulla kannustuksella lienee merkityksensä, sillä parhaiten miehistä seulontaan osallistuivat naimisissa olevat, huonoiten naimattomat.

Milloin eturauhassyöpä seulotaan?

Eturauhassyöpä on suomalaismiesten yleisin syöpäsairaus. Sairaustapauksia todetaan vuosittain viitisentuhatta. Toistaiseksi seulontoja ei järjestetä, mutta keskustelu puolesta ja vastaan on käynyt kuumana jo vuosia.

Testissä mitataan PSA-arvoja. Prostataspesifinen antigeeni (PSA) on eturauhasen erittämää ainetta, seriiniproteaasia, joka tekee siemennesteen juoksevaksi. Tätä ainetta vuotaa aina hieman verenkiertoon. Hälyttävänä pidetään määrää, joka ylittää 3,5—4 milligrammaa litrassa verta. Näissä mittatuloksissa mies passitetaan yleensä lisätutkimuksiin, joissa tarkistetaan, onko eturauhasissa kasvaimia.

Tästä päästäänkin eturauhasseulonnoista käytävän väittelyn ytimeen. On nimittäin niin, että lisätutkimuksissa voidaan löytää kasvaimia, jotka olisivat voineet jäädä oireettomiksi miehen loppuiäksi. Nyt niitä kuitenkin alettaisiin hoitaa.

Äkkiä ajateltuna hyvä asia, mutta vaa’assa painaa myös se, että eturauhassyövän leikkaus- sekä sädehoito heikentävät miehen elämänlaatua aiheuttamalla muun muassa virtsatieongelmia ja impotenssia. Toisaalta seulonnoilla on arvioitu estettävän noin 200 vuosittaista syöpäkuolemaa.

Uusia elämänlaatua ylläpitäviä hoitomuotoja etsitään koko ajan, mutta valtakunnallisia seulontoja ei vielä siis ole tulossa.

Lue lisää Tunnista eturauhasen liikakasvu, tulehdus ja syöpä

  • kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulonta
  • rintasyövän seulonta
  • suolistosyövän seulonta

Lue lisää syöpäseulonnoista Syöpäjärjestöjen sivuilta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti