MS-tautia ei osata parantaa, mutta lääkkeillä pystytään lykkäämään ja lievittämään sen pahenemisvaiheita. Liikunta auttaa tulemaan toimeen sairauden kanssa. Tulevaisuudessa MS-tautia hoidetaan kenties kantasoluilla.

 MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen etenevä sairaus. Sen perimmäistä aiheuttajaa ei tiedetä, mutta ympäristötekijöiden ja erinäisten virustartuntojen osuutta sen syntyyn epäillään.

Myös perimällä on merkitystä: Suomessakin tunnetaan jopa kokonaisia MS-sukuja. Professori Leena Palotien ryhmä on tunnistanut tautiin liittyvä geenin.

MS-tautiin sairastutaan yleensä 30–40-vuotiaana. Sairaus tuhoaa aivojen hermosoluja rikkomalla niitä peittävän myeliinivaipan. Vaippa on kuin ohutta sähköjohtoa peittävä muovikuori ja sen tehtäväkin on osapuilleen sama. Myeliinikerros sekä suojaa hermosolua että helpottaa solussa kulkevien sähköimpulssien kulkua. MS jättää rauhaan ne hermosolut, joissa myeliinivaippaa ei ole.

Hermosolujen myeliiniä jäytävät elimistön omat puolustussolut. Jostakin syystä ne luulevat, että myeliini on elimistölle vierasta ainetta, joka on tuhottava. Samaan aikaan myös myeliinin suojaama hermosolu rapistuu hitaasti.

Vauriot eivät jää tähän, sillä tauti hävittää lisäksi hermoston tärkeitä tukisoluja, kuten myeliiniä muodostavia oligodendrosyyttejä.

– Aikaisemmin uskottiin, että hermosolujen rappeumamuutokset tulevat vasta sairauden myöhemmässä vaiheessa, kun myeliinivaippa on ehtinyt pahasti vaurioitua. Nyt näyttää siltä, että hermosoluun syntyy vauriota jo silloin, kun myeliinissä ei vielä näy mitään poikkeavaa, Tampereen yliopiston neurologian professori Irina Elovaara kertoo.

Monenlaisia oireita

MS tauti tekee aivoihin tautipesäkkeitä, jotka erottuvat magneettikuvissa vaaleina läiskinä. Läiskiä häipyy ja uusia syntyy täysin sattumanvaraisessa järjestyksessä.

– Aivoissa on mekanismi, joka korjaa myeliinivaurioita. Ajan mittaan korjaustoiminto ikään kuin väsyy tai kuluu loppuun, ja silloin aivoihin syntyy pysyvä hermosoluvaurio, Irina Elovaara kertoo.

MS-potilaan oireet ovat erittäin monimuotoisia ja riippuvat kokonaan siitä, missä kohdassa aivoja ja kuinka suuria pesäkkeet ovat. Tavallisimmin niitä on näköhermoissa, isojen aivojen syvissä osissa, pikkuaivoissa ja selkäytimessä.

MS-taudin oireista tavallisimpia ovat näköhäiriöt, huimaus, tuntohäiriöt ja fatiikki eli poikkeuksellisen raskas uupumus. Jos MS-vaurioita on paljon selkäytimessä, niistä voi seurata virtsan ja ulosteen pidätysongelmia sekä ehkä myös hankaluuksia seksuaalitoiminnoissa. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa potilaan liikuntakyky saattaa heiketä niin paljon, että hän joutuu turvautumaan pyörätuoliin.

Muistin, päättelykyvyn ja muiden henkisten toimintojen takkuaminen ovat MS:ssä mahdollisia, mutta yleensä ne vaivaavat vasta taudin myöhemmissä vaiheissa.

Tauti etenee vaiheittain

Varsin usein MS-tauti tulee ilmi näköhermon tulehduttua. Ennen sitä potilaalla on voinut olla vuosikaudet epämääräisiä oireita, joihin hän ei ole kiinnittänyt sen enempää huomioita. Hän on ehkä kuitenkin pannut merkille satunnaiset horjahdukset, tavaroiden tippumisen käsistä ja oudot tuntemukset iholla.

Jos näköhermon tulehduksen takaa paljastuu MS-tauti, tulehdus lasketaan ensimmäiseksi pahenemisvaiheeksi eli relapsiksi. Pahenemisvaiheet ovat olennainen osa tautia. Ne ovat esimerkiksi päivän tai parin mittaisia jaksoja, jolloin entiset oireet pahenevat tai tulee äkillisesti kokonaan uusia oireita. Vakavimmillaan potilas on halvautunut.

Pahenemisvaiheita hoidetaan erittäin vahvoilla kortisoneilla, joilla MS-potilaan vointi alkaakin yleensä kohentua päivien ja viikkojen kuluessa. Hän saattaa toipua relapsista kokonaan, paitsi jos pahenemisvaihe on hyvin raju. Silloin toipuminen ei ehkä täysin onnistu, vaan osa oireista jää pysyviksi.

Pahenemisvaiheiden tuloa tai tiheyttä ei voi ennakoida. Joku saa seuraavan pahenemisvaiheen parin kuukauden kuluttua edellisestä, toisella tauti pysyy hiljaisena vuosia ja jopa vuosikymmeniä.

MS:n pahenemisvaihe on kuin jäävuoren huippu: vaikka ihminen toipuu ”kohtauksesta”, tauti jatkaa etenemistään. Kuinka ärhäkkänä ja missä tahdissa, sen näyttää vain aika. Kahta samanlaista tautia ja taudin kulkua ei ole, mutta keskimäärin sairauden alusta kestää vajaat 20 vuotta siihen, kun potilas tarvitsee liikkumiseensa apuvälineitä.

Diagnoosi nopeammin?

Voimassa olevan hoitosuosituksen mukaan tauti voidaan todeta MS:ksi vasta, kun siinä on ollut kaksi pahenemisvaihetta. Nyt neurologit alkavat olla sitä mieltä, että taudinmääritys voitaisiin tehdä aiemmin. Diagnoosiin tarvitaan tautiin sopivat oireet sekä magneettikuva ja selkäydinnestenäyte, jotka molemmat viittaavat MS:ään.

– Jos potilaalla on MS-oireita, näköhermon tulehdus, magneettikuvassa paljon muutoksia ja selkäydinestenäytteessä runsaasti tulehduksesta kertovia valkosoluja, kannattaisi uusi magneettikuva ottaa jo noin kolmen kuukauden kuluttua, Irina Elovaara sanoo.

Jos uusintakuvauksessa näkyy edelleen muutoksia aivoissa, Irina Elovaarasta MS-tautia voi pitää varmana eikä toista pahenemisvaihetta ole pakko odottaa.

Hoito painaa jarrua

MS-taudin varhainen taudinmääritys tarkoittaa varhaista hoidon aloitusta, joka näyttää olevan ehdottomasti eduksi potilaalle. Nykyisin käytössä olevat MS-lääkkeet glatirameeriasetaatti ja interferoni pystyvät sekä lykkäämään että lievittämään MS-taudin pahenemisvaiheita.

– Lääkkeillä voimme siirtää seuraavaa pahenemisvaihetta noin vuodella, Irina Elovaara kertoo.

MS-lääkitys vaatii potilaalta paljon, sillä lääkkeet on pistettävä itse ja niillä on sivuvaikutuksia. Lääkkeen teho tiedetään vasta, kun sitä on kokeiltu melko pitkään, usein ainakin vuoden verran. Jos interferonista ei ole potilaalle apua, vaihdetaan glatirameeriasetaattiin ja päinvastoin.

Lääkkeiden käytöllä ei ole aikarajaa, mutta käytännössä melko monet potilaista kehittävät vuosien mittaan vasta-aineita interferoniin ja lääke menettää tehonsa. Sen jälkeenkin on vaihtoehtoja, sillä käyttöön voidaan ottaa solunsalpaajalääkkeet. Niillä voidaan hillitä aikaisemmin tautiversioita, joihin muut hoidot eivät näytä tepsivän.

Tulevaisuudessa MS-tauti nujerretaan kenties kantasoluhoidoilla. Niitä tutkitaan Tampereen yliopistossa.

Sohvalle ei saa jäädä

MS-diagnoosia seuraavan kaaoksen jälkeen elämä jatkuu. Liikunta, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus ovat keinoja saada niskalenkki taudista, joka vaikuttaa liikkumiseen muttei lopeta liikettä.

MS-liiton neurologinen kuntoutuskeskus sijaitsee Maskussa. Keskuksen ylilääkäri Juhani Ruutiainen sanoo, että ensimmäisen lääkereseptin oheen MS-potilaalle pitäisi kirjoittaa heti liikuntaresepti.

– Liikunta ja kuntoilu eivät vaikuta MS-taudin kulkuun sinänsä, mutta ne auttavat potilasta tulemaan toimeen taudin oireiden kanssa.

Ruutiaisen sanomana olisi ollut vielä parikymmentä vuotta sitten kerettiläistä, koska tuolloin MS-potilaalle annettiin liikuntakielto. Nyt liikuntaa ja kuntoutusta suositellaan kaikissa MS-taudin vaiheissa.

Liikuntaohjeet MS-potilaalle ovat samat kuin terveellekin liikkujalle. Harjoittelu pitäisi aloittaa maltillisesti ja sen olisi hyvä sisältää sopivassa suhteessa lihaskuntoharjoituksia, aerobista liikuntaa ja venytyksiä.

Kannattaa ponnistella

MS-potilas voi elää tautinsa kanssa, ja häntä voidaan auttaa monin tavoin. Helppoa elämä MS:n kanssa ei silti ole.

Juhani Ruutiainen kannustaa potilaita sisukkuuteen. Kannattaa hakea aktiivisesti keinoja pärjätä ja pysyä kunnossa omien edellytysten sallimissa rajoissa. Tulevaisuus on toivoa täynnä, vaikka vielä ollaankin kaukana tilanteesta, jossa MS-tauti voitaisiin ehkäistä tai pysäyttää kokonaan.

MS-taudin ennuste on parantunut 20–30 vuodessa huimasti, eikä kaikkia syitä siihen tiedetä.

– Nyt MS:ään sairastuvan ei kannata tutkia mitään vanhoja tietolähteitä, sillä niiden antama kuva taudista on aivan liian synkkä, Ruutiainen neuvoo.

Lue lisää:
MS-liitto

MS-TAUTI

  • MS eli multippeliskleroosi tarkoittaa suomeksi ”monia pesäkekovettumia”.
  • Yleisin nuorten aikuisten invaliditeettia aiheuttava neurologinen sairaus.
  • Suomessa noin 7 000 sairastunutta, enemmistö naisia.
  • Esiintyy Suomessa eniten Etelä-Pohjanmaalla.
  • Ei todennäköisesti yksi tauti, vaan sitä on useita eri tyyppejä.

MS-tauti

Liian vähän D-vitamiinia saavat saattavat olla muita alttiimpia sairastumaan erilaisiin tulehduksellisiin sairauksiin. Tuoreen irlantilaistutkimuksen tulokset viittaavat D-vitamiinin vaikuttavan immuunijärjestelmän toimintaan. Nyt julkaistut tulokset perustuvat vajaan tuhannen yli 60-vuotiaan irlantilaisen verikokeisiin, joista mitattiin D-vitamiinin ja tulehdusmerkkiaineiden pitoisuudet. Mittaukset osoittivat tulehdusmerkkiaineiden pitoisuudet usein suuriksi osallistujilla, joiden D-...
Lue kommentti

MS-tauti

D-vitamiinin hillitsevä vaikutus MS-taudin oireisiin on tunnettu jo jonkin aikaa, mutta nyt yhdysvaltalainen tutkimusryhmä on selvittänyt ilmiön taustalla toimivan mekanismin. Tutkimustulokset julkaistiin ensimmäisenä Molecular and Cellular Biology -lehdessä. MS-taudin aikana aivojen immuunijärjestelmän solut tuottavat haitallista interleukiini-17 (IL-17) -proteiinia. Kun D-vitamiini sitoutuu IL-17:n reseptoriin, se vie paikan, joka on normaalisti varattu NFAT-proteiinille. NFAT ei pääse...
Lue kommentti