
Jos joudut siristelemään tai et näe autoillessa kylttejä, jotka olet ennen nähnyt, hakeudu optikolle tai silmälääkäriin. Joskus näköongelmat voivat oireilla epämääräisemminkin, esimerkiksi päänsärkynä.
Näössä tapahtuvia muutoksia ei aina huomaa, koska aivot sopeutuvat niihin. Vakava ja tavallinen glaukooma selviää vain silmänpaineiden ja näkökenttämittausten avulla.
Paine paljastuu vain mittaamalla
SILMÄNPAINEEN MITTAUS on silmien perustutkimus. Sen tarkoitus on löytää ajoissa glaukooma, joka vaurioittaa näköhermon päätä. Glaukoomapotilailla silmänpainetta seurataan säännöllisesti.
MITEN TEHDÄÄN?
Optikko tai silmähoitaja, joskus silmälääkärikin, voi mitata silmänpaineen niin sanotulla Icare-mittarilla.
Silmälääkäri käyttää lisäksi tarkempaa applaatiotonometria.
Silloin silmän pinta puudutetaan fluoresoivilla puudutetipoilla ja potilaan pää laitetaan napakasti mikroskooppiin niin, että painetta mittaava anturi on silmän pinnan nestekerrosta vasten. Tämän jälkeen pieni tutkimuskärki koskettaa muutaman sekunnin silmän pintaa.
Mitä suurempi paine silmässä on, sitä herkemmin anturi kimpoaa silmän pinnasta. Joillakin voi olla niin herkkä räpytysrefleksi, että yksinkertaisempi Icare-mittaus antaa paremman tuloksen.
MITÄ SELVIÄÄ?
Silmän rakennetta ylläpitävä paine syntyy silmän sisäisestä nestekierrosta. Normaali silmänpaine vaihtelee 10 ja 22 elohopeamillimetrin välillä.
Jos paine on yli 30, mutta silmä on muuten terve, aloitetaan yleensä painetta alentava lääkitys.
Jos paine on korkea tai näköhermon kunto epäilyttää, tehdään lisätutkimuksia.
Joskus silmän kammioneste ei pääse virtaamaan pois tai ulosvirtaus on hidastunut ja silmän paine nousee, silloin puhutaan ahdaskulmaglaukoomasta.
Glaukoomassa silmänpaine saattaa olla myös normaali.
Poikkeuksellisen matala silmänpaine voi taas kertoa verkkokalvon irtaumasta tai vaikeasta silmätulehduksesta, jossa kammionesteen tuotanto on loppunut.
Kapeus näkökentässä tulee ikävänä yllätyksenä
Jotkut silmäsairaus kehittyy niin salakavalasti, ettei ihminen alkuun kiinnitä mitään huomiota näkökenttäpuutoksiin.
Näin käy helposti, jos puutos ei ole tarkan näön alueella, vaan näkö kaventuu putkimaisesti reuna-alueilta, kuten glaukoomassa.
Aivotkin sopeutuvat hitaasti syntyviin näkökenttäpuutoksiin.
MITEN TEHDÄÄN?
Näkökenttätutkimus tehdään mikroskoopin avulla hämärässä yksi silmä kerrallaan.
Silmään suunnataan valoa eri suunnista, ja havaitessaan ne tutkittava painaa nappia. Aluksi valo voi olla himmeä. Jos tutkittava ei reagoi siihen, valoa kirkastetaan. Jos näkökentässä on joillakin alueilla puutoksia, kovin himmeä valo ei saa mitään reaktiota aikaan.
MITÄ SELVIÄÄ?
Glaukoomassa näkökenttäpuutos voi tulla alueelle, jossa näköhermosolujen toiminta on häiriintynyt tai loppunut.
Toimiva näkökenttä on välttämätön autoa ajaessa, sillä jos se on kaventunut, autoilija ei huomaa näkökentän laidalla tapahtuvia asioita, esimerkiksi tielle juoksevaa lasta.
Kannattaako mennä optikolle vai silmälääkärille?
Optikko on silmälasien ja piilolinssien voimakkuuden määrittämisen ammattilainen, silmälääkäri silmäsairauksien toteamisen ja hoitamisen ammattilainen.
OPTIKKO tutkii mikroskoopilla silmän etuosat, luomien sisäpinnat ja sarveiskalvon kunnon.
Jos piilolinssit tilaa suoraan internetistä eikä optikko tutki ja varmista niiden sopivuutta, voi linssin vääränlainen istuvuus altistaa silmän pinnan vaurioille ja jopa silmätulehduksille.
SILMÄLÄÄKÄRIN tutkimus on paikallaan, kun halutaan poissulkea silmäsairaus, seurata silmäsairautta tai tutkitaan lapsen näköä.
Myös optikko ohjaa asiakkaan aina silmälääkärille, jos hän epäilee, että silmien terveydentilaa pitää selvitellä tarkemmin.
Silmälääkärin vastaanotolla silmien tutkimuksen lisäksi arvioidaan näkökykyyn vaikuttavat lääkitykset, yleissairaudet sekä potilaan riski silmäsairauksille.
Jos on leikatut silmät, silmälääkäri on tehnyt tarkastuksen ja antanut luvan optikon silmälasimääritykseen, voi mennä optikolle.
Asiantuntijat; Kaisu Järvinen, silmätautien erikoislääkäri, ylilääkäri, Coronaria Silmäsairaala. Henna Agbonogieva, optikko, myymäläpäällikkö, Instrumentarium ItäkeskuS
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta