Yhä useampi hakee kipuunsa helpotusta ”käsillä parantajilta”. Selkänsä käsittelijä kannattaa kuitenkin valita tarkkaan.

Manipulaatio- eli kansankielellä niksautushoito voi auttaa alaselän tai rintarangan kipuun. Myös liikehoito parantaa selän verenkiertoa ja liikkuvuutta, ja siten lievittää lihasten jännitystä ja särkyä. Ennen hoitoa kannattaa tarkistaa niksauttajan koulutus.

Kun selkää särkee, ihminen hakee apua — mistä tahansa. Selkärangan manipulaatiohoitojen suosio on lisääntynyt, sillä lääkkeetön kivunhoito tuntuu luonnolliselta ja lempeältä. Käsillä parantajiin turvautuminen ei ole mikään uusi ilmiö, vaan erilaisilta jäsenkorjaajilta ja kansanparantajilta on haettu apua iät ajat. Fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen suosittaa kuitenkin hakemaan apua Valviran hyväksymiltä ammattilaisilta. Heidän antamistaan hoidoista voi saada potilasvakuutuskeskuksesta korvausta, jos jotakin odottamatonta tapahtuu.

Päteviä manipulaatiohoitoja antavat asiaan perehtyneet lääkärit, OMT-fysioterapeutit, koulutetut kiropraktikot, naprapaatit ja osteopaatit. Lääkäreiden ja OMT-fysioterapeuttien käsittelystä voi saada myös Kela-korvausta. Koulutuksen saaneet hoitojen antajat voi tarkistaa Terhikki-rekisteristä.

Tapa käyttää käsiä vaihtelee

Manipulaatio on rangan pienten nivelten liikutteluun perustuvaa hoitoa. Osaavat kädet erottavat painelemalla nivelen pinnat hetkeksi toisistaan ja vapauttavat oikealle paikalleen. Lukkiutuneen nivelen avaamisessa puhutaan myös niksautushoidoista. Napsahduksesta alkaa paraneminen. Ainakin siltä se tuntuu.

— Ääni, joka nivelen sisällä olevan nivelnesteessä muodostuvien kaasukuplien rikkoutumisesta usein kuuluu, on monelle terapeuttista, kertoo Timo Pohjolainen.

Manipulaatioon liitetään yleensä mobilisaatio. Se tarkoittaa liikehoitoa, joka venyttää nivelsiteitä ja nivelkapseleita. Näin nivelten liikkuvuus ja aineenvaihdunta lisääntyvät ja ravinteet pääsevät pitämään rangan terveenä.
Manipulointitekniikka ei juuri vaihtele ammattilaisten välillä, mutta hoitoa antavien ihmisten välillä voi olla isojakin eroja. Jokaisella on oma tapa käyttää käsiään.

OMT-fysioterapeutit ja naprapaatit keskittyvät enemmän liikelaajuuksia kasvattaviin ja lihaksia rentouttaviin hoitoihin, kun taas kiropraktikoilla ja osteopaateilla on hieman erilaiset tekniikat: kiropraktikot käyttävät nopeita liikkeitä ja enemmän voimaa, osteopaattien hoito puolestaan perustuu rytmiin ja aineenvaihdunnan kiihdyttämiseen vaurioituneella alueella. Samojen ammattiryhmien sisällä on myös koulukuntaeroja kuten lääkärienkin keskuudessa.

Apua äkilliseen kipuun

Tyypillisin vaiva, johon manipulaatiohoidoista haetaan apua, on kipu alaselässä. Äkillisen selkäkivun taustalla voi olla niin sanottu fasetti- eli nikamalukko, jonka avaaminen manipulaatiolla helpottaa usein jo yhden tai kahden hoitokerran jälkeen. Myös nivelten kulumat voivat saada pikkunivelet siirtymään väärään asentoon.

— Äkillisiin alaselän tai rintarangan kramppeihin voi hakea apua manipulaatiohoidosta ilman lääkärin lähetettäkin, Timo Pohjolainen sanoo.

Kipu voi syntyä myös pikkunivelten hankautuessa väärässä asennossa. Nivelen juuresta lähtee hermoja, joiden ärsytys vetää lihakset kramppiin.

Jos oireisiin liittyy käsien tai jalkojen puutumista, pistelyä, tuntohäiriöitä ja lihasvoimamuutoksia, fysiatri suosittaa ehdottomasti hakeutumaan ensin lääkäriin. Lääkäri tutkii, ettei ole kyse esimerkiksi selkäydintä tai hermojuurta puristavasta tai selkärankaa heikentävästä taudista, kuten reumasta, kasvaimesta tai tulehduksesta.

Nykyisin välilevytyrän hoidoksi ei suositella manipulaatiota, koska siihen liittyy riskejä eikä tehoa ole tutkimuksissa osoitettu.

Niksautushoitoihin hakeudutaan kivun takia. Jotta se ei uusisi, hoitoja antavat ammattilaiset ohjaavat omatoimiseen kotijumppaan, harjoitteluun, liikuntaan tai venyttelyyn, jotka auttavat pitämään rangan kunnossa.

Kaularanka on herkkä alue

Osaavissa käsissä kipu lievittyy ensin, mutta ongelman korjaaminen vaatii aikaa. Alaselän- ja rintarangan manipulaatioon ei liity isoja riskejä. Kaularangan nikamien manipulaatioissa kannattaa kuitenkin olla erittäin varovainen.

— Kaularangassa on vähän tilaa ja siksi komplikaatioriski on suurempi, Timo Pohjolainen sanoo.

Pienikin väärä kiertoliike kaularangan alueella voi johtaa esimerkiksi kaula- tai nikamavaltimon seinämän repeytymiseen, välilevyvaurioon ja halvausoireisiin.

Timo Pohjolainen ei myöskään usko lantiossa sijaitsevan ristisuoliluunivelen (SI-nivel) paikalleenlaittoon, jonka jotkut manipulaatiohoitoja tekevät sanovat osaavansa. Hänen mukaansa niin iso nivel ei liiku paikoiltaan kuin todella vakavan tapaturman tai synnytysvaurion seurauksena.

Esteitä manipulaatiohoidoille ovat muun muassa osteoporoosi tai osteopenia, selkärankareuma, kasvain rangan lähettyvillä tai suurentunut verenvuototaipumus.

Lue lisää
Tunnista vakava selkäkipu
Selkä vahvaksi liikkumalla
Kylli Kukk neuvoo: Näin jumppaat selkäkivun pois

Manipulaatio
on käsin tehtävä hoitomuoto, joka voi lisätä nivelen liikelaajuutta. Kramppiin mennyt lihas rentoutetaan niin, että rangan pikkunivel painetaan voimaa käyttäen vähän yli ääriasennon ja palautetaan normaaliin asentoon. Joskus nopeasta liikkeestä kuuluu napsahtava ääni.

Mobilisaatio
on nivelen toistuvaa liikuttamista ääriasentoon ilman oleellista voimankäyttöä. Niveliä voi venytellä myös itse.

Vierailija

Niksautus saattaa auttaa selkäkipuun

Minulla oli selkäkipuja silloin tällöin, mutta ne menivät lihasrelaksantilla ohitse aina 45 ikä vuoteen asti. Sitten minun selkäni teki lopullisesti stopin 18 tunnin lennon aikana kaukoitään. Kun pääsin perille, ei töihin vaan lääkäriin. Kipulääkkeillä pääsin sitten viikon kuluttua Suomeen. Täällä erikoislääkärikierros kesti aikansa, kunnes fysiatri suositteli "viimeisenä keinona" koulutettua kiropraktikkoa. Siellä kolmannen kerran jälkeen sain nukuttua yöni melko hyvin ja neljännen kerran...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti