Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Helpotusta kipuihin tuo lempeä liikunta, mutta joskus auttaa vain leikkaus.

Polven ja lonkan nivelet joutuvat ihmiselämän aikana suureen rasitukseen. Toisilla nivelet kestävät hyvin kuormituksen, toiset kärsivät ajoittain viheliäisistä nivelkivuista, jotka pahimmillaan rajoittavat elinpiiriä.

Nivelvaivat yllättävät muutoin terveen ja liikunnallisen ihmisen usein viimeistään keski-iässä. Iän myötä nivelrikon vaara kasvaa. 75-vuotiailla vaivaa on jo nelinkertaisesti kolmekymppisiin verrattuna.

Kansan kielellä on totuttu puhumaan kulumista, mutta nimitys johtaa itse asiassa harhaan. Nivelrikossa on kyse pikemminkin luun liikakasvusta.

– Nivelessä vauhtiin päässyt tulehdus pilkkoo ruston rakennetta. Nivelrusto ohenee, nivelnesteen määrä lisääntyy ja nivelkapseli tulehtuu. Nivelen ympärillä oleva lihaksisto reagoi nivelen sisäiseen tulehdukseen ja turvotukseen. Lihaksistokin rappeutuu, ellei sitä erityisesti harjoiteta. Kyseessä on koko nivelen sairaus, selvittää fysiatrian erikoislääkäri, dosentti Jari Arokoski Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Nivelrikon kehittymisen syitä ei edelleenkään tunneta. Perintötekijöiden merkitystäkään ei ole suljettu pois. Nivelrikon riskitekijöitä ovat ylipaino, ikääntyminen sekä raskas työ ja liikunta.

Jäykkyys ennakoi

Yleensä nivelrikko alkaa oireilla vähitellen, aluksi rasitukseen liittyvänä nivelkipuna. Vähitellen kipukaudet pitenevät ja särky alkaa vaivata myös öisin.

Nivelten liikkuvuus pienenee ja liikkeellelähtö aamuisin tai pitkän paikallaan istumisen jälkeen on hankalaa. Aamujäykkyys menee ohi yleensä puolessa tunnissa.

Lonkkakipu tuntuu usein nivusissakin. Polvi särkee eikä tunnu kantavan. Liikkumattomuus ja huono lihaskunto voivat nopeuttaa nivelrikkoa. Toisaalta liian rankka liikunta voi myös edesauttaa vaivan syntyä. Maratontyyppinen juoksu ei ole eduksi, jos nivelrustot ovat rappeutumassa, ei myöskään niveliä rasittavat hyppylajit.

Lääkärin pakeille hakeudutaan yleensä silloin, kun kivut alkavat haitata jokapäiväistä elämää.

Sopiva liikunta hoitaa

Ylipainon pudotus vähentää kipeytyneiden nivelten kuormaa. Jo 5–10 prosentin keveneminen helpottaa oireita, vaikka ei tiedetäkään pysäyttääkö se tulehdusprosessin.

Jalkojen lihaksia vahvistava liikunta on hyväksi. Kipua ja niveloireita lisäävää toistuvaa iskutyyppistä liikuntaa, kuten paljon hyppyjä sisältävää aerobicia kannattaa välttää. Sopivia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily, vesiliikunta ja hiihto. Tanssi parantaa tasapainoa ja asennonhallintaa.

Liike on lääke oikein annosteltuna. Yleiskunnon kohottamisen lisäksi kunnon lihasvenyttely päivittäin on hyväksi. Lihasvoimaharjoittelu parantaa tasapainon hallintaa ja lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä.

Jalkojen lihasryhmiä treenataan mielellään 3–5 kertaa viikossa. Lonkan ongelmissa keskitytään erityisesti lonkan ojentaja- ja loitontajalihaksiin, polvinivelrikossa taas reiden etuosan lihakset ovat avainasemassa.

– Liikuntaakaan ei pidä yliannostella. Jos paikat kipeytyvät kohtuuttomasti, harjoituksen määrä puolitetaan ja tehoa lisätään vähitellen uudestaan, neuvoo dosentti Jari Arokoski.

Kipua kannattaa hoitaa

Nivelen kipua on yleensä tarpeen hoitaa myös lääkkein. Vahvinta käytettävissä olevaa lääkettä ei määrätä aluksi, jotta hoitoarsenaalissa riittäisi tehoa lisättäväksi kun vaiva etenee. Alkulääkitykseksi suositellaan parasetamolia, sitten normaaleja tulehduskipulääkkeitä kuten ibuprofeiinia, diklofenaakkia tai naprokseenia.

Paikallisesti iholle siveltävät tulehduskipulääkevoiteet ovat myös tehokkaita, ja ne vähentävät muun elimistön lääkekuormitusta. Pitkään säännöllisesti nautittuina särkylääkkeet voivat aiheuttaa sekä vatsa- että sydänongelmia.

Niveleen ruiskutettava kortisoni tai hyaluronaattivalmisteet tuovat myös apua. Suun kautta nautittavan glukosamiinin tehosta on tutkimuksissa saatu ristiriitaista tuloksia – joku saa valmisteista apua, osa tutkituista ei niistä hyötynyt.

Polven nivelrikkoa voivat lievittää myös fysikaaliset hoidot, turvotus- ja tulehdusvaiheessa kylmähoito sekä iholle annettava sähköärsytyshoito ja akupunktio. Joku hyötyy myös paikallisista tuista.
Nivelrikkoa ei koskaan tule hoitaa yksinomaan lääkityksellä, vaan liike- ja liikuntaharjoittelu on otettava hoidon olennaiseksi osaksi heti kun kipu saadaan riittävästi hallintaan.

Leikkaushoitoa harkiten

Nivelrikon hoitopyramidin huipulla on leikkaushoito. Se antaa niille nivelrikkopotilaille, joilla liikuntaharjoittelu, painon pudotus ja kivunhoito eivät riitä, lisää toimintakykyisiä vuosia.

Polviniveliä voidaan tähystää ja toimenpiteen yhteydessä puhdistetaan rustoa ja nivelkierukoita.
Asennonkorjausleikkauksessa nivelen kuormitus pyritään kohdistamaan vähemmän vaurioituneelle nivelpinnalle. Toimenpiteessä luu katkaistaan, käännetään ja asetetaan uuteen asemaan luudutuksen avulla. Asennonkorjausleikkausten vaikutuksen kestoa on vaikeaa etukäteen arvioida, kyse on todennäköisimmin lähinnä vaivan viivytystaistelusta.

Tekonivel on mahdollisuus

Tekonivelleikkauksen onnistumiseen vaikuttaa potilaan lisäksi myös proteesien laatu, kirurgin taidot sekä kaikkeen kirurgiaan liittyvät yleiset riskit.

– Vasta vuosien kuluttua tiedetään, kuinka keinotekoinen nivel toimii juuri kyseisen ihmisen elimistössä. Osa tekonivelistä ei täytä niihin asetettuja odotuksia, sillä joka kymmenes tekonivel joudutaan uusimaan, tiivistää ylilääkäri Pekka Paavolainen Sairaala Ortonista Helsingistä.

Leikkauspäätöstä tehtäessä halutaan varmistua, että vaiva heikentää riittävästi potilaan elämänlaatua, jotta vaativaan leikkaukseen kannattaa ryhtyä. Toisaalta se ei saa vielä olla vammauttanut potilasta sängyn pohjalle. Potilaan yleiskunnon on oltava vähintäänkin tyydyttävä ja hänen on itse haluttava leikkausta.

– Tekonivel ei paranna potilaan nivelvaivaa, kuten esimerkiksi tulehtuneen umpisuolen poisto leikkauksella parantaa umpisuolentulehduksen. Toimenpiteessä oma huono nivel vaihdetaan insinöörin tekemään niveleen, joka ei koskaan voi olla yhtä hyvä kuin potilaan oma hyvä nivel olisi. Tavallaan tässä tilanteessa valitaan kahdesta pahasta pienempi. Valtaosa leikatuista potilaista kokee kuitenkin saaneensa tekonivelestä laatua elämäänsä.

Lue lisää:

Nivelrikko

Kipu suojaa ja varoittaa

Polvi kivuttomaksi

Liikkuvat nivelet

Nivelreuma

Nivelrikon hoito

  • Lempeä liikunta, kuten kävely, pyöräily, vesiliikunta, tanssi ja hiihto
  • Jalkojen lihasvoiman kasvattaminen esim. kuntosalilla
  • Lihasten huoltaminen venyttelemällä
  • Ylipainon pudottaminen
  • Kipulääkkeet, esim. parasetamolia
  • Niveleen ruiskutettava kortisoni
  • Ulkoiset tuet
  • Fysikaaliset hoidot, kuten kylmähoito, sähköärsytyshoito ja akupunktio
  • Tähystysleikkaus
  • Asennonkorjausleikkaus
  • Tekonivelleikkaus

Nivelet vahvoiksi liikunnalla

Jos ravintoaineiden saanti syystä tai toisesta heikkenee, kudoksen hajoaminen voittaa uudistumisen ja kudos alkaa haurastua. Kansanomaisesti tätä kutsutaan elimistön "kulumiseksi". Kuuntele Paula Heinosta, joka kertoo nivelille hyvästä ravinnosta: 17.11.13 Osa 4/5 (4:16) Osa 5/5 (5:08) http://www.terveydentukipilarit.fi/radio-ohjelma/mediasali/ Oikea ravinto on perusta nivelten hyvinvoinnille: http://aijaa.com/cUxmvJ Ravinnolla on merkitystä! http://aijaa.com/wTf3JU Jätä viljat pois ja ota...
Lue kommentti

Nivelet vahvoiksi liikunnalla

Itselläni todettiin polven nivelrikko 2 vuotta sitten. Polveen särki ja se petti välillä alta. Lääkäri neuvoi liikkumaan. Tein niin. Ensin yritin jopa juosta, mutta huomasin, että se ei minulle käy ja tuska vaan yltyi. Tyydyin kävelemiseen. Ensimmäisenä vuonna kävelin 500 km, toisena 650 km ja nyt jo heinäkuussa kilometrejä takana 500 km. Ei ole enää polvi vihoitellut pitkään aikaan ja nautin kävelystä todella. Nykyisin 7 km kävelylenkki on ihan passeli. Toki olen tässä samassa myös vähän...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti