Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Helpotusta kipuihin tuo lempeä liikunta, mutta joskus auttaa vain leikkaus.

Polven ja lonkan nivelet joutuvat ihmiselämän aikana suureen rasitukseen. Toisilla nivelet kestävät hyvin kuormituksen, toiset kärsivät ajoittain viheliäisistä nivelkivuista, jotka pahimmillaan rajoittavat elinpiiriä.

Nivelvaivat yllättävät muutoin terveen ja liikunnallisen ihmisen usein viimeistään keski-iässä. Iän myötä nivelrikon vaara kasvaa. 75-vuotiailla vaivaa on jo nelinkertaisesti kolmekymppisiin verrattuna.

Kansan kielellä on totuttu puhumaan kulumista, mutta nimitys johtaa itse asiassa harhaan. Nivelrikossa on kyse pikemminkin luun liikakasvusta.

– Nivelessä vauhtiin päässyt tulehdus pilkkoo ruston rakennetta. Nivelrusto ohenee, nivelnesteen määrä lisääntyy ja nivelkapseli tulehtuu. Nivelen ympärillä oleva lihaksisto reagoi nivelen sisäiseen tulehdukseen ja turvotukseen. Lihaksistokin rappeutuu, ellei sitä erityisesti harjoiteta. Kyseessä on koko nivelen sairaus, selvittää fysiatrian erikoislääkäri, dosentti Jari Arokoski Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Nivelrikon kehittymisen syitä ei edelleenkään tunneta. Perintötekijöiden merkitystäkään ei ole suljettu pois. Nivelrikon riskitekijöitä ovat ylipaino, ikääntyminen sekä raskas työ ja liikunta.

Jäykkyys ennakoi

Yleensä nivelrikko alkaa oireilla vähitellen, aluksi rasitukseen liittyvänä nivelkipuna. Vähitellen kipukaudet pitenevät ja särky alkaa vaivata myös öisin.

Nivelten liikkuvuus pienenee ja liikkeellelähtö aamuisin tai pitkän paikallaan istumisen jälkeen on hankalaa. Aamujäykkyys menee ohi yleensä puolessa tunnissa.

Lonkkakipu tuntuu usein nivusissakin. Polvi särkee eikä tunnu kantavan. Liikkumattomuus ja huono lihaskunto voivat nopeuttaa nivelrikkoa. Toisaalta liian rankka liikunta voi myös edesauttaa vaivan syntyä. Maratontyyppinen juoksu ei ole eduksi, jos nivelrustot ovat rappeutumassa, ei myöskään niveliä rasittavat hyppylajit.

Lääkärin pakeille hakeudutaan yleensä silloin, kun kivut alkavat haitata jokapäiväistä elämää.

Sopiva liikunta hoitaa

Ylipainon pudotus vähentää kipeytyneiden nivelten kuormaa. Jo 5–10 prosentin keveneminen helpottaa oireita, vaikka ei tiedetäkään pysäyttääkö se tulehdusprosessin.

Jalkojen lihaksia vahvistava liikunta on hyväksi. Kipua ja niveloireita lisäävää toistuvaa iskutyyppistä liikuntaa, kuten paljon hyppyjä sisältävää aerobicia kannattaa välttää. Sopivia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily, vesiliikunta ja hiihto. Tanssi parantaa tasapainoa ja asennonhallintaa.

Liike on lääke oikein annosteltuna. Yleiskunnon kohottamisen lisäksi kunnon lihasvenyttely päivittäin on hyväksi. Lihasvoimaharjoittelu parantaa tasapainon hallintaa ja lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä.

Jalkojen lihasryhmiä treenataan mielellään 3–5 kertaa viikossa. Lonkan ongelmissa keskitytään erityisesti lonkan ojentaja- ja loitontajalihaksiin, polvinivelrikossa taas reiden etuosan lihakset ovat avainasemassa.

– Liikuntaakaan ei pidä yliannostella. Jos paikat kipeytyvät kohtuuttomasti, harjoituksen määrä puolitetaan ja tehoa lisätään vähitellen uudestaan, neuvoo dosentti Jari Arokoski.

Kipua kannattaa hoitaa

Nivelen kipua on yleensä tarpeen hoitaa myös lääkkein. Vahvinta käytettävissä olevaa lääkettä ei määrätä aluksi, jotta hoitoarsenaalissa riittäisi tehoa lisättäväksi kun vaiva etenee. Alkulääkitykseksi suositellaan parasetamolia, sitten normaaleja tulehduskipulääkkeitä kuten ibuprofeiinia, diklofenaakkia tai naprokseenia.

Paikallisesti iholle siveltävät tulehduskipulääkevoiteet ovat myös tehokkaita, ja ne vähentävät muun elimistön lääkekuormitusta. Pitkään säännöllisesti nautittuina särkylääkkeet voivat aiheuttaa sekä vatsa- että sydänongelmia.

Niveleen ruiskutettava kortisoni tai hyaluronaattivalmisteet tuovat myös apua. Suun kautta nautittavan glukosamiinin tehosta on tutkimuksissa saatu ristiriitaista tuloksia – joku saa valmisteista apua, osa tutkituista ei niistä hyötynyt.

Polven nivelrikkoa voivat lievittää myös fysikaaliset hoidot, turvotus- ja tulehdusvaiheessa kylmähoito sekä iholle annettava sähköärsytyshoito ja akupunktio. Joku hyötyy myös paikallisista tuista.
Nivelrikkoa ei koskaan tule hoitaa yksinomaan lääkityksellä, vaan liike- ja liikuntaharjoittelu on otettava hoidon olennaiseksi osaksi heti kun kipu saadaan riittävästi hallintaan.

Leikkaushoitoa harkiten

Nivelrikon hoitopyramidin huipulla on leikkaushoito. Se antaa niille nivelrikkopotilaille, joilla liikuntaharjoittelu, painon pudotus ja kivunhoito eivät riitä, lisää toimintakykyisiä vuosia.

Polviniveliä voidaan tähystää ja toimenpiteen yhteydessä puhdistetaan rustoa ja nivelkierukoita.
Asennonkorjausleikkauksessa nivelen kuormitus pyritään kohdistamaan vähemmän vaurioituneelle nivelpinnalle. Toimenpiteessä luu katkaistaan, käännetään ja asetetaan uuteen asemaan luudutuksen avulla. Asennonkorjausleikkausten vaikutuksen kestoa on vaikeaa etukäteen arvioida, kyse on todennäköisimmin lähinnä vaivan viivytystaistelusta.

Tekonivel on mahdollisuus

Tekonivelleikkauksen onnistumiseen vaikuttaa potilaan lisäksi myös proteesien laatu, kirurgin taidot sekä kaikkeen kirurgiaan liittyvät yleiset riskit.

– Vasta vuosien kuluttua tiedetään, kuinka keinotekoinen nivel toimii juuri kyseisen ihmisen elimistössä. Osa tekonivelistä ei täytä niihin asetettuja odotuksia, sillä joka kymmenes tekonivel joudutaan uusimaan, tiivistää ylilääkäri Pekka Paavolainen Sairaala Ortonista Helsingistä.

Leikkauspäätöstä tehtäessä halutaan varmistua, että vaiva heikentää riittävästi potilaan elämänlaatua, jotta vaativaan leikkaukseen kannattaa ryhtyä. Toisaalta se ei saa vielä olla vammauttanut potilasta sängyn pohjalle. Potilaan yleiskunnon on oltava vähintäänkin tyydyttävä ja hänen on itse haluttava leikkausta.

– Tekonivel ei paranna potilaan nivelvaivaa, kuten esimerkiksi tulehtuneen umpisuolen poisto leikkauksella parantaa umpisuolentulehduksen. Toimenpiteessä oma huono nivel vaihdetaan insinöörin tekemään niveleen, joka ei koskaan voi olla yhtä hyvä kuin potilaan oma hyvä nivel olisi. Tavallaan tässä tilanteessa valitaan kahdesta pahasta pienempi. Valtaosa leikatuista potilaista kokee kuitenkin saaneensa tekonivelestä laatua elämäänsä.

Lue lisää:

Nivelrikko

Kipu suojaa ja varoittaa

Polvi kivuttomaksi

Liikkuvat nivelet

Nivelreuma

Nivelrikon hoito

  • Lempeä liikunta, kuten kävely, pyöräily, vesiliikunta, tanssi ja hiihto
  • Jalkojen lihasvoiman kasvattaminen esim. kuntosalilla
  • Lihasten huoltaminen venyttelemällä
  • Ylipainon pudottaminen
  • Kipulääkkeet, esim. parasetamolia
  • Niveleen ruiskutettava kortisoni
  • Ulkoiset tuet
  • Fysikaaliset hoidot, kuten kylmähoito, sähköärsytyshoito ja akupunktio
  • Tähystysleikkaus
  • Asennonkorjausleikkaus
  • Tekonivelleikkaus
Vierailija

Nivelet vahvoiksi liikunnalla

Jos ravintoaineiden saanti syystä tai toisesta heikkenee, kudoksen hajoaminen voittaa uudistumisen ja kudos alkaa haurastua. Kansanomaisesti tätä kutsutaan elimistön "kulumiseksi". Kuuntele Paula Heinosta, joka kertoo nivelille hyvästä ravinnosta: 17.11.13 Osa 4/5 (4:16) Osa 5/5 (5:08) http://www.terveydentukipilarit.fi/radio-ohjelma/mediasali/ Oikea ravinto on perusta nivelten hyvinvoinnille: http://aijaa.com/cUxmvJ Ravinnolla on merkitystä! http://aijaa.com/wTf3JU Jätä viljat pois ja ota...
Lue kommentti
Vierailija

Nivelet vahvoiksi liikunnalla

Itselläni todettiin polven nivelrikko 2 vuotta sitten. Polveen särki ja se petti välillä alta. Lääkäri neuvoi liikkumaan. Tein niin. Ensin yritin jopa juosta, mutta huomasin, että se ei minulle käy ja tuska vaan yltyi. Tyydyin kävelemiseen. Ensimmäisenä vuonna kävelin 500 km, toisena 650 km ja nyt jo heinäkuussa kilometrejä takana 500 km. Ei ole enää polvi vihoitellut pitkään aikaan ja nautin kävelystä todella. Nykyisin 7 km kävelylenkki on ihan passeli. Toki olen tässä samassa myös vähän...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti