Olkapää voi kipeytyä töissä, kotona tai kuin itsestään. Oli syy mikä vain, tutkittavaksi kannattaa mennä viivyttelemättä. Niin säästyy isolta harmilta.

Ortopedi Jammu Öunap on leikannut haastattelupäivänä neljä olkapäävammaa. Potilaista kaksi oli tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, kaksi nuoria urheilijoita. Heillä kaikilla oli leikkausta vaativa olkapäävamma, kiertäjäkalvosinjänteen repeämä. Se on aikuisilla yleinen.

– Kiertäjäkalvosin on neljän jänteen kokonaisuus, jonka tehtävänä on liikuttaa ja tukevoittaa olkaniveltä. Jänteet kiinnittyvät olkaluun päähän. Olkanivelvammassa yksi tai useampi näistä jännerakenteista saattaa vaurioitua. Seurauksena voi olla myös nivelsidevamma tai huonolla onnella molemmat, Öunap kertoo.

Miten vamma tulee?

Olkapäävamma tulee useimmiten kaatuessa tai pudotessa, kun yrittää vaistomaisesti ottaa jostakin kiinni. Tällaisia sanotaan korkeaenergisiksi vammoiksi, koska niissä isku on kova.

Myös tietyt työt, joissa joutuu kannattelemaan ja kurottelemaan, sekä pitkään jatkuva rasitus ovat olkapäälle riski. Öunap tapaa vastaanotolla varsinkin sähköasentajia ja rakennustöitä tekeviä.

– Kun tehdään vääntöliikkeitä käsivarret ylöspäin tai kannetaan raskaita taakkoja, kiertäjäkalvosin kuluu. Jänne voi sen seurauksena rikkoutua.

Myös yläkautta pelattavat pelit, kuten tennis, lentopallo ja sulkapallo, sekä uinti väärällä tekniikalla kuluttavat kiertäjäkalvosinta.

Varsinkin vanhemmille ihmisille tällainen olkapäävamma saattaa tulla pienestäkin kolauksesta tai väärästä liikkeestä, koska heillä kiertäjäkalvosin on jo valmiiksi kulunut.

– Niin voi käydä esimerkiksi kun riuhtaisee voimalla oven auki, tamppaa mattoja tai hakkaa halkoja.

Kiertäjäkalvosimen mahdollisesta repeämästä kertoo se, että kaiken vähänkin painavamman nostaminen on vaikeaa, jos ei mahdotonta. Käsivartta ei ehkä pysty nostamaan lainkaan tai voimaa vaativaa kiertoliikettä ei jaksa tehdä. Pahimmillaan mikään näistä ei onnistu. Rasitus voi aiheuttaa kipua, ja joskus olkaa särkee myös levossa.

Olkapää sijoiltaan

Nivelsidevamma puolestaan syntyy olkapään retkahduksen seurauksena: nivel voi mennä kokonaan tai osittain sijoiltaan. Se on tavallinen tapaturma monissa urheilulajeissa, etenkin kontaktilajeissa.

Olkaluu voi palautua paikalleen itsestään. Mutta usein se joudutaan vetämään takaisin kohdalleen.
Nivelsidevamman seurauksena olkapäähän voi jäädä väljyyden tunnetta tai se voi mennä helposti sijoiltaan uudelleen. Tietyissä olkapään liikkeissä vamma muistuttaa itsestään kivulla.

– Kun tällainen vamma tulee, olkaluu hyppää lapaluuhun nähden eteenpäin, putoaa eteen ja alas. Samalla rikkoutuu yleensä myös nivelkapseli ja rustorengas, joka on lapaluun nivelpintaa reunustava joustava lippa.

Nopeasti lääkäriin

Jos olkapäähän on sattunut ja se on kovin kipeä, ei lääkäriin menoa kannata jahkailla.

– Kun toimitaan viivyttelemättä, vamma saadaan tutkittua asianmukaisesti, diagnoosi tehtyä ja aloitettua parhaaseen lopputulokseen johtava hoito, Öunap sanoo.

Lääkärintutkimuksen lisäksi olkapäästä otetaan yleensä röntgenkuva. Magneettikuva antaa tarvittaessa lisätietoa.

Jos ilmenee, että kiertäjäkalvosin tai rustorengas todella on rikki, sopiva hoito riippuu potilaan iästä ja siitä, mitä hän haluaa käsivarrellaan tehdä.

– Jos päädytään leikkaamaan, sen jälkeen edessä on pitkä kuntoutus. Mutta toisaalta, revenneet rakenteet eivät parane itsestään.

Leikata vai ei?

Hoitopäätöksissä on usein punnitsemista. Jammu Öunap kertoo esimerkin.

– Kerran minulla oli potilaana vanhempi herra, joka sai kiertäjäkalvosimen repeämän. Se suunniteltiin hoidettavan leikkauksella. Leikkauspäivän aamuna hän kuitenkin kysyi, tarvitseeko leikata, kun olkapää ei ollut enää kipeä. Keskusteltuamme asiasta päätimme, että ei leikata.

Käsivarteen jäi hänelle riittävät liikeradat.

– Hän sai juuri ja juuri nostettua käsivarren sivukautta vaakatasoon, mutta ei pystynyt nostamaan sillä mitään ylimääräistä painoa. Kyynärpää koukistettuna hän sai kuitenkin hiukset pestyä.

Aina ei kuitenkaan edes kannata leikata.

– Jos olkapäävamma on tullut viikkokausia ennen hoidon aloittamista, vaurioituneelle alueelle on ehkä ehtinyt kehittyä lihassurkastumaa tai pahimmillaan osa lihaskudoksesta on korvautunut rasvalla. Tilanne on silloin palautumaton, eikä leikkaus enää auta.

Nivelsidevamma hoituu

Vähemmällä ja helpommalla hoidolla yleensä pääsee, jos olkapäähän on tullut vain nivelsidevamma.
Siitä ei välttämättä jää hankalia oireita. Silloin hoidoksi riittää fysioterapia ja omatoiminen kuntoutus fysioterapeutin ohjeiden mukaan.

– Mutta jos potilas on esimerkiksi aktiivinen harrastajaurheilija, vaikka seniorikin, jonka harrastusta nuljahteleva olkapää haittaa, ilman muuta kannattaa leikata. Korjaaminen on yksinkertaisesta ja yleensä se pystytään tekemään tähystyksellä.

Vanha vamma vihoittelee

Yleensä kiertäjäkalvosimen jänteen repeämät paranevat leikkaamalla ja ahkeralla kuntoutuksella oireettomiksi. Mutta jos repeämä on laaja ja jänne huonokuntoinen, tulos voi jäädä huonommaksi.

Jos vanha vamma alkaa uudelleen muistuttaa itsestään, sen huomaa siitä, että olkapää tulee kipeäksi ja heikoksi.

– Silloin kannattaa mennä lääkärin puheille. Jos tutkimus osoittaa, että jännevauriota on taas, asia varmistetaan kuvantamalla ja jos tarpeen, leikataan uudelleen.

Jos taas jännevauriota ei löydy, on viisasta alkaa vahvistaa olkapäätä fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Joskus tarvitaan alkuvaiheessa kipulääkettäkin.

Vältä jäätynyt olkapää

Joskus leikkauksen jälkitilana, mutta joskus myös tuntemattomasta syystä, voi kehittyä niin sanottu jäätynyt olkapää.

Sen oireena on olkapään kipeytyminen ja jäykistyminen muutamassa viikossa. Särky voi olla niin kova, ettei siltä pysty nukkumaan kipulääkkeenkään avulla. Magneettitutkimuksessa näkyy silloin, että nivel on selvästi kutistunut ja nivelkapseli on paksuntunut.

– Tällaisessakin tapauksessa hoito pitää aloittaa ajoissa. Kun kipu on pahimmillaan, tarvitaan lepoa ja lääkitystä. Pahimman vaiheen mentyä ohi aloitetaan kuntoutus fysioterapeutin ohjauksessa. Myöhemmin voi aloittaa omatoimisen kuntoutuksen ohjeiden mukaan. Jos tilanne ei selvästi kohennu muutamassa kuukaudessa, harkitaan leikkausta, Öunap sanoo.

Ikääntymisen myötä olkapäitä voi myös alkaa vaivata nivelpintojen kuluminen, nivelrikko. Minkä verran ja koska sitä alkaa tulla, riippuu siitä mitä on tehnyt, eli siitä, minkälainen on ollut olkapään kuormitus. Olkapäiden vahvuus ja heikkous riippuu myös perintötekijöistä.

Lue lisää:
Liikkeelle vamman jälkeen

VARJELE JA VAHVISTA

Olkapään monimutkaiset rakenteet ovat alttiita monenlaisille vammoille ja kulumille, mutta niiden vaaraa voi vähentää. Huolehdi:

  • hartiaseudun lihaskunnosta ja olkanivelen liikkuvuudesta
  • työergonomiasta: säädä tuoli, pöytä näppäimistö ja näyttö sinulle sopiviksi
  • taukojumpasta
  • liikunnassa maltti ja oma kunto
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.