Olkapää voi kipeytyä töissä, kotona tai kuin itsestään. Oli syy mikä vain, tutkittavaksi kannattaa mennä viivyttelemättä. Niin säästyy isolta harmilta.

Ortopedi Jammu Öunap on leikannut haastattelupäivänä neljä olkapäävammaa. Potilaista kaksi oli tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, kaksi nuoria urheilijoita. Heillä kaikilla oli leikkausta vaativa olkapäävamma, kiertäjäkalvosinjänteen repeämä. Se on aikuisilla yleinen.

– Kiertäjäkalvosin on neljän jänteen kokonaisuus, jonka tehtävänä on liikuttaa ja tukevoittaa olkaniveltä. Jänteet kiinnittyvät olkaluun päähän. Olkanivelvammassa yksi tai useampi näistä jännerakenteista saattaa vaurioitua. Seurauksena voi olla myös nivelsidevamma tai huonolla onnella molemmat, Öunap kertoo.

Miten vamma tulee?

Olkapäävamma tulee useimmiten kaatuessa tai pudotessa, kun yrittää vaistomaisesti ottaa jostakin kiinni. Tällaisia sanotaan korkeaenergisiksi vammoiksi, koska niissä isku on kova.

Myös tietyt työt, joissa joutuu kannattelemaan ja kurottelemaan, sekä pitkään jatkuva rasitus ovat olkapäälle riski. Öunap tapaa vastaanotolla varsinkin sähköasentajia ja rakennustöitä tekeviä.

– Kun tehdään vääntöliikkeitä käsivarret ylöspäin tai kannetaan raskaita taakkoja, kiertäjäkalvosin kuluu. Jänne voi sen seurauksena rikkoutua.

Myös yläkautta pelattavat pelit, kuten tennis, lentopallo ja sulkapallo, sekä uinti väärällä tekniikalla kuluttavat kiertäjäkalvosinta.

Varsinkin vanhemmille ihmisille tällainen olkapäävamma saattaa tulla pienestäkin kolauksesta tai väärästä liikkeestä, koska heillä kiertäjäkalvosin on jo valmiiksi kulunut.

– Niin voi käydä esimerkiksi kun riuhtaisee voimalla oven auki, tamppaa mattoja tai hakkaa halkoja.

Kiertäjäkalvosimen mahdollisesta repeämästä kertoo se, että kaiken vähänkin painavamman nostaminen on vaikeaa, jos ei mahdotonta. Käsivartta ei ehkä pysty nostamaan lainkaan tai voimaa vaativaa kiertoliikettä ei jaksa tehdä. Pahimmillaan mikään näistä ei onnistu. Rasitus voi aiheuttaa kipua, ja joskus olkaa särkee myös levossa.

Olkapää sijoiltaan

Nivelsidevamma puolestaan syntyy olkapään retkahduksen seurauksena: nivel voi mennä kokonaan tai osittain sijoiltaan. Se on tavallinen tapaturma monissa urheilulajeissa, etenkin kontaktilajeissa.

Olkaluu voi palautua paikalleen itsestään. Mutta usein se joudutaan vetämään takaisin kohdalleen.
Nivelsidevamman seurauksena olkapäähän voi jäädä väljyyden tunnetta tai se voi mennä helposti sijoiltaan uudelleen. Tietyissä olkapään liikkeissä vamma muistuttaa itsestään kivulla.

– Kun tällainen vamma tulee, olkaluu hyppää lapaluuhun nähden eteenpäin, putoaa eteen ja alas. Samalla rikkoutuu yleensä myös nivelkapseli ja rustorengas, joka on lapaluun nivelpintaa reunustava joustava lippa.

Nopeasti lääkäriin

Jos olkapäähän on sattunut ja se on kovin kipeä, ei lääkäriin menoa kannata jahkailla.

– Kun toimitaan viivyttelemättä, vamma saadaan tutkittua asianmukaisesti, diagnoosi tehtyä ja aloitettua parhaaseen lopputulokseen johtava hoito, Öunap sanoo.

Lääkärintutkimuksen lisäksi olkapäästä otetaan yleensä röntgenkuva. Magneettikuva antaa tarvittaessa lisätietoa.

Jos ilmenee, että kiertäjäkalvosin tai rustorengas todella on rikki, sopiva hoito riippuu potilaan iästä ja siitä, mitä hän haluaa käsivarrellaan tehdä.

– Jos päädytään leikkaamaan, sen jälkeen edessä on pitkä kuntoutus. Mutta toisaalta, revenneet rakenteet eivät parane itsestään.

Leikata vai ei?

Hoitopäätöksissä on usein punnitsemista. Jammu Öunap kertoo esimerkin.

– Kerran minulla oli potilaana vanhempi herra, joka sai kiertäjäkalvosimen repeämän. Se suunniteltiin hoidettavan leikkauksella. Leikkauspäivän aamuna hän kuitenkin kysyi, tarvitseeko leikata, kun olkapää ei ollut enää kipeä. Keskusteltuamme asiasta päätimme, että ei leikata.

Käsivarteen jäi hänelle riittävät liikeradat.

– Hän sai juuri ja juuri nostettua käsivarren sivukautta vaakatasoon, mutta ei pystynyt nostamaan sillä mitään ylimääräistä painoa. Kyynärpää koukistettuna hän sai kuitenkin hiukset pestyä.

Aina ei kuitenkaan edes kannata leikata.

– Jos olkapäävamma on tullut viikkokausia ennen hoidon aloittamista, vaurioituneelle alueelle on ehkä ehtinyt kehittyä lihassurkastumaa tai pahimmillaan osa lihaskudoksesta on korvautunut rasvalla. Tilanne on silloin palautumaton, eikä leikkaus enää auta.

Nivelsidevamma hoituu

Vähemmällä ja helpommalla hoidolla yleensä pääsee, jos olkapäähän on tullut vain nivelsidevamma.
Siitä ei välttämättä jää hankalia oireita. Silloin hoidoksi riittää fysioterapia ja omatoiminen kuntoutus fysioterapeutin ohjeiden mukaan.

– Mutta jos potilas on esimerkiksi aktiivinen harrastajaurheilija, vaikka seniorikin, jonka harrastusta nuljahteleva olkapää haittaa, ilman muuta kannattaa leikata. Korjaaminen on yksinkertaisesta ja yleensä se pystytään tekemään tähystyksellä.

Vanha vamma vihoittelee

Yleensä kiertäjäkalvosimen jänteen repeämät paranevat leikkaamalla ja ahkeralla kuntoutuksella oireettomiksi. Mutta jos repeämä on laaja ja jänne huonokuntoinen, tulos voi jäädä huonommaksi.

Jos vanha vamma alkaa uudelleen muistuttaa itsestään, sen huomaa siitä, että olkapää tulee kipeäksi ja heikoksi.

– Silloin kannattaa mennä lääkärin puheille. Jos tutkimus osoittaa, että jännevauriota on taas, asia varmistetaan kuvantamalla ja jos tarpeen, leikataan uudelleen.

Jos taas jännevauriota ei löydy, on viisasta alkaa vahvistaa olkapäätä fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Joskus tarvitaan alkuvaiheessa kipulääkettäkin.

Vältä jäätynyt olkapää

Joskus leikkauksen jälkitilana, mutta joskus myös tuntemattomasta syystä, voi kehittyä niin sanottu jäätynyt olkapää.

Sen oireena on olkapään kipeytyminen ja jäykistyminen muutamassa viikossa. Särky voi olla niin kova, ettei siltä pysty nukkumaan kipulääkkeenkään avulla. Magneettitutkimuksessa näkyy silloin, että nivel on selvästi kutistunut ja nivelkapseli on paksuntunut.

– Tällaisessakin tapauksessa hoito pitää aloittaa ajoissa. Kun kipu on pahimmillaan, tarvitaan lepoa ja lääkitystä. Pahimman vaiheen mentyä ohi aloitetaan kuntoutus fysioterapeutin ohjauksessa. Myöhemmin voi aloittaa omatoimisen kuntoutuksen ohjeiden mukaan. Jos tilanne ei selvästi kohennu muutamassa kuukaudessa, harkitaan leikkausta, Öunap sanoo.

Ikääntymisen myötä olkapäitä voi myös alkaa vaivata nivelpintojen kuluminen, nivelrikko. Minkä verran ja koska sitä alkaa tulla, riippuu siitä mitä on tehnyt, eli siitä, minkälainen on ollut olkapään kuormitus. Olkapäiden vahvuus ja heikkous riippuu myös perintötekijöistä.

Lue lisää:
Liikkeelle vamman jälkeen

VARJELE JA VAHVISTA

Olkapään monimutkaiset rakenteet ovat alttiita monenlaisille vammoille ja kulumille, mutta niiden vaaraa voi vähentää. Huolehdi:

  • hartiaseudun lihaskunnosta ja olkanivelen liikkuvuudesta
  • työergonomiasta: säädä tuoli, pöytä näppäimistö ja näyttö sinulle sopiviksi
  • taukojumpasta
  • liikunnassa maltti ja oma kunto