Polymyalgia eli monilihasreuma on hankala tunnistaa

 Polymyalgia eli monilihasreuma ei nimestään huolimatta pesi lihaksissa vaan lihaksia kannattelevissa nivelkudoksissa.

Vaikka polymyalgia on nivelreumaa yleisempi sairaus, sitä ei ole aina helppo tunnistaa – etenkin, kun sairastuneet ovat lähes aina yli 60-vuotiaita. Heillä on usein samantyyppisiä, muista syistä johtuvia oireita.

Polymyalgiaa sairastavalla on kipua ja kankeutta erityisesti niska-hartiaseudussa, lantiossa ja reisissä. Öisin piinaa kipu, ja hikoilupuuskat ovat tavallisia.

Joka kolmatta vaivaa lisäksi kuumeilu, pahoinvointi, heikotus tai laihtuminen. Hoitamattomana polymyalgia voi viedä liikuntakyvyn lähes kokonaan.

Rysähtäen tai hiipien

Vaikka polymyalgia on nivelreumaa yleisempi sairaus, sitä ei ole aina helppo tunnistaa –- etenkin, kun sairastuneet ovat lähes aina yli 60-vuotiaita. Heillä on usein samantyyppisiä, muista syistä johtuvia oireita.

Polymyalgiaa sairastavalla on kipua ja kankeutta erityisesti niska-hartiaseudussa, lantiossa ja reisissä. Öisin piinaa kipu, ja hikoilupuuskat ovat tavallisia. Joka kolmatta vaivaa lisäksi kuumeilu, pahoinvointi, heikotus tai laihtuminen. Hoitamattomana polymyalgia voi viedä liikuntakyvyn lähes kokonaan.

– Paikat on niin jäykkinä, että aamupäivät menee kuin hidastetussa filmissä. Jo sängystä nouseminen käy työstä, kertoo 65-vuotias Kurt Eriksson nyt kaksi vuotta myöhemmin.

Aluksi kipu oli reisissä, lonkissa ja niskassa. Lääkäri määräsi tulehduskipulääkettä, joka ei auttanut. Jäsenet kävivät päivä päivältä jäykemmiksi. Pitkään suunniteltua kalareissua Kainuuseen ei silti voinut jättää väliin.

– Siellä kipu äityi: sattui kantapohjista korviin. Palasin kesken reissun junalla Helsinkiin. Kun en pystynyt istumaan, niin seisoa törötin koko kymmenen tunnin matkan, Eriksson hymähtää.

Sairauden ensimmäiset yksitoista viikkoa Kurt Eriksson valvoi yöt, vartin torkkujen voimalla. Sitten vaimo muisti leikanneensa joskus lehdestä polymyalgiasta kertovan artikkelin. Palaset sopivat yhteen ja löytyi hoito: kortisonilääkitys.

– Kahdessa päivässä kivut olivat puolittuneet! ällistelee Eriksson vieläkin.
Kortisoni on ainoa lääke polymyalgiaan. Sen pitäisi palauttaa liikuntakyky ennalleen ja kaksi kolmesta sairastuneesta paranee niin, ettei elimistöön jää jälkeäkään sairaudesta.

Askel kerrallaan

Kurt Eriksson tietää, kuinka tärkeää on pitää peruskuntoa yllä, vaikka sattuisikin. Talvella hän aloitti varoen hiihtolenkit, nyt harkinnassa on rullasuksien hankinta.

– Kunnon kävely tai uiminen auttavat yhtä lailla, vinkkaa Eriksson.

Liikunnassa tärkeintä on löytää tasapaino: ei liikaa, etteivät lihakset kipeytyisi lisää, eikä liian vähän, jotteivät jäsenet heikentyisi. Rentoutusmenelmiä kannattaa myös opetella.

– Ilman tätä sairautta en olisi tajunnut, kuinka tärkeää vertaistuki on. Tekee hyvää kun näitä asioita saa vatvoa niin että muut ymmärtävät puolesta sanasta, keväällä 2004 sairastunut Kurt Eriksson toteaa. Hän toivoo ryhmätukea kaikille polymyalgikoille.

MONILIHASREUMA

• Polymyalgia on yleinen yli 60-vuotiailla (tuskin koskaan alle 50 v.), kaksi kolmesta sairastuneesta on naisia. Sairauden syytä ei tunneta, eikä se periydy. – Polymyalgiaa ei voi ehkäistä tai lykätä, koska emme tiedä mikä sen laukaisee. Syypää voi olla virus tai bakteeri, osatekijä ehkä verisuonten kalkkeutuminen, mutta varmaa tietoa ei vielä ole, sanoo sisätautien erikoislääkäri, reumatologi Tapio Ahola Mehiläisen sairaalasta Helsingistä.
• Oireena on kipua ja liikejäykkyyttä erityisesti niska-hartiaseudun ja lantiorenkaan sekä reisien tyvialueilla.
• Liikkuminen pahentaa kipua ja tekee lihakset kosketusaroiksi. Nivelten arkuutta, yleisimmin olkapäissä ja lonkissa, mutta ei selviä turvotuksia.
  Jäsenet ovat jäykät erityisesti aamuisin, ja vuoteesta nousu on vaikeaa.
• Lisäksi voi olla väsymystä, lievää kuumeilua, heikotusta, laihtumista ja masennusta. Veren lasko eli senkka ja nopea tulehdusarvo eli CRP kohoaa monella selvästi.
• Ohimovaltimon tulehdus on polymyalgian rajumpi muoto. Hoitamattomana se vaarantaa näkökyvyn. Oireet ovat usein sellaisia, että ne sopivat moneenkin tautiin. Tyypillinen oire on kuitenkin toispuoleinen päänsärky ja pureskeltaessa poskissa tuntuva kipu. Tähän vaikeampaan taudinmuotoon sairastuvat usein ne, jotka eivät aiemmin ole edes flunssaa poteneet eli mitä vahvempi vastustuskyky, sitä rajumpi taudinkuva.
• Tauti todetaan potilaan iän, kipuoireiden, yleiskunnon ja verikokeiden perusteella. Koska iäkkäillä ihmisillä on usein muita samankaltaisia oireita aiheuttavia tauteja, voidaan tehdä muitakin tutkimuksia, esimerkiksi lonkka- tai olkanivelten ultraäänikuvauksia. Diagnoosi voidaan varmistaa lyhyellä koelääkityksellä.
• Ohimovaltimokoepala yhtäkkiä vaikeasti sairastuneesta, kuumeilevasta potilaasta saattaa taas johtaa ohimovaltimotulehduksen varmistumiseen.
• Hoitona käytetään kortisonilääkkeitä, jotka ovat hyvin tehokkaita. Taudin oireet korjaantuvat liki täysin 1–3 vrk:ssa, tulehduksen lopullinen taltuttaminen vaatii kuitenkin 2–3 vuoden hoidon. Tänä aikana paranee kaksi kolmesta sairastuneista, 4–5 vuoden hoidolla lähes kaikki. Ohimovaltimon tulehdus hoidetaan yleensä sairaalassa suurin kortisoniannoksin.

LUE LISÄÄ reumasairauksista ja niiden hoidoista.

Hyvä terveys/Menna Waris