Jo pelkästään sokerin jättäminen pois kahvista, voi estää aluillaan olevan reiän synnyn, kertoo Suomen Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammas­lääkäri Hannu Hausen. Hän vastaa reikiintymistä koskeviin väitteisiimme.

1. Jos lapsella on jo kariesbakteeri, hampaiden reikiintymistä ei voi enää estää.

Tarua. Hampaiden reikiintymistä voi aina estää. Kariesbakteerit kykenevät tuottamaan happoa ravinnokseen kelpaavista hiilihydraateista, kuten sokerista. Joka kerta, kun suuhun viedään niille kelpaavaa ravintoa, syntyy happohyökkäys. Yksittäinen kariesbakteeri ei ole hampaalle haitallinen. Reikä voi syntyä, kun bakteerit saavat häiriintymättä kasvaa paksuksi bakteeripeitteeksi. Lymypaikkoja ovat hampaiden purupintojen uurteet tai hampaiden välit, jotka on myös pestävä.

2. Jos uusia reikiä ei ole tullut vuosiin, ei niitä enää tulekaan.

Tarua. Kerran suuhun asettuneet kariesbakteerit eivät kuole sukupuuttoon. Jos hampaat jätetään pesemättä ja ruokatottumukset muuttuvat kariesbakteereita suosiviksi, bakteerit alkavat voida hyvin ja reikiä taas alkaa syntyä.

3. Jos hampaista löytyy reikä, se pitää heti paikata.

Totta ja tarua. Syvä, etenemässä oleva reikä on kyllä syytä paikata oitis. On kuitenkin muistettava, että reiän paikkaaminen ei paranna kariesta, jonka seurauksena reiät syntyvät. Jos kariesta ei hoideta, reikiä tulee ennen pitkää lisää.

4. Jos hampaissa on hammas­kiveä, myös reikiä syntyy helpommin.

Tarua. Hammaskivi ei altista hampaiden reikiintymiselle vaan jopa suojaa.

5. Kariesbakteeri tarttuu suutelemalla.

Voi olla totta. Kariesbakteerit voivat tarttua perinpohjaisen suutelun seurauksena, mutta useimmat meistä ovat saaneet ne suuhunsa jo ennen suuteluikää.

6. Reikiintyminen on peritty ominaisuus.

Tarua ja totta. Hampaiden reikiintyminen on kyllä voittopuolisesti hankittu riesa, mutta taipumus hampaiden reikiintymiseen voi jossain määrin periytyä sukupolvelta toiselle. Suun terveyteen vaikuttavat tavat omaksutaan lapsuudessa, eikä niitä ole helppoa muuttaa.

7. Jos sylkeä erittyy vain vähän, hampaat reikiintyvät helposti.

Totta. Syljen eritysnopeus voidaan ja se kannattaa mitata hammaslääkärissä, jos on pienintäkin syytä epäillä, että reikiintymisen taustalla on syljen erityksen vähäisyys.
 
8. Urheilujuoma on nuoren hampaiden kannalta parempi vaihtoehto kuin mehu.

Tarua. Urheilujuomat eivät happamuutensa ja sisältämänsä sokerin vuoksi ole hampaiden kannalta yhtään vähemmän epäterveellisiä kuin mehut.

9. Reikiä välttääkseen kaikkien on hyvä syödä päivittäin ksylitoli­purukumia tai -pastilleja.

Tarua ja totta. Jos pesee hampaansa hyvin ja käyttää fluorihammastahnaa, syö ateriansa säännöllisesti ja juo janoonsa vettä, mahdollisuudet hampaiden säilymiseen ehjinä ovat hyvät, vaikka ei söisikään ksylitolituotteita.
Ksylitolista ei ole haittaakaan. Ja jos hampaat reikiintyvät herkästi, ksylitoli on hyväksi. Parhaiten ksylitoli vaikuttaa, jos se nautitaan aterioiden tai napostelun päätteeksi ainakin kolmasti päivässä siten, että yhteensä syödään 5–6 grammaa ksylitolia päivässä.

10. Jos hammas pitää juuri­hoitaa, tilanne on paha.

Enemmän tarua. Juurenhoidon tarve on merkki siitä, että hammas on kokenut kovia, eikä syynä aina ole karies. Juurenhoitoon voidaan joutua turvautumaan myös vaikkapa tapaturmien vuoksi. Vaikka juurihoidettu hammas ei ole kestävyydeltään ehjän veroinen, se kuitenkin täyttää tehtävänsä. Juurenhoito pitäisikin nähdä ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana.

11. Yli kuusi happohyökkäystä päivässä lisää reikien riskiä.

Totta, mutta kyllä hampaat reikiintyvät vähemmilläkin happohyökkäyksillä, jos suuhygienia on huono eikä fluorihammastahnaa käytetä.

12. Samaa reikäkohtaa ei voi paikata monta kertaa.

Tarua ja totta. Joka kerta kun paikka uusitaan, menetetään hammaskudosta. Pitkän päälle hampaan kestävyys vaarantuu. Jos jäljellä oleva hammaskudos jossain vaiheessa lohkeilee hankalasti, hampaan korjaaminen voi olla mahdotonta.

Lue lisää Saako aamiaisen jälkeen pestä hampaat?

Reiät syntyvät kohtiin, joilla hammaspinta on sellaisen bakteerikerroksen peitossa, joka on saanut olla rauhassa pitkään. Paksun bakteeripeitteen hapettomissa olosuhteissa kariesbakteereilla on ihanteelliset olosuhteet happohyökkäysiin, joita tapahtuu, kun suuhun pannaan bakteereille kelpaavaa ravintoa eli sokeria.

Hampaiden puhdistamisen a ja o on, että bakteerien kaikki lymyämispaikat pestään tehokkaasti. Tämän vuoksi ei riitä, että hampaat harjaa pari kertaa päivässä, vaan myös hammasvälit on puhdistettava joko hammaslangalla tai hammasväliharjalla päivittäin.

Riski saada reikiä vähenee ja aluillaan olevan reiän eteneminen saattaa pysähtyä, kun vähentää sokerin käyttöä. Jo pelkästään sokerin jättäminen pois kahvista voi riittää.

Hammaslääkärin tai hammashoitajan tekemä  fluorikäsittely hidastaa vaurion etenemistä, mutta kerran tehty käsittely ei yleensä riitä vaurion etenemisen lopulliseen pysäyttämiseen. Lisäksi tarvitaan hyvää omahoitoa ja järkevä
ruokailurytmi.

Fluorihammastahnan käyttö ainakin kahdesti päivässä on hyvä keino. Lisäksi on hyvä syödä ksylitolituotteita, kun hampaissa on eteneviä kariesvaurioita.

 

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.