Jo pelkästään sokerin jättäminen pois kahvista, voi estää aluillaan olevan reiän synnyn, kertoo Suomen Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausen. Hän vastaa reikiintymistä koskeviin väitteisiimme.
1. Jos lapsella on jo kariesbakteeri, hampaiden reikiintymistä ei voi enää estää.
Tarua. Hampaiden reikiintymistä voi aina estää. Kariesbakteerit kykenevät tuottamaan happoa ravinnokseen kelpaavista hiilihydraateista, kuten sokerista. Joka kerta, kun suuhun viedään niille kelpaavaa ravintoa, syntyy happohyökkäys. Yksittäinen kariesbakteeri ei ole hampaalle haitallinen. Reikä voi syntyä, kun bakteerit saavat häiriintymättä kasvaa paksuksi bakteeripeitteeksi. Lymypaikkoja ovat hampaiden purupintojen uurteet tai hampaiden välit, jotka on myös pestävä.
2. Jos uusia reikiä ei ole tullut vuosiin, ei niitä enää tulekaan.
Tarua. Kerran suuhun asettuneet kariesbakteerit eivät kuole sukupuuttoon. Jos hampaat jätetään pesemättä ja ruokatottumukset muuttuvat kariesbakteereita suosiviksi, bakteerit alkavat voida hyvin ja reikiä taas alkaa syntyä.
3. Jos hampaista löytyy reikä, se pitää heti paikata.
Totta ja tarua. Syvä, etenemässä oleva reikä on kyllä syytä paikata oitis. On kuitenkin muistettava, että reiän paikkaaminen ei paranna kariesta, jonka seurauksena reiät syntyvät. Jos kariesta ei hoideta, reikiä tulee ennen pitkää lisää.
4. Jos hampaissa on hammaskiveä, myös reikiä syntyy helpommin.
Tarua. Hammaskivi ei altista hampaiden reikiintymiselle vaan jopa suojaa.
5. Kariesbakteeri tarttuu suutelemalla.
Voi olla totta. Kariesbakteerit voivat tarttua perinpohjaisen suutelun seurauksena, mutta useimmat meistä ovat saaneet ne suuhunsa jo ennen suuteluikää.
6. Reikiintyminen on peritty ominaisuus.
Tarua ja totta. Hampaiden reikiintyminen on kyllä voittopuolisesti hankittu riesa, mutta taipumus hampaiden reikiintymiseen voi jossain määrin periytyä sukupolvelta toiselle. Suun terveyteen vaikuttavat tavat omaksutaan lapsuudessa, eikä niitä ole helppoa muuttaa.
7. Jos sylkeä erittyy vain vähän, hampaat reikiintyvät helposti.
Totta. Syljen eritysnopeus voidaan ja se kannattaa mitata hammaslääkärissä, jos on pienintäkin syytä epäillä, että reikiintymisen taustalla on syljen erityksen vähäisyys.
8. Urheilujuoma on nuoren hampaiden kannalta parempi vaihtoehto kuin mehu.
Tarua. Urheilujuomat eivät happamuutensa ja sisältämänsä sokerin vuoksi ole hampaiden kannalta yhtään vähemmän epäterveellisiä kuin mehut.
9. Reikiä välttääkseen kaikkien on hyvä syödä päivittäin ksylitolipurukumia tai -pastilleja.
Tarua ja totta. Jos pesee hampaansa hyvin ja käyttää fluorihammastahnaa, syö ateriansa säännöllisesti ja juo janoonsa vettä, mahdollisuudet hampaiden säilymiseen ehjinä ovat hyvät, vaikka ei söisikään ksylitolituotteita.
Ksylitolista ei ole haittaakaan. Ja jos hampaat reikiintyvät herkästi, ksylitoli on hyväksi. Parhaiten ksylitoli vaikuttaa, jos se nautitaan aterioiden tai napostelun päätteeksi ainakin kolmasti päivässä siten, että yhteensä syödään 5–6 grammaa ksylitolia päivässä.
10. Jos hammas pitää juurihoitaa, tilanne on paha.
Enemmän tarua. Juurenhoidon tarve on merkki siitä, että hammas on kokenut kovia, eikä syynä aina ole karies. Juurenhoitoon voidaan joutua turvautumaan myös vaikkapa tapaturmien vuoksi. Vaikka juurihoidettu hammas ei ole kestävyydeltään ehjän veroinen, se kuitenkin täyttää tehtävänsä. Juurenhoito pitäisikin nähdä ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana.
11. Yli kuusi happohyökkäystä päivässä lisää reikien riskiä.
Totta, mutta kyllä hampaat reikiintyvät vähemmilläkin happohyökkäyksillä, jos suuhygienia on huono eikä fluorihammastahnaa käytetä.
12. Samaa reikäkohtaa ei voi paikata monta kertaa.
Tarua ja totta. Joka kerta kun paikka uusitaan, menetetään hammaskudosta. Pitkän päälle hampaan kestävyys vaarantuu. Jos jäljellä oleva hammaskudos jossain vaiheessa lohkeilee hankalasti, hampaan korjaaminen voi olla mahdotonta.
Lue lisää Saako aamiaisen jälkeen pestä hampaat?
Reiät syntyvät kohtiin, joilla hammaspinta on sellaisen bakteerikerroksen peitossa, joka on saanut olla rauhassa pitkään. Paksun bakteeripeitteen hapettomissa olosuhteissa kariesbakteereilla on ihanteelliset olosuhteet happohyökkäysiin, joita tapahtuu, kun suuhun pannaan bakteereille kelpaavaa ravintoa eli sokeria.
Hampaiden puhdistamisen a ja o on, että bakteerien kaikki lymyämispaikat pestään tehokkaasti. Tämän vuoksi ei riitä, että hampaat harjaa pari kertaa päivässä, vaan myös hammasvälit on puhdistettava joko hammaslangalla tai hammasväliharjalla päivittäin.
Riski saada reikiä vähenee ja aluillaan olevan reiän eteneminen saattaa pysähtyä, kun vähentää sokerin käyttöä. Jo pelkästään sokerin jättäminen pois kahvista voi riittää.
Hammaslääkärin tai hammashoitajan tekemä fluorikäsittely hidastaa vaurion etenemistä, mutta kerran tehty käsittely ei yleensä riitä vaurion etenemisen lopulliseen pysäyttämiseen. Lisäksi tarvitaan hyvää omahoitoa ja järkevä
ruokailurytmi.
Fluorihammastahnan käyttö ainakin kahdesti päivässä on hyvä keino. Lisäksi on hyvä syödä ksylitolituotteita, kun hampaissa on eteneviä kariesvaurioita.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
