Jo pelkästään sokerin jättäminen pois kahvista, voi estää aluillaan olevan reiän synnyn, kertoo Suomen Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammas­lääkäri Hannu Hausen. Hän vastaa reikiintymistä koskeviin väitteisiimme.

1. Jos lapsella on jo kariesbakteeri, hampaiden reikiintymistä ei voi enää estää.

Tarua. Hampaiden reikiintymistä voi aina estää. Kariesbakteerit kykenevät tuottamaan happoa ravinnokseen kelpaavista hiilihydraateista, kuten sokerista. Joka kerta, kun suuhun viedään niille kelpaavaa ravintoa, syntyy happohyökkäys. Yksittäinen kariesbakteeri ei ole hampaalle haitallinen. Reikä voi syntyä, kun bakteerit saavat häiriintymättä kasvaa paksuksi bakteeripeitteeksi. Lymypaikkoja ovat hampaiden purupintojen uurteet tai hampaiden välit, jotka on myös pestävä.

2. Jos uusia reikiä ei ole tullut vuosiin, ei niitä enää tulekaan.

Tarua. Kerran suuhun asettuneet kariesbakteerit eivät kuole sukupuuttoon. Jos hampaat jätetään pesemättä ja ruokatottumukset muuttuvat kariesbakteereita suosiviksi, bakteerit alkavat voida hyvin ja reikiä taas alkaa syntyä.

3. Jos hampaista löytyy reikä, se pitää heti paikata.

Totta ja tarua. Syvä, etenemässä oleva reikä on kyllä syytä paikata oitis. On kuitenkin muistettava, että reiän paikkaaminen ei paranna kariesta, jonka seurauksena reiät syntyvät. Jos kariesta ei hoideta, reikiä tulee ennen pitkää lisää.

4. Jos hampaissa on hammas­kiveä, myös reikiä syntyy helpommin.

Tarua. Hammaskivi ei altista hampaiden reikiintymiselle vaan jopa suojaa.

5. Kariesbakteeri tarttuu suutelemalla.

Voi olla totta. Kariesbakteerit voivat tarttua perinpohjaisen suutelun seurauksena, mutta useimmat meistä ovat saaneet ne suuhunsa jo ennen suuteluikää.

6. Reikiintyminen on peritty ominaisuus.

Tarua ja totta. Hampaiden reikiintyminen on kyllä voittopuolisesti hankittu riesa, mutta taipumus hampaiden reikiintymiseen voi jossain määrin periytyä sukupolvelta toiselle. Suun terveyteen vaikuttavat tavat omaksutaan lapsuudessa, eikä niitä ole helppoa muuttaa.

7. Jos sylkeä erittyy vain vähän, hampaat reikiintyvät helposti.

Totta. Syljen eritysnopeus voidaan ja se kannattaa mitata hammaslääkärissä, jos on pienintäkin syytä epäillä, että reikiintymisen taustalla on syljen erityksen vähäisyys.
 
8. Urheilujuoma on nuoren hampaiden kannalta parempi vaihtoehto kuin mehu.

Tarua. Urheilujuomat eivät happamuutensa ja sisältämänsä sokerin vuoksi ole hampaiden kannalta yhtään vähemmän epäterveellisiä kuin mehut.

9. Reikiä välttääkseen kaikkien on hyvä syödä päivittäin ksylitoli­purukumia tai -pastilleja.

Tarua ja totta. Jos pesee hampaansa hyvin ja käyttää fluorihammastahnaa, syö ateriansa säännöllisesti ja juo janoonsa vettä, mahdollisuudet hampaiden säilymiseen ehjinä ovat hyvät, vaikka ei söisikään ksylitolituotteita.
Ksylitolista ei ole haittaakaan. Ja jos hampaat reikiintyvät herkästi, ksylitoli on hyväksi. Parhaiten ksylitoli vaikuttaa, jos se nautitaan aterioiden tai napostelun päätteeksi ainakin kolmasti päivässä siten, että yhteensä syödään 5–6 grammaa ksylitolia päivässä.

10. Jos hammas pitää juuri­hoitaa, tilanne on paha.

Enemmän tarua. Juurenhoidon tarve on merkki siitä, että hammas on kokenut kovia, eikä syynä aina ole karies. Juurenhoitoon voidaan joutua turvautumaan myös vaikkapa tapaturmien vuoksi. Vaikka juurihoidettu hammas ei ole kestävyydeltään ehjän veroinen, se kuitenkin täyttää tehtävänsä. Juurenhoito pitäisikin nähdä ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana.

11. Yli kuusi happohyökkäystä päivässä lisää reikien riskiä.

Totta, mutta kyllä hampaat reikiintyvät vähemmilläkin happohyökkäyksillä, jos suuhygienia on huono eikä fluorihammastahnaa käytetä.

12. Samaa reikäkohtaa ei voi paikata monta kertaa.

Tarua ja totta. Joka kerta kun paikka uusitaan, menetetään hammaskudosta. Pitkän päälle hampaan kestävyys vaarantuu. Jos jäljellä oleva hammaskudos jossain vaiheessa lohkeilee hankalasti, hampaan korjaaminen voi olla mahdotonta.

Lue lisää Saako aamiaisen jälkeen pestä hampaat?

Reiät syntyvät kohtiin, joilla hammaspinta on sellaisen bakteerikerroksen peitossa, joka on saanut olla rauhassa pitkään. Paksun bakteeripeitteen hapettomissa olosuhteissa kariesbakteereilla on ihanteelliset olosuhteet happohyökkäysiin, joita tapahtuu, kun suuhun pannaan bakteereille kelpaavaa ravintoa eli sokeria.

Hampaiden puhdistamisen a ja o on, että bakteerien kaikki lymyämispaikat pestään tehokkaasti. Tämän vuoksi ei riitä, että hampaat harjaa pari kertaa päivässä, vaan myös hammasvälit on puhdistettava joko hammaslangalla tai hammasväliharjalla päivittäin.

Riski saada reikiä vähenee ja aluillaan olevan reiän eteneminen saattaa pysähtyä, kun vähentää sokerin käyttöä. Jo pelkästään sokerin jättäminen pois kahvista voi riittää.

Hammaslääkärin tai hammashoitajan tekemä  fluorikäsittely hidastaa vaurion etenemistä, mutta kerran tehty käsittely ei yleensä riitä vaurion etenemisen lopulliseen pysäyttämiseen. Lisäksi tarvitaan hyvää omahoitoa ja järkevä
ruokailurytmi.

Fluorihammastahnan käyttö ainakin kahdesti päivässä on hyvä keino. Lisäksi on hyvä syödä ksylitolituotteita, kun hampaissa on eteneviä kariesvaurioita.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Tuoreista tutkimuksista neljä viidestä on totta ja yksi viidestä osoittautuu taruksi. Ongelma on siinä, että vasta aika näyttää, mikä on mitäkin.

Tiedäthän, että alkoholinaukku päivässä pitää verisuonet kunnossa. Se ei ikävä kyllä taidakaan pitää paikkaansa. Luotettava suomalainen kaksostutkimus nimittäin todisti, että jo kohtuukäyttö lisää kuolleisuutta.

–Totuus on suhteellista ja tieteellinen tutkimus muuttaa sitä koko ajan, professori Jussi Huttunen sanoo.

Totuudeksi kutsutaan sitä tietoa, jota 90 prosenttia alan tutkijoista pitää totena. Useimmiten enemmistö on oikeassa, joten siihen kannattaa luottaa.

– Mutta se 10 prosenttia tutkijoista on toisinajattelijoita, ja he saattavat muuttaa maailmaa, Huttunen sanoo.

Silti pitää aina olla tarkkana, jos tutkimuksen tulos on ristiriidassa yleisen lääketieteellisen käsityksen kanssa. Yleensä se ei silloin pidä paikkaansa.

Jussi Huttusen mukaan tutkimustulokset voi asettaa totuusmittarin asteikolle: toisessa päässä on 100-prosenttinen totuus ja toisessa 100-prosenttinen taru.

– Tupakka aiheuttaa keuhkosyöpää on 100-prosenttisesti totta ja beetakaroteeni suojaa keuhkosyövältä on 100-prosenttisesti tarua nykytutkimusten mukaan.

Suurin osa tieteellisestä tiedosta asettuu ääripäiden väliin. Esimerkiksi väite siitä, että tyydyttyneet rasvat aiheuttavat sepelvaltimotautia on vain 85-prosenttinen totuus.

– Väitteeseen liittyy 15 prosentin epävarmuus, koska kaikki tulokset eivät ihan mätsää, Huttunen sanoo.

Tuoreista tutkimuksista neljä viidestä on totta ja yksi viidestä osoittautuu taruksi. Ongelma on siinä, että vasta aika näyttää, mikä on mitäkin. Totuusarvo punnittaan tulevien tutkimusten avulla, eikä Minusta tuntuu siltä -perustelulle ole tieteessä sijaa.

 

Kun luet tiedeuutista, muista että

  • rotta- ja muista eläinkokeista voidaan vain harvoin päätellä mitään varmaa ihmisen sairauksien hoidosta ja ehkäisystä.
  • laajoilla väestötutkimuksilla saadaan esiin hypoteeseja mutta ei yleensä voida osoittaa sairauden syy-seuraussuhdetta.
  • sokko- ja kaksoissokkokokeet tuottavat vakuuttavinta näyttöä sairauksien syistä, hoidoista ja ehkäisystä.
  • meta-analyysit, jotka yhdistävät aiemmin tehdyt tutkimukset, tuottavat luotettavan tuloksen vain, jos tehnyt tutkimukset ovat hyviä.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla