Terve ja hyväkuntoinenkin sydän saattaa ärtyä hetkeksi vikuroimaan. Ja vaikka rytmin sekoamisen syyksi paljastuisi sairaus, aina ei tarvita hoitoa.

Raskas päivä takana, flunssanpoikanen painaa päälle tai edellis-öinen baarireissu rassaa kroppaa. Näissä tilanteissa kenen tahansa pumppu voi sekoilla hetken. Rytmihäiriöitä potee aika ajoin lähes jokainen, mutta vanhemmiten vaiva yleistyy. Suurin osa rytmihäiriöistä on onneksi aivan vaarattomia, eikä niihin liity sydänkohtauksen uhkaa.

— Rytmihäiriö saattaa silti ensi kertaa ilmaantuessaan pelästyttää, sillä lisälyönnit voivat tuntuvat kipeinä muljahduksina. Jotkut kuvaavat tuntemusta siten, kuin sydän hyppäisi yhtäkkiä kurkkuun tai sydämessä paukahtaisi vasara, sanoo kardiologian erikoislääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen Peijaksen sairaalasta Vantaalta.

Rytmihäiriö voi kuitenkin olla myös merkki sairaudesta.

Ensin kotimittarilla

Päivän askareissa ja työn tiimellyksessä sydän saa useimmilla nakuttaa aivan kuten lystää. Mutta annas olla, kun häly ympärillä hiljenee ja asetumme vuoteeseen: pää tyynyssä rytmihäiriötuntemukset monesti huomaa.

— Liikkuessa rytmihäiriöt usein häviävät, ja siksi liikunta onkin eduksi
sydämelle, kardiologi huomauttaa.

Lääkäriin kannattaa lähteä, jos rytmi­häiriöt ovat uutta, niitä tulee runsaasti tai niiden oheen ilmaantuu hengenahdistusta, rintakipua tai pyörtymistä. Ensin mennään yleislääkärille, joka ottaa sydänfilmin eli EKG:n. Tarvittaessa hän lähettää potilaan sydänsairauksien erikoislääkärille.

Jotakin voi tehdä itse kotona jo ennen lääkärille menoa, jos kaapissa on verenpainemittari.

— Oiva apu on kotiverenpainemittarilla tehty seuranta. Lääkäri saa vihiä rytmihäiriön laadusta, jos potilas osaa kertoa, miten sydän lyö yleensä mittauksessa. Vilkkuuko ruudun pulssia merkkaava sydänkuvio tasaisesti ja kenties vain hieman nopeammin kuin tavallisesti?

— Tällaisissa tapauksissa kyse on vaarattomasta tilanteesta, jossa sydämen toiminta on vain tehostunut. Kyse ei oikeastaan ole rytmihäiriöstä ollenkaan, vaikka tuntemukset ovatkin epämiellyttäviä. Taustalla on usein kiirettä, stressiä tai tunneherkkyyttä. Se saa sydämen toimintaa säätelevän hermoston aktivoitumaan.

EKG ohjaa diagnoosiin

Varsinaisissa rytmihäiriöissä syke nousee usein reilusti, jopa yli sadan. Tai sitten sydän lyö selvästi normaalia laiskemmin ja pitää taukoja. Ellei kyse ole todella kovakuntoisesta liikkujasta, lääkäriin on syytä lähteä, jos syke painuu alle 45:n ja sydänalassa tuntuu omituiselta.

— Lääkärin tutkimukseen kuuluu sydämen ja keuhkojen kuuntelu stetoskoopilla, verenpaineen mittaus sekä EKG eli sydänfilmi, Pohjola-Sintonen sanoo.

EKG:ssä vain ei useinkaan näy mitään ihmeellistä, sillä lisälyönnit eivät ilmaannu tilauksesta. EKG-tuloste on kuitenkin arvokas dokumentti, sillä se kertoo lääkärille sydämen kunnosta ja piilevistä sydänsairauksista.

— Yleensä normaali sydänsähkökäyrä on merkki terveestä sydämestä, vaikka potilas tuntisikin muljahduksia rinnassaan. Lisälyöntejä on helpompi sietää, kun tietää, ettei vaaraa ole, kardiologi muistuttaa.

Nauhoitusta yötä päivää

Mutta entäpä, jos sydänfilmi ei vakuuta lääkäriä ja lisätutkimuksiin on muutoinkin tarvetta? Seuraava vaihe on sydämen toimintaa vuorokauden parin verran seuraileva holtteri-tutkimus. Siinä rintakehään liimataan elektrodeja, jotka kytketään vyötäröllä kannettavaan seurantakojeeseen.

Kojetta pidetään yötä päivää ja puuhastellaan kuten muutoinkin. Nauhuri rekisteröi jokaisen sydämen sykähdyksen 24:n tai pisimmillään 72 tunnin ajan. Samalla pidetään päiväkirjaa oireista.

Joskus on tarpeen asentaa tutkittavan ihon alle rytmivalvuri, joka seuraa sydäntä jopa kuukausia. Seuraavaksi sydäntä voidaan kuvata ultraäänellä.
— Sydämen kaikututkimus tehdään usein silloin, jos nauhoituksessa on löytynyt runsaasti lisälyöntisyyttä tai tiheälyöntisyyskohtauksia. Kaikututkimus paljastaa myös erilaisia sydämen rakenne- tai toimintavikoja, Sinikka Pohjola-Sintonen sanoo.

Joka vaivaan lääkettä

Lääkitystä rytmihäiriöihin saavat halutessaan nekin potilaat, joilla oireet ovat vaarattomat. Kardiologin mukaan beetasalpaajia on turvallista käyttää. Lääke pitää pulssin aisoissa ja tasaa sydämen sähköistä toimintaa.

— Varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä ei sen sijaan käytetä kuin silloin jos oireen taustalla on sairauksia. Niiden kanssa on taiteiltava sen verran tarkasti jo haittavaikutusten vuoksi, että lääkkeitä määräävät vain sydänlääkärit, Pohjola-Sintonen sanoo.

Rytmihäiriökohtauksista osa on sellaisia, että niiden uusiminen voidaan estää toimenpiteellä nimeltä katetriablaatio.
— Tällaisia ovat äkillisesti alkavat ja loppuvat tiheälyöntisyyskohtaukset muutoin terveillä ihmisillä, joiden sydämessä on ylimääräinen johtorata tai poikkeava eteiskammiosolmuke. Kohtaukset alkavat usein jo nuorella iällä.
Katetriablaatiossa sydämestä tuhotaan polttamalla noin viiden millimetrin kokoinen, rytmihäiriön synnyttävä alue. Toimenpide onnistuu lähes aina ja on turvallinen.

Joustava sydän liikkuen

Rytmihäiriösairaudet koettelevat sydäntä eteisistä kammioihin. Suurin syyllinen niihin on ikä.
— Iän myötä sydänlihas jäykistyy, kun siihen kertyy sidekudosta. Ja kun sydämen joustavuus kärsii, myös rytmihäiriöt yleistyvät, Pohjola-Sintonen sanoo.

Ikääntymisen lisäksi verenpainetauti ja diabetes tuovat usein mukanaan rytmihäiriöitä.
— Lihominen kasvattaa haitallisten rytmihäiriöiden, kuten eteisvärinän, riskiä, joten painonhallintaa ja kohtuullista kuntoliikuntaa en voi liiaksi mainostaa. Näen vastaanotollani yhä nuorempia rytmihäiriöpotilaita, joilla ongelmien taustalla on ylipaino ja vähäiseksi jäänyt liikunta. Sydän rakastaa sitä, että sille annetaan säännöllisesti reipasta tekemistä, kardiologi Sinikka Pohjola-Sintonen suosittelee.

Lue lisää 4 x rytmihäiriö

  • Sinussolmuke on erilaistuneesta sydänlihaskudoksesta muodostunut, oikean eteisen seinämässä sijaitseva nauhamainen alue, josta sydämen supistusimpulssi alkaa.
  • EKG eli sydänfilmi mittaa ja piirtää käyrän sydämen sähköisestä toiminnasta. Sähkö­impulssi saa alkunsa noin kerran sekunnissa sydämen sinussolmukkeesta, josta se leviää edelleen. EKG-laite mittaa ihon päältä nämä heikot sähkövirtaukset. Sydämen sairaudet voivat näkyä käyrässä.
  • Holtteri-tutkimus rekisteröi jokaisen sydämen sykähdyksen 24–72 tunnin ajan. Rinta­kehään liimataan elektrodeja, jotka kytketään vyötäröllä kannettavaan nauhuriin.