Kapea ranne on täynnä luita, hermoja, jänteitä ja verisuonia. Paljon käytetty nivel altistuu helposti rasitukselle ja vammoille.

Särkeekö arkiaskareiden hoitaminen ranteita? Säteileekö kipu ranteesta sormiin tai kyynärvarteen? Heräätkö yöllä ranteen puutumiseen?

Ainakin hetkellisesti ranteessa voi tuntua muisto rasituksesta, huonosta työskentelyasennosta tai kaatumisesta. Se ei ole harvinaista, sillä meillä kädellisillä ranteen rakenne mahdollistaa kämmenen monensuuntaisen liikkeen, ja kädet ovat ahkerassa käytössä. Ranteessa on oikeastaan peräkkäin kaksi niveltä, jotka liikkuvat yhdessä siten, että rannetta voi koukistaa ja ojentaa sekä taivuttaa sivuille.

KAATUMISEN LASKUA

Rannevaivat voidaan karkeasti jakaa sairauksiin ja vammoihin. Huomattava osa työtapaturmista on käsivammoja. Moni satuttaa ranteensa kaatuessaan, kun suojaa refleksinomaisesti vartaloa maahan iskeytymiseltä.

Värttinäluu kulkee peukalon puolella käsivarressa ja se muodostaa pikkusormen puoleisen kyynärluun kanssa kyynärvarren. Kun vartalon paino tulee yllättäen ranteen päälle, vaarana on värttinäluun ja kyynärvarren alaosan murtuma.
Kaatumismurtuman riski kasvaa yli 50-vuotiailla, joiden luuston haurastuminen on jo alkanut.

KUVAKAAN EI AINA KERRO

Myös pitkien käsivarren luiden alapuolella ranteessa sijaitseva veneluu saattaa murtua, jos käden päälle kaatuu. Vammaa ei aina huomaa.

— Veneluun murtuma voi joskus olla hyvinkin vähäoireinen, käsikirurgian dosentti, ylilääkäri Jorma Ryhänen Oulun Terveystalosta kertoo.

Veneluun murtuma tulisikin löytää nopeasti. Tämä siksi, että sen murtumat luutuvat muita hitaammin, koska veneluun verenkierto tulee sormien puolelta ikään kuin vastasuuntaan. Diagnosointi ei kuitenkaan ole helppoa, sillä veneluun murtuma ei aina näy edes tuoreista röntgenkuvista.

Jos siis on kaatunut ja kipu jatkuu, ranne kannattaa kuvata uudelleen parin viikon sisällä.

Nuorten kyynärluut ovat kestäviä, mutta veneluut voivat heilläkin murtua. Näin saattaa käydä esimerkiksi jos kaatuu käden päälle vauhdikkaassa liikunnassa, kuten rullalautailussa.

— Nivelsidekin voi revetä. Jos vamma jää hoitamatta, seurauksena on pahimmillaan pikkuhiljaa ranneniveltä tuhoava nivelrikko, Ryhänen sanoo.

Tyypillinen käden nivelsidevamma on hiihtäjänpeukalo. Se on peukalon tyven vamma, jossa kämmenluun ja peukalon ensimmäisen sormiluun peukalon puolelta repeää nivelside. Nimensä vamma on saanut siitä, että sauva kädessä kaatuessa juuri tämä nivelside repeää helposti. Nivelsiteen kiinnittymiskohdasta irtoaa joskus myös pieni luukappale eli kiinnittymiskohdan luu.

— Vamma on yleensä leikattavissa kuntoon, käsikirurgi Jorma Ryhänen sanoo.

VASTALÄÄKETTÄ RASITUKSEEN

Ranteen raju kuormitus, vaikka painavia taakkoja nostellessa, tai yksitoikkoiset toistoliikkeet aiheuttavat rasitusvammoja. Klassinen esimerkki on päätetyö, jossa ranteet ovat jatkuvasti pienessä jännityksessä sekä näppäimistöä että hiirtä käyttäessä.

Särkyä voi aiheuttaa myös käsien tavallisesta poikkeava rasittaminen, vaikkapa kodin remontointi, jos vastaavaa ei ole tottunut tekemään.

Rasitusperäisten vammojen tehokkain hoito on ennalta ehkäisy.

— Paras lääke rannevaivoihin on tasapainottaa rasituksen ja levon määrää. Töissä se tarkoittaa taukojen pitämistä, jolloin voi levon lisäksi tehdä palautumista edesauttavia vastaliikkeitä, fysioterapeutti Saara Raatikainen sanoo.

Ranteita voi särkeä niin rasituksen aikana kuin viiveellä vasta rasituksen jälkeen, esimerkiksi öisin. Akuuttia särkyä lievittävät lepo ja tulehduskipulääkkeet.

— Jos lihasperäiset kivut pitkittyvät, lämmin saattaa tehdä hyvää, Saara Raatikainen neuvoo.

Silloin kannattaa kokeilla ranteenlämmittimiä tai lämpötyynyä.
Jos taas kivun syynä on tulehdus, kylmähoito tuo usein helpotusta. On kuitenkin hyvä muistaa, että hermoperäisiä kipuja kylmä voi ärsyttää.

Kun kipu on saatu rauhoittumaan, ranteen rasituskestävyyttä voi ryhtyä vähitellen parantamaan voimisteluliikkeillä.

RANNE VOI SAIRASTUA

Ranteen sairauksista tutuimpia ovat jännetulehdus, jännetuppitulehdus ja rannekanavaoireyhtymä. Ensiksi mainitut ovat usein rasitusvammoja ja johtuvat pitkään jatkuneesta yksitoikkoisesta toistoliikkeestä.

Potilaan ajaa hoitoon yleensä kova tai pitkittynyt kipu ja mahdollisesti tästä johtuva tilapäinen työkyvyttömyys. Jännetuppi tulehduksessa pitkittynyttä kipua ja jännetupen turvotusta voidaan hoitaa kipulääkkeiden lisäksi paikallisilla kortisoniruiskeilla. Joskus ahtautunut jännetuppi saattaa vaatia leikkaushoitoa.

HERMO POIS PINTEESTÄ

Rannekanavaoireyhtymässä ranteessa kulkeva keskihermo joutuu puristuksiin ranneluiden muodostamassa kanavassa. Peukalon viereiset sormet puutuvat ja niitä pistelee. Tuntemukset säteilevät käsivarsiin. Puutuminen saattaa herättää keskellä yötä ja kättä pitää ravistella ja hieroa. Aamuisin sormet voivat olla turpeat ja kömpelöt, esineitä saattaa pudota käsistä tai vaatteiden napittaminen ei onnistu.

Usein rannekanavaoireyhtymän syy on epäselvä, mutta riskitekijöitä ovat nosto- ja toistotyö. Ranteen rasitus lisää oireita.

— Syynä voi olla ranteen turvotusta lisäävä sairaus, kuten nivelrikko, tai poikkeava kuormitus, mutta usein säikäyttävän oireen syy jää epäselväksi, käsikirurgi Jorma Ryhänen sanoo.

Diagnoosi varmistetaan ENMG-tutkimuksella eli hermoratatutkimuksella.
Rannekanava-ahtautumaa voidaan hoitaa kortisonipistoksella rannekanavaan ja ranteen lastoittamisella, mutta parhaiten auttaa paikallispuudutuksessa suoritettu leikkaus, jolla pinteessä oleva hermo vapautetaan.

REUMA VAI MUU TULEHDUS?

Nivelreumakin saattaa iskeä ranteeseen, vaikka sen yleisimmät paikat ovat rystyset ja päkiät sekä sormien keskinivelet. Reuma alkaa nivelien arkuudella, vähintään tunnin kestävällä aamujäykkyydellä ja turvotuksella. Myöhemmässä vaiheessa alkaa särky. Reuma todetaan lääkärintutkimuksen, laboratoriokokeiden ja kuvantamistutkimusten perusteella. Sairautta hoidetaan reumalääkkeillä ja fysioterapialla.

Iäkkäille ihmisille tyypillistä nivelrikkoa tavataan myös ranteessa. Harvoin se kuitenkin iskee pelkästään ranteeseen, paitsi jos ranne on vammautunut.

Nivelrikon seurauksena sorminiveliin saattaa tulla kyhmyjä, liikaa naksumista ja virheasentoja. Käsiä särkee. Alkusyynä on usein toistoliike, joka kuormittaa koko käden lihaksistoon kulkevia jänteitä.

— Röntgenkuvauksella varmistetaan, onko kyse nivelrikosta. Hoito on lähinnä oireiden lievittämistä kipulääkkeillä, paikallisin kortisonipistoksin, rannetuilla ja lämpöhoidolla, kertoo terveyskeskuslääkäri Pekka Kirstilä.

Reaktiivinen niveltulehdus voi yllättää hengitystie- tai suolistoinfektion jälkitautina. Se saattaa tulla mihin tahansa niveleen, myös ranteeseen.

— Reaktiivinen tulehdus saattaa olla viatonta kolotusta, joka menee omia aikojaan ohi. Se ei ole ongelmallinen tai vakava, mutta mahdollisuus kannattaa huomioida, Pekka Kirstilä huomauttaa.

VAARATON PALLO RANTEESSA

Hyytelörakoksi kutsutaan pinkeää nivelkalvon tai jännetupen pullistumaa, joka sisältää hyytelömäistä nestettä. Se ei yleensä aiheuta kipua, mutta voi säikäyttää ja tuoda mieleen kasvaimen. Kuitenkin hyvin harvoin käden patin syitä ovat muut luun, jänteen tai pehmytkudoksen kasvaimet tai rakkulat.

Hyytelörakko on yleensä sormenpään kokoinen. Se aiheuttaa korkeintaan lievää kipua ja haittaa lähinnä olemassaolollaan. Yleensä rakko häviää omia aikojaan, jos vain jaksaa odottaa. Jos se on hankalassa paikassa ja haittaa askareita, hyytelörakko voidaan tyhjentää punktiolla ja ruiskuttaa onteloon kortisonia. Se kuitenkin täyttyy helposti uudestaan. Tätä voidaan ehkäistä hieromalla rakkoa. Joskus hyytelörakko saatetaan leikata puudutuksella päiväkirurgiassa.

ENSIAPU

  1. Lopeta ranteen rasittaminen.
  2. Tue ranne kevyesti, rentouta.
  3. Vamman päälle kylmähaude tai -geeli.
  4. Jos kipu jatkuu, kokeile lämpöpakkausta.

Katso myös
Jumppaa voimaa ranteeseen

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.