Kova rasva nostaa kolesterolia ja kolesterolin aiheuttaman sydäntautiriskin voi nähdä jo mikroskoopillakin rasvapatteina suonenseinämissä. Väitteisiin rasvoista ja statiineista vastaa professori Petri Kovanen Wihurin tutkimuslaitoksesta.

1. Jos kokonaiskolesteroli on yli 5, sitä pitää alentaa.

Tarua. Kokonaiskolesteroli-arvoon tuijottaminen on mennyttä aikaa. Sen mittaaminen saattaa riittää silloin, kun kokonaiskolesteroli on alle 5 (esimerkiksi 4,5) eikä henkilöllä ole mitään muita sydän- ja verisuonitautivaaraan viittaavia tekijöitä. Hän elää terveellisesti, eli ei tupakoi, harrastaa liikuntaa, on normaalipainoinen eikä hänellä ole verenpainetautia eikä sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Myöskään suvussa ei ole varhaista valtimotautia. Jos kokonaiskolesteroli on yli 5, tulee aina katsoa koko rasvapaketti. Vain näin saa käsityksen siitä, onko aihetta rasvaremonttiin.

2. LDL-kolesteroli on pahaa.

Totta. LDL-kolesteroli on sepelvaltimotaudin aiheuttaja. Jos sen pitoisuus pysyisi samana kuin vastasyntyneellä eli 1,5, ei sepelvaltimotautia syntyisi. Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että kolesterolipatit voidaan sulattaa pois sepelvaltimoista, jos LDL-kolesterolitasoa alennetaan voimakkaasti eli se on alle 2, mieluummin jopa 1,3. Tämä on mahdollista vain lääkkeiden avulla.

3. HDL-kolesteroli on hyvää.

Totta. HDL-kolesteroli on matkalla pois valtimoahtautumista. Hyvän kolesterolin tulee olla yli 1, mutta siihen on vaikea vaikuttaa, koska se määräytyy vahvasti sukupuolen ja perimän mukaan. Miehillä HDL-kolesteroli on keskimäärin 1,3 ja naisilla 1,5.

4. Tärkeämpää kuin kokonaiskolesteroli on hyvän ja huonon kolesterolin suhde.

Totta. Sitä parempi, mitä enemmän hyvää ja mitä vähemmän huonoa. Käytännössä seurataan kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhdetta: sen pitäisi olla korkeintaan 4. Eli jos kokonaiskolesterolisi on 5, tulisi HDL-kolesterolia olla siitä yksi neljäsosa eli 1,25. Naisilla näkee usein HDL-arvoja, jotka ovat yli 2, jopa 2,5. Silloin kokonaiskolesterolikin saattaa olla yli 5 pelkästään hyvän kolesterolin vuoksi, ja kolesteroli-ahdistuksen voi unohtaa.

5. Kolesteroliarvolla ei ole mitään tekemistä sydäntautiriskin kanssa.

Tarua. Kolesteroliarvot vaikuttavat eniten sydäntautiriskiimme. Sepelvaltimotauti, joka on tärkein syy sydäntauteihin, syntyy, kun veressä kiertää tavallista enemmän pahaa LDL-kolesterolia. Osa siitä joutuu sepelvaltimoiden seinämään, johon se myös jää.

Jos uutta kolesterolia tulee enemmän kuin vanhaa ehditään lakaista takaisin verenkiertoon, valtimon seinämään kertyy pahaa LDL-kolesterolia kolesterolipaakuiksi eli plakeiksi. Plakki voi revetä ja aiheuttaa sydäninfarktin. Kolesterolin aiheuttaman sydäntautiriskin voi nähdä mikroskoopillakin helposti – ei siinä enää mystiikkaa ole.

6. Kova rasva nostaa kolesterolia enemmän kuin kananmuna ja äyriäiset.

Totta. Tyydyttynyt rasva on suurin kolesteroliarvojen nostaja. Kovan eläinrasvan vaihtaminen pehmeään rasvaan, öljyihin ja margariiniin, vähentää pahaa LDL-kolesterolia. Siihen pitää rasvaremontissa keskittyä.

Vaikka yhdessä kananmunan keltuaisessa on yli 200 milligrammaa kolesterolia, sen vaikutus kolesteroliin on yksilöllinen.

Suositusten mukaan päivittäinen enimmäismäärä kolesterolia on 300 milligrammaa. Käytännössä äyriäisten syömiselle ei ole rajoituksia, vaikka niissäkin on kolesterolia. Sallivuus johtuu siitä, että sekä kananmunassa että äyriäisissä on myös terveellisiä rasvoja, jotka pitävät veren rasvatasot kunnossa, toisin kuin maitorasva ja ihra, jossa kolesterolin kyytipoikana ovat kovat rasvahapot.

7. Ei ole todistettu, että kovien rasvojen käyttö aiheuttaa sydäntauteja.

Tarua. Kovat rasvat nostavat pahan LDL-kolesterolin tasoa, joka puolestaan aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja. Niinpä rasvaremontin tärkein korjausliike on kovan rasvan vaihtaminen pehmeään.

Väite on helppo kumota juuri Suomessa. Elämäntapamuutokset Pohjois-Karjalassa vähensivät keski-ikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuutta 80 prosenttia muutaman kymmenen vuoden aikana. Putoamisvauhti on maailmanennätys, ja sen maine on kiirinyt kaikkialla kuin aikoinaan talvisodan ihme. Tärkeimpänä syynä loistokkaaseen tulokseen on ollut kovan eläinrasvan vähentäminen ja sen seurauksena tapahtunut kolesterolitasojen lasku. Lähdettiin liikkeelle 7,5:stä ja nyt ollaan hieman yli 5:ssä. Valtava ihmiskoe onnistui.

8. Jos karsii ruokavalion rasvattomaksi, kolesterolitasapaino huononee.

Totta. Rasvaton ruokavalio on huonoin ratkaisu. Kokonaiskolesteroli kyllä pienenee mutta samalla pienenee myös hyvän HDL-kolesterolin osuus.
Lisäksi rasvaton ruokavalio ei pidä nälkää ja lisää hiilihydraattien syömistä. Nopeiden hiilihydraattien, kuten sokerien, ylen-määräinen käyttö lihottaa ja sitä kautta häiritsee sokeriaineenvaihduntaa. Siihen liittyvä insuliinin tehon heikkeneminen alentaa sekin osaltaan hyvää HDL-kolesterolia.

Rasvaremontissa pitää ottaa järki käteen. Elimistömme tarvitsee energiaa myös rasvasta, ja lisäksi siinä on vitamiineja ja elintärkeitä rasvahappoja. Tärkeintä on rasvan laadun parantaminen.

9. Liikkumalla ja syömällä terveellisesti voi parantaa kolesteroliaan.

Totta. Liikkumalla ja syömällä terveellisesti voi lisätä hieman hyvää HDL-kolesterolia, esimerkiksi 1:sta 1,2:een. LDL-kolesterolikin laskee ja suhde paranee.

Mutta jos hyvä HDL-kolesteroli on laskenut siksi, että henkilö on lihonut ja hänelle on tullut niin sanottu metabolinen oireyhtymä, jossa insuliinin vaikutus on puutteellinen, voi liikkuminen, terveellinen ruokavalio ja niistä seuraava laihtuminen korjata koko aineenvaihduntaongelman.

10. Statiini-lääkkeet alentavat kolesterolia mutta eivät vähennä sydänkuolemia.

Tarua. Statiinit vähentävät pahaa LDL-kolesterolia. Kun verestä menee vähemmän kolesterolia sepelvaltimon seinämään, sinne ei synny niin paljon kolesteroli-patteja, jotka voivat revetä ja tukkia valtimon. Jos tukosta ei avata nopeasti, syntyy sydänlihaskuolio eli sydäninfarkti. Joskus äkillinen tukos aiheuttaa välittömästi sydänpysähdyksen ja kuoleman.

Suuret potilastutkimukset ovatkin osoittaneet kiistatta sen, että mitä alemmaksi LDL-kolesterolitaso lasketaan statiinihoidolla, sitä pienempi on sydänkohtauksen ja -kuoleman vaara.

11. Kaikki hyötyisivät statiinilääkityksestä.

Tarua ja ripaus totuuttakin. Jos potilaan sydänkohtauksen vaara on pieni, on odotettavissa oleva hyötykin pieni. Jos vaara on suuri, on hyötykin suurempi. Niin kauan kuin emme osaa ennustaa yksittäisen potilaan kuolintapaa ja kuolinhetkeä, emme osaa myöskään varmuudella ennustaa sitä, kuka hyötyy ja kuka taas ei hyödy statiineista.  Todennäköisyyslaskelmat ovat joukko-oppia mutta oma sairastuminen tai kuolema henkilökohtainen tapahtuma.

12. Statiineilla on vakavia sivuvaikutuksia.

Tarua. Oikein käytettynä statiinit ovat turvallisia lääkkeitä. Tiettävästi Suomessa ei kukaan ole kuollut niiden aiheuttamiin haittoihin. Ikävimmät vaikutukset kohdistuvat lihaksiin: Lihakset tulevat kipeiksi tai heikoiksi. Voi olla kävelyväsymystä tai lihaskipuja levossakin. Toinen haittavaikutus on verensokerin lievä suureneminen. Tätä vaikutusta ei ole todettu niillä, jotka noudattavat terveellistä ruokavaliota eivätkä liho.

Vaihtoehtojakin LDL-kolesterolin lääkkeelliseen alentamiseen on: elämäntaparemontin lisäksi kolesterolin imeytymistä estävä etsetimibilääke.

Lue lisää Veren kolesterolista, Paha kolesteroli laskuun

Kolesterolia saamme vain eläinperäisestä ravinnosta. Kasveissa ei ole kolesterolia,  päinvastoin kasvisterolit estävät kolesterolin imeytymistä ja alentavat veren kolesterolitasoa.

Suurin osa kolesterolista syntyy kuitenkin omassa maksassamme. Päivittäin saamme noin 300 milligrammaa kolesterolia ravinnosta, mutta oma maksamme tuottaa sitä noin 1 000 milligrammaa eli 1 gramman.

Vaikka emme söisi kolesterolia, maksa jatkaa kolesterolin tuotantoaan. Mutta tuotantoteho on tarkoin säädelty. Maksa tuottaa kolesterolia juuri sen verran kuin elimistömme tarvitsee.

Kaikilla tämä maksan säätely ei toimi yhtä hyvin. Sen vuoksi esimerkiksi kananmunan kolesterolia nostava vaikutus vaihtelee. Joillakuilla maksa jatkaa kolesterolin tuottamista, vaikka he söisivät monta munaa päivässä. Silloin veren kolesterolitaso voi nousta.

Vierailija

Rasvaremontti vai kolesterolilääke?

Oikeasti jos on asiantuntija-asemassa ja on ollut rankasti jostain asiasta väärässä niin siihen tarvitaan aika suuri ihminen että ego kestää myöntää olleensa kenties vuosikymmeniä väärässä. Meillä on niin voimakas sisäsyntyinen tarve säilyttää itsestämme mielihyvänsävyinen kokemus, että väärässä olemisen myöntäminen aiheuttaa kirvelevää häpeää, joka on niitä tunteita mitä kaikkein voimakkaimmin pyritään välttämään. https://www.facebook.com/christer.sundqvist/posts/10152578876423171
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti