Kova rasva nostaa kolesterolia ja kolesterolin aiheuttaman sydäntautiriskin voi nähdä jo mikroskoopillakin rasvapatteina suonenseinämissä. Väitteisiin rasvoista ja statiineista vastaa professori Petri Kovanen Wihurin tutkimuslaitoksesta.

1. Jos kokonaiskolesteroli on yli 5, sitä pitää alentaa.

Tarua. Kokonaiskolesteroli-arvoon tuijottaminen on mennyttä aikaa. Sen mittaaminen saattaa riittää silloin, kun kokonaiskolesteroli on alle 5 (esimerkiksi 4,5) eikä henkilöllä ole mitään muita sydän- ja verisuonitautivaaraan viittaavia tekijöitä. Hän elää terveellisesti, eli ei tupakoi, harrastaa liikuntaa, on normaalipainoinen eikä hänellä ole verenpainetautia eikä sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Myöskään suvussa ei ole varhaista valtimotautia. Jos kokonaiskolesteroli on yli 5, tulee aina katsoa koko rasvapaketti. Vain näin saa käsityksen siitä, onko aihetta rasvaremonttiin.

2. LDL-kolesteroli on pahaa.

Totta. LDL-kolesteroli on sepelvaltimotaudin aiheuttaja. Jos sen pitoisuus pysyisi samana kuin vastasyntyneellä eli 1,5, ei sepelvaltimotautia syntyisi. Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että kolesterolipatit voidaan sulattaa pois sepelvaltimoista, jos LDL-kolesterolitasoa alennetaan voimakkaasti eli se on alle 2, mieluummin jopa 1,3. Tämä on mahdollista vain lääkkeiden avulla.

3. HDL-kolesteroli on hyvää.

Totta. HDL-kolesteroli on matkalla pois valtimoahtautumista. Hyvän kolesterolin tulee olla yli 1, mutta siihen on vaikea vaikuttaa, koska se määräytyy vahvasti sukupuolen ja perimän mukaan. Miehillä HDL-kolesteroli on keskimäärin 1,3 ja naisilla 1,5.

4. Tärkeämpää kuin kokonaiskolesteroli on hyvän ja huonon kolesterolin suhde.

Totta. Sitä parempi, mitä enemmän hyvää ja mitä vähemmän huonoa. Käytännössä seurataan kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhdetta: sen pitäisi olla korkeintaan 4. Eli jos kokonaiskolesterolisi on 5, tulisi HDL-kolesterolia olla siitä yksi neljäsosa eli 1,25. Naisilla näkee usein HDL-arvoja, jotka ovat yli 2, jopa 2,5. Silloin kokonaiskolesterolikin saattaa olla yli 5 pelkästään hyvän kolesterolin vuoksi, ja kolesteroli-ahdistuksen voi unohtaa.

5. Kolesteroliarvolla ei ole mitään tekemistä sydäntautiriskin kanssa.

Tarua. Kolesteroliarvot vaikuttavat eniten sydäntautiriskiimme. Sepelvaltimotauti, joka on tärkein syy sydäntauteihin, syntyy, kun veressä kiertää tavallista enemmän pahaa LDL-kolesterolia. Osa siitä joutuu sepelvaltimoiden seinämään, johon se myös jää.

Jos uutta kolesterolia tulee enemmän kuin vanhaa ehditään lakaista takaisin verenkiertoon, valtimon seinämään kertyy pahaa LDL-kolesterolia kolesterolipaakuiksi eli plakeiksi. Plakki voi revetä ja aiheuttaa sydäninfarktin. Kolesterolin aiheuttaman sydäntautiriskin voi nähdä mikroskoopillakin helposti – ei siinä enää mystiikkaa ole.

6. Kova rasva nostaa kolesterolia enemmän kuin kananmuna ja äyriäiset.

Totta. Tyydyttynyt rasva on suurin kolesteroliarvojen nostaja. Kovan eläinrasvan vaihtaminen pehmeään rasvaan, öljyihin ja margariiniin, vähentää pahaa LDL-kolesterolia. Siihen pitää rasvaremontissa keskittyä.

Vaikka yhdessä kananmunan keltuaisessa on yli 200 milligrammaa kolesterolia, sen vaikutus kolesteroliin on yksilöllinen.

Suositusten mukaan päivittäinen enimmäismäärä kolesterolia on 300 milligrammaa. Käytännössä äyriäisten syömiselle ei ole rajoituksia, vaikka niissäkin on kolesterolia. Sallivuus johtuu siitä, että sekä kananmunassa että äyriäisissä on myös terveellisiä rasvoja, jotka pitävät veren rasvatasot kunnossa, toisin kuin maitorasva ja ihra, jossa kolesterolin kyytipoikana ovat kovat rasvahapot.

7. Ei ole todistettu, että kovien rasvojen käyttö aiheuttaa sydäntauteja.

Tarua. Kovat rasvat nostavat pahan LDL-kolesterolin tasoa, joka puolestaan aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja. Niinpä rasvaremontin tärkein korjausliike on kovan rasvan vaihtaminen pehmeään.

Väite on helppo kumota juuri Suomessa. Elämäntapamuutokset Pohjois-Karjalassa vähensivät keski-ikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuutta 80 prosenttia muutaman kymmenen vuoden aikana. Putoamisvauhti on maailmanennätys, ja sen maine on kiirinyt kaikkialla kuin aikoinaan talvisodan ihme. Tärkeimpänä syynä loistokkaaseen tulokseen on ollut kovan eläinrasvan vähentäminen ja sen seurauksena tapahtunut kolesterolitasojen lasku. Lähdettiin liikkeelle 7,5:stä ja nyt ollaan hieman yli 5:ssä. Valtava ihmiskoe onnistui.

8. Jos karsii ruokavalion rasvattomaksi, kolesterolitasapaino huononee.

Totta. Rasvaton ruokavalio on huonoin ratkaisu. Kokonaiskolesteroli kyllä pienenee mutta samalla pienenee myös hyvän HDL-kolesterolin osuus.
Lisäksi rasvaton ruokavalio ei pidä nälkää ja lisää hiilihydraattien syömistä. Nopeiden hiilihydraattien, kuten sokerien, ylen-määräinen käyttö lihottaa ja sitä kautta häiritsee sokeriaineenvaihduntaa. Siihen liittyvä insuliinin tehon heikkeneminen alentaa sekin osaltaan hyvää HDL-kolesterolia.

Rasvaremontissa pitää ottaa järki käteen. Elimistömme tarvitsee energiaa myös rasvasta, ja lisäksi siinä on vitamiineja ja elintärkeitä rasvahappoja. Tärkeintä on rasvan laadun parantaminen.

9. Liikkumalla ja syömällä terveellisesti voi parantaa kolesteroliaan.

Totta. Liikkumalla ja syömällä terveellisesti voi lisätä hieman hyvää HDL-kolesterolia, esimerkiksi 1:sta 1,2:een. LDL-kolesterolikin laskee ja suhde paranee.

Mutta jos hyvä HDL-kolesteroli on laskenut siksi, että henkilö on lihonut ja hänelle on tullut niin sanottu metabolinen oireyhtymä, jossa insuliinin vaikutus on puutteellinen, voi liikkuminen, terveellinen ruokavalio ja niistä seuraava laihtuminen korjata koko aineenvaihduntaongelman.

10. Statiini-lääkkeet alentavat kolesterolia mutta eivät vähennä sydänkuolemia.

Tarua. Statiinit vähentävät pahaa LDL-kolesterolia. Kun verestä menee vähemmän kolesterolia sepelvaltimon seinämään, sinne ei synny niin paljon kolesteroli-patteja, jotka voivat revetä ja tukkia valtimon. Jos tukosta ei avata nopeasti, syntyy sydänlihaskuolio eli sydäninfarkti. Joskus äkillinen tukos aiheuttaa välittömästi sydänpysähdyksen ja kuoleman.

Suuret potilastutkimukset ovatkin osoittaneet kiistatta sen, että mitä alemmaksi LDL-kolesterolitaso lasketaan statiinihoidolla, sitä pienempi on sydänkohtauksen ja -kuoleman vaara.

11. Kaikki hyötyisivät statiinilääkityksestä.

Tarua ja ripaus totuuttakin. Jos potilaan sydänkohtauksen vaara on pieni, on odotettavissa oleva hyötykin pieni. Jos vaara on suuri, on hyötykin suurempi. Niin kauan kuin emme osaa ennustaa yksittäisen potilaan kuolintapaa ja kuolinhetkeä, emme osaa myöskään varmuudella ennustaa sitä, kuka hyötyy ja kuka taas ei hyödy statiineista.  Todennäköisyyslaskelmat ovat joukko-oppia mutta oma sairastuminen tai kuolema henkilökohtainen tapahtuma.

12. Statiineilla on vakavia sivuvaikutuksia.

Tarua. Oikein käytettynä statiinit ovat turvallisia lääkkeitä. Tiettävästi Suomessa ei kukaan ole kuollut niiden aiheuttamiin haittoihin. Ikävimmät vaikutukset kohdistuvat lihaksiin: Lihakset tulevat kipeiksi tai heikoiksi. Voi olla kävelyväsymystä tai lihaskipuja levossakin. Toinen haittavaikutus on verensokerin lievä suureneminen. Tätä vaikutusta ei ole todettu niillä, jotka noudattavat terveellistä ruokavaliota eivätkä liho.

Vaihtoehtojakin LDL-kolesterolin lääkkeelliseen alentamiseen on: elämäntaparemontin lisäksi kolesterolin imeytymistä estävä etsetimibilääke.

Lue lisää Veren kolesterolista, Paha kolesteroli laskuun

Kolesterolia saamme vain eläinperäisestä ravinnosta. Kasveissa ei ole kolesterolia,  päinvastoin kasvisterolit estävät kolesterolin imeytymistä ja alentavat veren kolesterolitasoa.

Suurin osa kolesterolista syntyy kuitenkin omassa maksassamme. Päivittäin saamme noin 300 milligrammaa kolesterolia ravinnosta, mutta oma maksamme tuottaa sitä noin 1 000 milligrammaa eli 1 gramman.

Vaikka emme söisi kolesterolia, maksa jatkaa kolesterolin tuotantoaan. Mutta tuotantoteho on tarkoin säädelty. Maksa tuottaa kolesterolia juuri sen verran kuin elimistömme tarvitsee.

Kaikilla tämä maksan säätely ei toimi yhtä hyvin. Sen vuoksi esimerkiksi kananmunan kolesterolia nostava vaikutus vaihtelee. Joillakuilla maksa jatkaa kolesterolin tuottamista, vaikka he söisivät monta munaa päivässä. Silloin veren kolesterolitaso voi nousta.

Rasvaremontti vai kolesterolilääke?

Oikeasti jos on asiantuntija-asemassa ja on ollut rankasti jostain asiasta väärässä niin siihen tarvitaan aika suuri ihminen että ego kestää myöntää olleensa kenties vuosikymmeniä väärässä. Meillä on niin voimakas sisäsyntyinen tarve säilyttää itsestämme mielihyvänsävyinen kokemus, että väärässä olemisen myöntäminen aiheuttaa kirvelevää häpeää, joka on niitä tunteita mitä kaikkein voimakkaimmin pyritään välttämään. https://www.facebook.com/christer.sundqvist/posts/10152578876423171
Lue kommentti