Kova rasva nostaa kolesterolia ja kolesterolin aiheuttaman sydäntautiriskin voi nähdä jo mikroskoopillakin rasvapatteina suonenseinämissä. Väitteisiin rasvoista ja statiineista vastaa professori Petri Kovanen Wihurin tutkimuslaitoksesta.

1. Jos kokonaiskolesteroli on yli 5, sitä pitää alentaa.

Tarua. Kokonaiskolesteroli-arvoon tuijottaminen on mennyttä aikaa. Sen mittaaminen saattaa riittää silloin, kun kokonaiskolesteroli on alle 5 (esimerkiksi 4,5) eikä henkilöllä ole mitään muita sydän- ja verisuonitautivaaraan viittaavia tekijöitä. Hän elää terveellisesti, eli ei tupakoi, harrastaa liikuntaa, on normaalipainoinen eikä hänellä ole verenpainetautia eikä sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Myöskään suvussa ei ole varhaista valtimotautia. Jos kokonaiskolesteroli on yli 5, tulee aina katsoa koko rasvapaketti. Vain näin saa käsityksen siitä, onko aihetta rasvaremonttiin.

2. LDL-kolesteroli on pahaa.

Totta. LDL-kolesteroli on sepelvaltimotaudin aiheuttaja. Jos sen pitoisuus pysyisi samana kuin vastasyntyneellä eli 1,5, ei sepelvaltimotautia syntyisi. Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että kolesterolipatit voidaan sulattaa pois sepelvaltimoista, jos LDL-kolesterolitasoa alennetaan voimakkaasti eli se on alle 2, mieluummin jopa 1,3. Tämä on mahdollista vain lääkkeiden avulla.

3. HDL-kolesteroli on hyvää.

Totta. HDL-kolesteroli on matkalla pois valtimoahtautumista. Hyvän kolesterolin tulee olla yli 1, mutta siihen on vaikea vaikuttaa, koska se määräytyy vahvasti sukupuolen ja perimän mukaan. Miehillä HDL-kolesteroli on keskimäärin 1,3 ja naisilla 1,5.

4. Tärkeämpää kuin kokonaiskolesteroli on hyvän ja huonon kolesterolin suhde.

Totta. Sitä parempi, mitä enemmän hyvää ja mitä vähemmän huonoa. Käytännössä seurataan kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhdetta: sen pitäisi olla korkeintaan 4. Eli jos kokonaiskolesterolisi on 5, tulisi HDL-kolesterolia olla siitä yksi neljäsosa eli 1,25. Naisilla näkee usein HDL-arvoja, jotka ovat yli 2, jopa 2,5. Silloin kokonaiskolesterolikin saattaa olla yli 5 pelkästään hyvän kolesterolin vuoksi, ja kolesteroli-ahdistuksen voi unohtaa.

5. Kolesteroliarvolla ei ole mitään tekemistä sydäntautiriskin kanssa.

Tarua. Kolesteroliarvot vaikuttavat eniten sydäntautiriskiimme. Sepelvaltimotauti, joka on tärkein syy sydäntauteihin, syntyy, kun veressä kiertää tavallista enemmän pahaa LDL-kolesterolia. Osa siitä joutuu sepelvaltimoiden seinämään, johon se myös jää.

Jos uutta kolesterolia tulee enemmän kuin vanhaa ehditään lakaista takaisin verenkiertoon, valtimon seinämään kertyy pahaa LDL-kolesterolia kolesterolipaakuiksi eli plakeiksi. Plakki voi revetä ja aiheuttaa sydäninfarktin. Kolesterolin aiheuttaman sydäntautiriskin voi nähdä mikroskoopillakin helposti – ei siinä enää mystiikkaa ole.

6. Kova rasva nostaa kolesterolia enemmän kuin kananmuna ja äyriäiset.

Totta. Tyydyttynyt rasva on suurin kolesteroliarvojen nostaja. Kovan eläinrasvan vaihtaminen pehmeään rasvaan, öljyihin ja margariiniin, vähentää pahaa LDL-kolesterolia. Siihen pitää rasvaremontissa keskittyä.

Vaikka yhdessä kananmunan keltuaisessa on yli 200 milligrammaa kolesterolia, sen vaikutus kolesteroliin on yksilöllinen.

Suositusten mukaan päivittäinen enimmäismäärä kolesterolia on 300 milligrammaa. Käytännössä äyriäisten syömiselle ei ole rajoituksia, vaikka niissäkin on kolesterolia. Sallivuus johtuu siitä, että sekä kananmunassa että äyriäisissä on myös terveellisiä rasvoja, jotka pitävät veren rasvatasot kunnossa, toisin kuin maitorasva ja ihra, jossa kolesterolin kyytipoikana ovat kovat rasvahapot.

7. Ei ole todistettu, että kovien rasvojen käyttö aiheuttaa sydäntauteja.

Tarua. Kovat rasvat nostavat pahan LDL-kolesterolin tasoa, joka puolestaan aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja. Niinpä rasvaremontin tärkein korjausliike on kovan rasvan vaihtaminen pehmeään.

Väite on helppo kumota juuri Suomessa. Elämäntapamuutokset Pohjois-Karjalassa vähensivät keski-ikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuutta 80 prosenttia muutaman kymmenen vuoden aikana. Putoamisvauhti on maailmanennätys, ja sen maine on kiirinyt kaikkialla kuin aikoinaan talvisodan ihme. Tärkeimpänä syynä loistokkaaseen tulokseen on ollut kovan eläinrasvan vähentäminen ja sen seurauksena tapahtunut kolesterolitasojen lasku. Lähdettiin liikkeelle 7,5:stä ja nyt ollaan hieman yli 5:ssä. Valtava ihmiskoe onnistui.

8. Jos karsii ruokavalion rasvattomaksi, kolesterolitasapaino huononee.

Totta. Rasvaton ruokavalio on huonoin ratkaisu. Kokonaiskolesteroli kyllä pienenee mutta samalla pienenee myös hyvän HDL-kolesterolin osuus.
Lisäksi rasvaton ruokavalio ei pidä nälkää ja lisää hiilihydraattien syömistä. Nopeiden hiilihydraattien, kuten sokerien, ylen-määräinen käyttö lihottaa ja sitä kautta häiritsee sokeriaineenvaihduntaa. Siihen liittyvä insuliinin tehon heikkeneminen alentaa sekin osaltaan hyvää HDL-kolesterolia.

Rasvaremontissa pitää ottaa järki käteen. Elimistömme tarvitsee energiaa myös rasvasta, ja lisäksi siinä on vitamiineja ja elintärkeitä rasvahappoja. Tärkeintä on rasvan laadun parantaminen.

9. Liikkumalla ja syömällä terveellisesti voi parantaa kolesteroliaan.

Totta. Liikkumalla ja syömällä terveellisesti voi lisätä hieman hyvää HDL-kolesterolia, esimerkiksi 1:sta 1,2:een. LDL-kolesterolikin laskee ja suhde paranee.

Mutta jos hyvä HDL-kolesteroli on laskenut siksi, että henkilö on lihonut ja hänelle on tullut niin sanottu metabolinen oireyhtymä, jossa insuliinin vaikutus on puutteellinen, voi liikkuminen, terveellinen ruokavalio ja niistä seuraava laihtuminen korjata koko aineenvaihduntaongelman.

10. Statiini-lääkkeet alentavat kolesterolia mutta eivät vähennä sydänkuolemia.

Tarua. Statiinit vähentävät pahaa LDL-kolesterolia. Kun verestä menee vähemmän kolesterolia sepelvaltimon seinämään, sinne ei synny niin paljon kolesteroli-patteja, jotka voivat revetä ja tukkia valtimon. Jos tukosta ei avata nopeasti, syntyy sydänlihaskuolio eli sydäninfarkti. Joskus äkillinen tukos aiheuttaa välittömästi sydänpysähdyksen ja kuoleman.

Suuret potilastutkimukset ovatkin osoittaneet kiistatta sen, että mitä alemmaksi LDL-kolesterolitaso lasketaan statiinihoidolla, sitä pienempi on sydänkohtauksen ja -kuoleman vaara.

11. Kaikki hyötyisivät statiinilääkityksestä.

Tarua ja ripaus totuuttakin. Jos potilaan sydänkohtauksen vaara on pieni, on odotettavissa oleva hyötykin pieni. Jos vaara on suuri, on hyötykin suurempi. Niin kauan kuin emme osaa ennustaa yksittäisen potilaan kuolintapaa ja kuolinhetkeä, emme osaa myöskään varmuudella ennustaa sitä, kuka hyötyy ja kuka taas ei hyödy statiineista.  Todennäköisyyslaskelmat ovat joukko-oppia mutta oma sairastuminen tai kuolema henkilökohtainen tapahtuma.

12. Statiineilla on vakavia sivuvaikutuksia.

Tarua. Oikein käytettynä statiinit ovat turvallisia lääkkeitä. Tiettävästi Suomessa ei kukaan ole kuollut niiden aiheuttamiin haittoihin. Ikävimmät vaikutukset kohdistuvat lihaksiin: Lihakset tulevat kipeiksi tai heikoiksi. Voi olla kävelyväsymystä tai lihaskipuja levossakin. Toinen haittavaikutus on verensokerin lievä suureneminen. Tätä vaikutusta ei ole todettu niillä, jotka noudattavat terveellistä ruokavaliota eivätkä liho.

Vaihtoehtojakin LDL-kolesterolin lääkkeelliseen alentamiseen on: elämäntaparemontin lisäksi kolesterolin imeytymistä estävä etsetimibilääke.

Lue lisää Veren kolesterolista, Paha kolesteroli laskuun

Kolesterolia saamme vain eläinperäisestä ravinnosta. Kasveissa ei ole kolesterolia,  päinvastoin kasvisterolit estävät kolesterolin imeytymistä ja alentavat veren kolesterolitasoa.

Suurin osa kolesterolista syntyy kuitenkin omassa maksassamme. Päivittäin saamme noin 300 milligrammaa kolesterolia ravinnosta, mutta oma maksamme tuottaa sitä noin 1 000 milligrammaa eli 1 gramman.

Vaikka emme söisi kolesterolia, maksa jatkaa kolesterolin tuotantoaan. Mutta tuotantoteho on tarkoin säädelty. Maksa tuottaa kolesterolia juuri sen verran kuin elimistömme tarvitsee.

Kaikilla tämä maksan säätely ei toimi yhtä hyvin. Sen vuoksi esimerkiksi kananmunan kolesterolia nostava vaikutus vaihtelee. Joillakuilla maksa jatkaa kolesterolin tuottamista, vaikka he söisivät monta munaa päivässä. Silloin veren kolesterolitaso voi nousta.

Vierailija

Rasvaremontti vai kolesterolilääke?

Oikeasti jos on asiantuntija-asemassa ja on ollut rankasti jostain asiasta väärässä niin siihen tarvitaan aika suuri ihminen että ego kestää myöntää olleensa kenties vuosikymmeniä väärässä. Meillä on niin voimakas sisäsyntyinen tarve säilyttää itsestämme mielihyvänsävyinen kokemus, että väärässä olemisen myöntäminen aiheuttaa kirvelevää häpeää, joka on niitä tunteita mitä kaikkein voimakkaimmin pyritään välttämään. https://www.facebook.com/christer.sundqvist/posts/10152578876423171
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti