Vinot hampaat, hämmentynyt hymy tai syömistä vaikeuttava purenta ovat hyviä syitä oikomishoitoon. Jos sitkeytesi riittää vuoden kahden urakkaan, saat palkinnoksi täydellisyyttä hipovan hammasrivistön.

Yhtä lailla kuin lapsuudessa, myös aikuisiässä voidaan vaikuttaa hampaiden sijaintiin suussa. Oikomishoidon dosentti, erikoishammaslääkäri Janna Waltimo-Sirén Helsingin yliopistosta kertoo, että purennassa tapahtuu pieniä muutoksia läpi elämän. Kivutkin voivat alkaa vasta aikuisena.

— Hampailla on taipumus ahtautua ja esimerkiksi pienileukaisille saattaa vasta iän karttuessa ilmaantua purentavaivoja, hän sanoo.

Erikoishammaslääkärin mielestä hammasrivistön pienet epätasaisuudet ovat pelkästään persoonallinen juttu. Samaan saumaan hän silti painottaa, että myös kauneus on ihan hyvä syy oikomishoitoon.

— Potilasta kiinnostaa, miten oikomishoito kohentaa ulkonäköä, miltä purenta oikomishoidon jälkeen tuntuu tai mitä haittaa on, jos purentavirheen jättää hoitamatta. Jotta potilas osaisi päättää, ryhtyäkö puuhaan, kerron hoitovaihtoehdoista ja niiden kustannusarviosta.

Hammaslääkäri muistuttaa siitäkin, että oikomishoito vaatii pitkäjänteisyyttä.
— Oikominen kestää usein vuoden pari ja maksaa tuhansia euroja. Oikomiskojeetkaan eivät tunnu mukavilta suussa, Janna Waltimo-Sirén sanoo.

HAMPAAT VIUHKASSA

Valtaosa aikuisten oikomishoidoista tehdään yksityisillä hammaslääkäreillä. Vain vakavimmissa purentavirheissä hoidon voi saada julkisessa hammashuollossa.

— Julkiselle pääsee aikuinenkin, jos hänellä on esimerkiksi syömistä hankaloittava tai leuan vinoon ohjaava vaikea purentavirhe.

Erittäin syvässä purennassa alaetuhampaiden kärjet osuvat suulakeen. Silloin hampaat voivat aiheuttaa kipeän painauman pehmeään ienkudokseen ja vaikeuttaa suurestikin pureskelua.

Päinvastaisessa tilanteessa, siis avopurennassa, vain harvat hammasparit osuvat yhteen, ja sen vuoksi syömisestä tulee hankalaa.

— Risti- tai saksipurennassa olevat hampaat ohjaavat suuta suljettaessa alaleukaa joko eteen tai sivulle. Tällainen purenta voi yksinkertaisimmillaan johtua liian ahtaalle joutuneista hampaista.

Waltimo-Sirén sanoo, että harvoin aikuisen oikomishoidon aloituksen syy piilee ainoastaan ulkonäössä.
— Usein taustalla on myös purennallista haittaa.

Hampaat voivat esimerkiksi olla niin ulkonevat, että huulia on vaikea saada yhteen, tai ne viuhkaantuvat. Silloin hampaiden väliin ilmaantuu rakoja.

— Ja jos ihminen on niin tympääntynyt hampaidensa ulkonäköön ettei tohdi
hymyillä, kyllä oikomisen etuja on hyvä ainakin kysyä.

ASENNE KOHDALLEEN

Hoidon aloittamista edeltävät huolelliset selvitykset. Aluksi katsotaan potilaan yleisterveys, hampaiden ja ikenien kunto ja suunhoitotavat.

— Jos oikomiselle ei ole estettä, tehdään tarkka tutkimus. Hampaista teetetään kipsimallit, ja hampaiden, leukojen ja kasvojen alueelta otetaan röntgenkuvia. Näiden avulla todetaan purennan ongelmat ja suunnitellaan millintarkkuudella hampaiden liikuttaminen oikomiskojeilla, Waltimo-Sirén sanoo.

Seuraavassa vaiheessa hammaslääkäri kertoo potilaalleen erilaisista oiontatavoista hyötyineen ja haittoineen.

— Kaikkia ongelmia ei lähdetä korjaamaan, vaan joskus tyydytään suppeampaan ratkaisuun, jossa potilasta eniten vaivaava hampaiden asentovirhe hoidetaan. Asiakkaan on hyvä ymmärtää, etteivät hampaat ole syyttä suotta asettuneet nykyisille sijoilleen.

Vuosien oikomisen jälkeenkin huulien ja kielen paine ja pureskelu saattavat painaa oiottua purentaa takaisin lähtöasetelmiin. Monesti oikomisen päätyttyä tarvitaan lisäkojeita, joilla uusi hammasrivi saadaan pysymään ruodussa.

MILLI KUUKAUDESSA

Oikomiskojeet, niin sanotut ”raudat” liimataan sekä ylä- että alahammaskaarille tavallisesti hampaiden ulkopinnalle, etuhampaasta taaksepäin laskettaessa yleensä kuudenteen tai seitsemänteen hampaaseen. Hampaita liikutetaan vähitellen kohti tasaista rivistöä ja kohdilleen osuvaa purentaa.

— Hampaat voivat siirtyä vain millin kuukaudessa. Oikomiskojeesta luuhun välittyvä voima vaikuttaa uudistuvan leukaluun kasvutasapainoon. Hammas ikään kuin ui hitaasti uudistuvassa luussa kohti haluttua paikkaa, Waltimo-Sirén kertoo.

Hampaiden ”uittaminen” tapahtuu kiinnikkeissä olevien metallisten lankojen ja jousien avulla.

— Näitä lankoja vaihdetaan noin kuuden viikon välein. Ensin aloitetaan ohuista ja taipuisista langoista ja edetään paksumpiin ja jäykempiin.

Oikominen ei koske, mutta kun kaarilankoja vaihdetaan ja kiristellään, kiristymisen tunne tekee suun usein joksikin
aikaa helläksi.

— Tunne menee ohi muutamassa, korkeintaan viidessä päivässä, mutta sinä aikana etenkin kovan ruoan pureskelu voi olla hankalaa, hammaslääkäri muistuttaa.

VARAUDU JÄLKIHOITOON

Oikominen on ihmiskehon laskentafysiikkaa tarkimmillaan — voimien ja vastavoimien puntarointia ja niiden välistä tasapainoilua.

— Onnistuneen lopputuloksen saamiseksi aikuinenkin tarvitsee joskus öisin päälaelle tukeutuvia vetoja tai leukaluuhun asetettavia miniruuveja. Kun kojeet on poistettu, valmistetaan saman tien ylläpitokojeet tuloksen säilymiseksi, Janna Waltimo-Sirén kertoo.

Ylläpidossa alaleukaan, kuuden etuhampaan kielen puoleisille pinnoille kiinnitetään tukilanka. Yläleuassa käytetään niin sanottua retentiolevyä, jossa on suulakiosa. Osaan on kiinnitetty etuhampaiden ulkopintoja tarkasti myötäilevä kaari.

— Levyä käytetään kolmisen kuukautta yhtä mittaa, jonka jälkeen käyttöä vähennetään asteittain.

Hoitojen kesto vaihtelee sen mukaan, miten laajasta oionnasta on kyse. Aikuinen joutuu pitämään oikomiskojeita yleensä vuoden, puolitoista tai parikin vuotta.

— Mutta tuloksena onkin sitten selvästi tasaisempi, usein jopa täydellisen näköinen hammasrivi, Waltimo-Sirén sanoo.

Lue lisää
Purentaelimistön toimintahäiriöistä
Testaa narskutteletko?

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.