
Vatsatauteihin, vesirokkoon, täihin ja kihomatoihin on päiväkodeissa totuttu. Uusi epidemian aiheuttaja on streptokokki A.
Streptokokkiepidemioiden hoito herättää vanhemmissa monia kysymyksiä. Eikö angiina ole vaaraton ja tuiki tavallinen lastentauti? Miksi joissakin tapauksissa antibiootteja on määrätty koko päiväkotiryhmälle?
Joka toiselle tuttu angiina
On totta, että streptokokki A:n aiheuttamat sairaudet ovat tavallisia tauteja, jotka ovat lähes poikkeuksetta hoidettavissa antibiooteilla. Kuitenkin 1980-luvun jälkeen streptokokki A:n aiheuttamat vaikeat infektiot ovat lisääntyneet kaikkialla länsimaissa.
Tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että bakteeri on muuttunut ärhäkämmäksi.
Mitä nopeammin epidemiat pysäytetään, sitä pienempi on riski, että jollakulla tauti etenisi vaikea-asteiseksi.
Useimmille suomalaisille streptokokki A tulee tutuksi lapsuudessa angiinan muodossa. Angiinaa aiheuttavat tosin myös jotkin virukset ja muutkin bakteerit, joten ilman nieluviljelyä ei voi tietää, onko taudinaiheuttaja varmasti streptokokki A.
Streptokokki A:n aiheuttamalle angiinalle on tyypillistä kova kurkkukipu, korkea kuume ja turvonneet imusolmukkeet ilman nuhaa tai yskää.
Muita streptokokki A:n aiheuttamia sairauksia ovat märkärupi, tulirokko, ruusu ja peräaukon tulehdus.
Oireeton voi tartuttaa
Streptokokki A jää helposti kiertämään perheeseen tai päiväkotiryhmään. Tämä johtuu siitä, että noin joka viides lapsi kantaa streptokokki A:ta nielussaan tai ihollaan ilman oireita. Joskus aikuisetkin voivat olla oireettomia kantajia.
Oireetonta kantajaa ei tarvitsisi hoitaa, koska bakteeri ei aiheuta hänelle ongelmia. Hän ei kuitenkaan itse tiedä olevansa kantaja, joten hän saattaa tartuttaa muita tietämättään.
Päiväkotiryhmissä voikin syntyä tilanne, jossa bakteerista ei päästä millään eroon. Kun tartunnan saaneet lapset palaavat antibioottikuurin jälkeen takaisin päiväkotiin, he saavat tartunnan heti uudestaan, koska oireetonta kantajaa ei ole hoidettu.
Kaikki lääkekuurille?
Streptokokki A:n infektiot määritellään epidemiaksi, jos pienessä ryhmässä on vähintään kaksi ja suuressa ryhmässä 3–5 streptokokki A -tapausta kuukaudessa.
Jos kyse on pienestä ryhmästä, kuten perhepäiväkodista, viranomaisten voi olla yksinkertaisinta määrätä antibioottikuuri koko ryhmälle ilman näytteenottoa.
Suuremmissa ryhmissä hoito perustuu kuitenkin näytteenottoon. Yleensä näytteet otetaan vain niiltä lapsilta, perheenjäseniltä ja työntekijöiltä, joilla on oireita.
Jos näyte on positiivinen, potilas hoidetaan lääkekuurilla Jos epidemia ei tästä taltu, se kielii siitä, että jossakin on oireeton kantaja.
Tällöin otetaan näytteet kaikilta perheenjäseniltä ja työntekijöiltä. Jos näytteenottoa ei saada järjestymään, ei ole muuta mahdollisuutta, kuin lääkitä kaikki antibiooteilla.
Taviksesta tappajaksi
Niin kauan kun streptokokki A oireilee angiinana, märkärupena tai tulirokkona, se on hoidettavissa antibiooteilla.
Ongelmat alkavat, jos bakteeri pääsee haavan tai nirhauman kautta vereen tai ihonalaisiin kudoksiin. Tällöin puhutaan invasiivisesta infektiosta.
Vereen päästyään streptokokki A aiheuttaa verenmyrkytyksen, joka voi johtaa kuolemaan jopa muutamassa tunnissa.
Ihon alla se tuhoaa kudosta ja aiheuttaa vaarallisen yleisinfektion.
Lihakseen päästyään streptokokki A:n aiheuttama infektio voi tuhota koko lihaksen. Mediassa siitä puhutaan joskus ”lihansyöjäbakteerina”.
Hyvin vaarallinen on myös toksinen sokkioireyhtymä, jossa verenpaine laskee rajusti. Näissä infektiossa varsinainen ongelma ovat bakteerin tuottamat voimakkaat myrkyt.
Tutkijoiden mukaan streptokokki A:n ärhäköityminen johtuu juuri siitä, että se tuottaa entistä enemmän ja entistä ärhäkämpiä toksiineja. Muutama vuosi sitten Viron entisen pääministerin Edgar Savisaaren taisteli hengestään tallinnalaisessa sairaalassa. Hän oli saanut invasiivisen streptokokki A -infektion sääressään olevasta naarmusta, ja hänen jalkansa jouduttiin amputoimaan polven yläpuolelta.
Suomessakin on ollut tapauksia, joissa lapsipotilaalle on kehittynyt invasiivinen streptokokki A -infektio vesirokon jälkitautina. Tällöin bakteerit ovat päässeet pehmytkudoksiin vesirokon rakkuloista.
Vaikka vakavat streptokokki A -infektiot ovat edelleen harvinaisia, niitä on vuosittain ja kuolemiakin sattuu. Siksi streptokokki-epidemioiden seuranta on paikallaan. ●
Asiantuntija: Olli Ruuskanen, infektiotautiopin professori, Turun yliopisto.
STREPTOKOKKI A AIHEUTTAA
- NIELUTULEHDUSTA eli angiinaa. Oireena peitteet nielussa, kova kurkkukipu, korkea kuume, turvonneet imusolmukkeet. Tavallisin 5–15-vuotiailla, mutta ei tavaton aikuisillakaan. Hoidetaan antibiooteilla.
- MÄRKÄRUPEA. Oireena iholle nousevat kutiavat rakkulat. Hoidetaan antibiooteilla tai antibioottisella voiteella.
- TULIROKKOA. Oireena korkea kuume, ihottuma, joka alkaa kasvoista ja leviää ylävartaloon. Ihottuma tuntuu kanan iholta. Kielessä turvonneita näppyjä. Tulirokkoon syntyy immuniteetti, joten sitä ei voi sairastaa kahdesti. Hoidetaan antibiooteilla.
- RUUSUA. Ihonalainen infektio, joka alkaa päänsäryllä ja huonovointisuudella. Nousee kuume, jonka jälkeen infektioalue, normaalisti jalka, alkaa punoittaa. Ruusu voi uhata henkeä, joten se on hoidettava heti suonensisäisesti antibiooteilla. Älä sekoita vyöruusuun, jonka aiheuttaa vesirokkovirus.