Munuaisten toimintaa kuvaavan seerumin kreatiniinipitoisuus mitataan usein esimerkiksi verenpaine- ja diabetespotilailta, koska nämä taudit saattavat aiheuttaa munuaisvian.

Munuaiset poistavat elimistöstä kuona-aineet ja estävät hyödyllisten yhdisteiden menettämisen virtsaan. Munuaisten toiminnan heikkenemisestä seuraa virtsamyrkytys, jolloin elimistössä on liikaa monia aineenvaihduntatuotteita. Munuaisten toimintaa voidaan selvittää useilla laboratoriotutkimuksilla. Seerumin kreatiniinipitoisuuden mittaaminen on niistä yleisin.

Kreatiniinia syntyy ensisijaisesti lihasten kreatiinista aineenvaihdunnan tuloksena. Lihaksista kreatiniini kulkeutuu vereen, josta se sitten poistuu munuaisten kautta virtsaan. Pitoisuuden mittaaminen kuuluu useimpien laboratorioiden valikoimaan ja siihen tarvittava seerumin määrä on alle yhden millilitran, menetelmästä riippuen tosin hieman vaihdellen.

Lihasmassa lisää

Terveen naisen kreatiniiniarvo on 50–90 µmol/l ja miehen 60–100 µmol/l. Ero johtuu miesten suuremmasta lihasmassasta, minkä määrä on otettava huomioon, kun kreatiniinituloksia arvioidaan. Oikein lihaksikkaalla miehellä arvo 135 ei välttämättä vielä merkitse munuaisvikaa. Hyvin runsas lihansyönti voi suurentaa lihaksiston kreatiinipitoisuutta lyhytaikaisesti jopa kolmanneksella.

Kun munuaisten toiminta heikkenee, seerumin kreatiniinipitoisuus alkaa suurentua, mutta ei kuitenkaan kovin herkästi. Normaalista poikkeavaksi arvo nousee käytännössä kaikilla potilailla, kun munuaisten toiminnasta on jäljellä hiukan alle puolet.

Kreatiniinin mittausta tarkempi kuva munuaisten toiminnasta saadaan tutkimalla kreatiniinin poistuma. Se kertoo, kuinka suuren verimäärän munuaiset pystyvät tiettynä ajanjaksona puhdistamaan kreatiniinista.

Poistuma voidaan laskea samanaikaisesti mitatun seerumin kreatiniinipitoisuuden ja virtsan kreatiniinimäärän perusteella. Poistuman mittauksesta on hyötyä muun muassa tutkittaessa potilaita, joiden seerumin kreatiniinipitoisuus on noussut mutta on vielä normaaleissa rajoissa.

Seerumin kreatiniinipitoisuus ja kreatiniinin poistuma virtsaan kuvastavat munuaisten tilannetta lievässä ja kohtalaisessa toiminnanvajauksessa. Jos tauti on kovin paha ja pitoisuus hyvin korkea, kreatiniinia poistuu myös muuta kautta, esimerkiksi suoliston bakteerien hajottamana.

Suurentunut kreatiniiniarvo voi löytyä paitsi selkeässä munuaisvikaepäilyssä myös oireettomalta henkilöltä sattumalta. Se näet mitataan melko yleisesti erilaisten lääkärintutkimusten yhteydessä.

Tulehdus tai myrkytys

Suurentuneen kreatiniinipitoisuuden syy on yleensä

  • munuaistulehdus tai
  • munuaisten verenkierron huononeminen.

Jälkimmäinen voi johtua suuresta nestehukasta, muusta syystä johtuvasta sokista, tai munuaisvaltimon tai -laskimon tukoksesta.

Samoin kreatiniiniarvo voi nousta, jos

  • virtsateissä on vaikkapa kasvain tai
  • suurentunut eturauhanen on aiheuttanut tukkeuman.

Myrkytys, joka on saatu esimerkiksi nauttimalla jäähdytysnestettä korvikealkoholina, vaurioittaa munuaisia ja nostaa kreatiniinia. Monien lääkkeiden, muun muassa särky-, reuma- ja verenpainelääkkeiden, antibioottien ja sytostaattien sivuvaikutuksena voi ilmetä kreatiniinipitoisuutta lisäävä munuaistoiminnan häiriö.

Eräisiin sairauksiin liittyy lisävaivana munuaisvika etenkin, jos perustautia ei hoideta huolellisesti. Tästä syystä seerumin kreatiniini mitataan säännöllisesti esimerkiksi korkeasta verenpaineesta kärsiviltä, diabeetikoilta ja reumapotilailta, vaikka heidän munuaisensa toimisivatkin normaalisti.

Kreatiniinipitoisuus pienenee epänormaalin alhaiseksi, jos lihaskudosta on hyvin vähän, esimerkiksi halvauksen jälkeen. Pienestä pitoisuudesta ei sinänsä ole mitään haittaa.

Veren kreatiini

Vierailija 16.08.2013 klo 10:59 Voiko kreatiniini arvo olla urheilua harrastamattomalla ihmisellä, normaalipainoisella ja kokoisella, viitearvoista hiukan yli, ja silti munuaisten toiminta normaalia ? Onko jotain sairauksia mikä aiheuttaisi kreatiniinin liikamuodostumista ?
Lue kommentti