Munuaisten toimintaa kuvaavan seerumin kreatiniinipitoisuus mitataan usein esimerkiksi verenpaine- ja diabetespotilailta, koska nämä taudit saattavat aiheuttaa munuaisvian.

Munuaiset poistavat elimistöstä kuona-aineet ja estävät hyödyllisten yhdisteiden menettämisen virtsaan. Munuaisten toiminnan heikkenemisestä seuraa virtsamyrkytys, jolloin elimistössä on liikaa monia aineenvaihduntatuotteita. Munuaisten toimintaa voidaan selvittää useilla laboratoriotutkimuksilla. Seerumin kreatiniinipitoisuuden mittaaminen on niistä yleisin.

Kreatiniinia syntyy ensisijaisesti lihasten kreatiinista aineenvaihdunnan tuloksena. Lihaksista kreatiniini kulkeutuu vereen, josta se sitten poistuu munuaisten kautta virtsaan. Pitoisuuden mittaaminen kuuluu useimpien laboratorioiden valikoimaan ja siihen tarvittava seerumin määrä on alle yhden millilitran, menetelmästä riippuen tosin hieman vaihdellen.

Lihasmassa lisää

Terveen naisen kreatiniiniarvo on 50–90 µmol/l ja miehen 60–100 µmol/l. Ero johtuu miesten suuremmasta lihasmassasta, minkä määrä on otettava huomioon, kun kreatiniinituloksia arvioidaan. Oikein lihaksikkaalla miehellä arvo 135 ei välttämättä vielä merkitse munuaisvikaa. Hyvin runsas lihansyönti voi suurentaa lihaksiston kreatiinipitoisuutta lyhytaikaisesti jopa kolmanneksella.

Kun munuaisten toiminta heikkenee, seerumin kreatiniinipitoisuus alkaa suurentua, mutta ei kuitenkaan kovin herkästi. Normaalista poikkeavaksi arvo nousee käytännössä kaikilla potilailla, kun munuaisten toiminnasta on jäljellä hiukan alle puolet.

Kreatiniinin mittausta tarkempi kuva munuaisten toiminnasta saadaan tutkimalla kreatiniinin poistuma. Se kertoo, kuinka suuren verimäärän munuaiset pystyvät tiettynä ajanjaksona puhdistamaan kreatiniinista.

Poistuma voidaan laskea samanaikaisesti mitatun seerumin kreatiniinipitoisuuden ja virtsan kreatiniinimäärän perusteella. Poistuman mittauksesta on hyötyä muun muassa tutkittaessa potilaita, joiden seerumin kreatiniinipitoisuus on noussut mutta on vielä normaaleissa rajoissa.

Seerumin kreatiniinipitoisuus ja kreatiniinin poistuma virtsaan kuvastavat munuaisten tilannetta lievässä ja kohtalaisessa toiminnanvajauksessa. Jos tauti on kovin paha ja pitoisuus hyvin korkea, kreatiniinia poistuu myös muuta kautta, esimerkiksi suoliston bakteerien hajottamana.

Suurentunut kreatiniiniarvo voi löytyä paitsi selkeässä munuaisvikaepäilyssä myös oireettomalta henkilöltä sattumalta. Se näet mitataan melko yleisesti erilaisten lääkärintutkimusten yhteydessä.

Tulehdus tai myrkytys

Suurentuneen kreatiniinipitoisuuden syy on yleensä

  • munuaistulehdus tai
  • munuaisten verenkierron huononeminen.

Jälkimmäinen voi johtua suuresta nestehukasta, muusta syystä johtuvasta sokista, tai munuaisvaltimon tai -laskimon tukoksesta.

Samoin kreatiniiniarvo voi nousta, jos

  • virtsateissä on vaikkapa kasvain tai
  • suurentunut eturauhanen on aiheuttanut tukkeuman.

Myrkytys, joka on saatu esimerkiksi nauttimalla jäähdytysnestettä korvikealkoholina, vaurioittaa munuaisia ja nostaa kreatiniinia. Monien lääkkeiden, muun muassa särky-, reuma- ja verenpainelääkkeiden, antibioottien ja sytostaattien sivuvaikutuksena voi ilmetä kreatiniinipitoisuutta lisäävä munuaistoiminnan häiriö.

Eräisiin sairauksiin liittyy lisävaivana munuaisvika etenkin, jos perustautia ei hoideta huolellisesti. Tästä syystä seerumin kreatiniini mitataan säännöllisesti esimerkiksi korkeasta verenpaineesta kärsiviltä, diabeetikoilta ja reumapotilailta, vaikka heidän munuaisensa toimisivatkin normaalisti.

Kreatiniinipitoisuus pienenee epänormaalin alhaiseksi, jos lihaskudosta on hyvin vähän, esimerkiksi halvauksen jälkeen. Pienestä pitoisuudesta ei sinänsä ole mitään haittaa.

Vierailija

Veren kreatiini

Vierailija 16.08.2013 klo 10:59 Voiko kreatiniini arvo olla urheilua harrastamattomalla ihmisellä, normaalipainoisella ja kokoisella, viitearvoista hiukan yli, ja silti munuaisten toiminta normaalia ? Onko jotain sairauksia mikä aiheuttaisi kreatiniinin liikamuodostumista ?
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.