Terveys on yhdelle itsestäänselvyys, toiselle taas tietoinen tavoite tai harras haave. Iän myötä vuosittaiset varikkokäynnit tulevat yhä tärkeämmiksi. Mutta mistä tiedän, olenko terve?

Terveyden arvon ymmärtää vasta, kun sen on menettänyt, toistelemme. Ehkä näin on, mutta jatkuva terveydestä murehtiminen ei sekään ole hyvästä. On sallittua ja jopa suotavaa nauttia keveästi terveydestään!

Kiitokseksi kohtalolle riittää, että pitää itsestään järkevästi ja kunnioittavasti huolta.

Terveyden peruspilarit ovat läpi ikäkausien koko lailla samat, mutta tervettä on myös oivaltaa, että vuodet tuovat muutoksia.

Jos on onnistunut pitämään painonsa kurissa, ei tupakoi ja liikkuu säännöllisesti, voi suhtautua varsin luottavaisesti tulevaisuuteensa. Ja silti: iän kertyminen saa näkyä ja tuntua, ja elämään kuuluvat myös sairaudet.

Siksi terveys on myös tietoa. Viisas vaalii vointiaan ja tutustuu itseensä, jolloin on hyvät mahdollisuudet huomata ajoissa ne vaivat ja oireet, jotka vaativat tutkimista ja ehkä hoitoakin.

Terve aikuinen suoriutuu hyvin arkisista töistään ja velvollisuuksistaan sekä harrastuksistaan. Hänellä ei ole liikapainoa pientä pyöreyttä enempää ja hän käyttää alkoholia niukasti, ja tupakan hän on hylännyt jo ajat sitten. Hän liikkuu säännöllisesti hyvillä mielin ja nukkuu riittävästi yksilöllisen unentarpeensa  mukaan.

Aikuinen ottaa vaarin sukurasitteista, joita hänellä ehkä joidenkin tautien suhteen on, eikä hän arkaile osallistua seulontoihin, joita hänen ikäluokalleen tarjotaan. Hän käyttää hyväkseen laboratoriotestien ja verenpainemittausten kertoman ja kohentaa elintapojaan, jos lukemat näyttävät sitä vaativan. Sen
hän tekee itsensä ja läheistensä vuoksi.

35-vuotiaan terveyttä on

  • painoindeksi 19–24
  • kokonaiskolesteroli alle 5:n
  • verenpaine alle 140/80
  • liikkua 3–4 kertaa viikossa hikeen
  • olla tupakoimatta
  • välttää humalaa ja olla luottamatta ns. maksakokeisiin (todellisen kuvan juomisesta saa juomapäiväkirjalla)
  • osallistua Papa-seulontoihin
  • ottaa selvää sukurasituksista mutta olla rasittumatta niistä ylen määrin.

45-vuotiaan terveyttä on

  • pitää vyötärö alle 80 sentin (naiset) ja tai alle 94 sentin (miehet)
  • kyetä pahasti hengästymättä nousemaan rappuja, kantamaan taakkoja ja kolaamaan lunta
  • harrastaa liikuntaa iloisesti, nautiskellenja monipuolisesti
  • hoitaa hyvin sairaudet
  • nukkua riittävästi
  • tutkia rinnat kerran kuussa
  • osallistua seulontoihin
  • teettää testejä ja tutkimuksia, jos oireet sitä vaativat.

55-vuotiaan terveyttä on

  • vaihtaa lautanen pienempään, lisätä kasvisten, juuresten ja hedelmien käyttöä entisestään
  • ottaa aikaa itselle, antaa lasten pärjätä omillaan
  • vähentää alkoholinkäyttöä reilusti (enintään 1–2 olutta tai lasi kaksi viiniä päivässä)
  • hyväksyä oma seksuaalisuus: haluttomuus ei ole ongelma parisuhteessakaan, jos tilanne sopii molemmille
  • hoitaa hampaat huolella
  • tarkkailla luomia.

65-vuotiaan terveyttä on

  • arvostaa aivoja suojaamalla niitä ja antamalla niille työtä
  • syödä monipuolista ruokaa, jossa on riittävästi kuituja
  • pitää yllä ihmissuhteita myös entisiin työkavereihin
  • pitää yllä lihaskuntoa niin, että ryhti ja tasapaino säilyvät
  • olla antamatta periksi pikkuvaivoille mutta hyväksyä sairaudet osana elämää
  • käyttää huolella lääkitykset, joiden määrän ja tarpeen lääkäri tarkistaa säännöllisesti.

Lue lisää vaihdevuosien vaikutuksesta terveyteen.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.