Televisiossa ei taida mennä iltaa, jolloin DNA-jälki ei ratkaisisi rikosta. Geenitekniikasta on paljon hyötyä myös lääketieteessä. Mutta ympäristö vaikuttaa geeneihin, ja näyttää siltä, että vaikutukset periytyvät lapsillemme.

Periytymisessä on vielä paljon, mitä ei tiedetä tai ymmärretä. Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen dosentti Minna Nyström kertoo, että esimerkiksi mielenterveyden häiriöt, kuten skitsofrenia ja maanis-depressiivisyys, ovat hyvinkin periytyviä. Ne esiintyvät usein suvuittain.

Nyströmin mukaan molemmille on löydetty useita riskiä lisääviä ehdokasgeenejä, mutta tietoa ei ole tarpeeksi, jotta sitä voisi käytännön geenitutkimuksissa hyödyntää.

Diabetes taas on esimerkki taudista, jolle tiedetään jo useita sekä taudille altistavia että siltä suojaavia tekijöitä.

Tautigeenin eli taudin aiheuttavan virheellisen geenin löytyminen voi suoraan vaikuttaa sairauden ennusteeseen ja hoitoon, tai voi jopa mahdollistaa täsmälääkkeen kehittämisen. Moniin kansantauteihin kuten sydän- ja verisuonitauteihin tai diabetekseen voi periä alttiuden. Silti, jos sen tietää, voi omilla elintavoillaan, ruokavaliolla ja liikunnalla vaikuttaa taudin puhkeamiseen.

Geenien tutkimiseen liittyy myös paljon eettisiä kysymyksiä. Haluaako ihminen tietää kantavansa perinnöllisen suolistosyövän tai rintasyövän riskigeeniä? Haluavatko vanhemmat tietää odottavansa vammaista lasta?

Tarvitaanko harvinaiselle poikkeavuudelle diagnoosia? On myös kuolemaan johtavia sairauksia, joihin kaikki tautigeenin kantajat aikanaan sairastuvat. Haluavatko tällaista tautia sairastavien perheiden jäsenet tutkituttaa itsensä? Lisääkö tieto vain tuskaa?

– Varmasti näin usein on. Toisaalta tieto siitä, että perheeseen odotetaan vammaista lasta, antaa aikaa käsitellä ja hyväksyä asia jo ennen lapsen syntymää. Perheen pitää kuitenkin itse voida asiasta päättää, Nyström sanoo.

Käyttäytymisen, älykkyyden ja temperamentin periytyminen on vielä sairauksien periytymistä paljon monimutkaisempaa.

– Esimerkiksi pituuskasvu on monen geenin ominaisuus. Jos lapsella on normaalit olosuhteet kehittyä, vanhemmilta perittyjen pituusgeenien vaikutukset näkyvät lapsissa, Nyström kertoo.

Ravintokin vaikuttaa geeneihin

Geenit eivät yksistään vaikuta sairastumiseen, terveyteen tai ominaisuuksiin.

– Vaikka uusia geenejä pystytäänkin paikantamaan jatkuvasti, tulevaisuuden haaste ei niinkään ole löytää yksittäisiä geenejä. Enemminkin pitää oppia ymmärtämään geeneissä havaittujen muutosten vaikutuksia ja niiden periytymistä, perinnöllisyystieteen dosentti Minna Nyström sanoo.

Epigenetiikka on tieteenala, joka tutkii periytyviä geenin toiminnan, ei rakenteen, muutoksia. Ravinto vaikuttaa selvästi geenien toimintaan. Tietty ruokavalio voi joko estää tai edistää sairauden kehittymistä aiheuttamiensa epigeneettisten muutosten kautta, ja nämä muutokset saattavat myös periytyä jälkeläisille.

Uumajan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nälkää nähneiden isovanhempien lastenlapsien perimässä näkyy jälkiä pulavuosien puutteesta.

Esi-isien ravinnonsaannilla näytti yllättäen olevan merkitystä jälkeläisten kuolinsyihin: juuri ennen murrosikää ruoan niukkuudesta kärsineiden isien lastenlapset kuolivat harvemmin sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen, kun taas runsaasti ruokaa ennen murrosikää saaneiden miesten lastenlapsilla oli nelinkertainen riski kuolla diabetekseen.

Ravinnon ja kemikaalien aiheuttamien geenimuutosten periytymiseen liittyy vielä paljon ratkaisemattomia kysymyksiä. Se on kuitenkin selvää, että mitä syö, miten liikkuu ja kuinka paljon myrkkyjä saa elimistöönsä, vaikuttaa monien sairauksien syntyyn.

Esimerkiksi tupakanpolton uskotaan olevan perinnöllistä alttiutta paljon vahvempi keuhkosyövän riskitekijä. Ja jo odottavan äidin tupakanpoltto heijastuu lapsen pituuskasvuun.

Myös kasvuikäisen ruoalla ja unen määrällä on merkitystä. Liiallinen liikunta, tupakanpoltto tai vakavat sairaudet voivat häiritä kasvua ja kehitystä.

Miksi likinäkö lisääntyy?

Kiinnostava esimerkki ympäristömuutosten vaikutuksista on, miksi likinäköisten nuorten osuus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. On selvää, että nopeasti muuttuvat elämäntavat tai ympäristö jollakin tavalla vaikuttavat tällaisen elämistä hankaloittavan ominaisuuden yleistymiseen.

– Ainakin osittain syynä voisi olla se, että lapset lukevat ja käyttävät silmiään paljon nuoresta lähtien.
Harvardin yliopistossa tehty tuore tutkimus taas osoitti, että ilmansaasteilla on vaikutusta lapsen älykkyyteen.

Jotta tällaisiin muuttuvan ympäristömme aikaansaamiin vaikutuksiin osataan sopeutua, ne on tärkeä tunnistaa.

– Jos on totta, että ympäristön vaikutus geenien toimintaan vielä periytyy jälkeläisille, kuten pula-ajan vaikutukset jälkipolviin, on perinnöllisyystieteilijöillä uudet haasteet ratkottavina, Minna Nyström sanoo.

Lue lisää perinnöllisistä sairauksista.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Ientulehdus on flunssan jälkeen toiseksi tavallisin infektiosairaus, jota moni potee tietämättään. Koska bakteerit eivät pysy vain suussa, tulehdus kannattaa pysäyttää alkuunsa.

Ienverenvuoto on tuttua lähes jokaiselle, mutta usein verenvuoto tulee ja menee. Jos se hetkeksi loppuu, koko asia unohtuu. Ientulehdus on kuitenkin mainio naamioituja. Se saattaa tehdä tihutöitään kaikessa rauhassa, vaikka verenvuoto hiipuisikin. Tupakoitsijoilla tilanne on astetta salakavalampi, sillä tupakka on myrkkyä ikenille. Nikotiini supistaa myös verisuonia, jolloin verenvuotoa ei aina tule.

– Ainoa tapa huomata suun piilevät tulehdukset onkin käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, muistuttaa iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil.

Terve ien on väriltään kauniin vaaleanpunainen. Jos ikenet tihkuvat vähänkin verta, ne ovat tulehtuneet. Yksi ientulehduksen merkki onkin punastunut omena. Kun omenaa puraisee, siihen jää verinen viiru. Tulehtunut ien on myös usein turvonnut ja kipeä. Pahanhajuinen hengityskin voi kieliä infektiosta.

Hätkähdyttävää on, että jopa 65 prosentilla yli kolmikymppisistä todetaan syventyneitä ientaskuja, he siis sairastavat ientulehdusta, usein tietämättään. Ientulehdus saattaa iskeä herkästi esimerkiksi raskauden aikana, sillä tietyntyyppiset suun bakteerit lisääntyvät hormonaalisten tekijöiden vuoksi ja pääsevät aiheuttamaan ientulehdusta. Myös syljen eritys vähenee odotusaikana, jolloin hampaat reikiintyvät helpommin.

– Ientulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät syljen välityksellä jo äidistä vauvaan. Usein se tapahtuu niin, että tutin tippuessa lattialle äiti puhdistaa sen omassa suussaan tai maistaa samasta lusikasta, onko ruoka sopivan lämpöistä.

Aikuisilla bakteerit tarttuvat etenkin suudellessa.

Yksi hammas tai koko suu

Ientulehdus johtuu usein siitä, että ienrajojen ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen tuppaa unohtumaan, jolloin ienrajoihin kertyy bakteeripeitettä, plakkia. Kun bakteerit tekevät tuttavuutta syljen suolojen kanssa, muodostuu hammaskiveä, jonka karkea ja röpelöinen pinta on bakteerimagneetti. Toisille hammaskiveä syntyy puhdistuksesta huolimatta nopeammin, jopa parissa viikossa.

Kortteja ei jaeta tasan terveydenkään suhteen. On pieni joukko ihmisiä, joilla ientulehdus ei hoitamattomanakaan etene, mutta useimmille syntyy ajan mittaan kiinnityskudossairautena tunnettu parodontiitti. Silloin elimistön puolustussolut ryntäävät paikalle ja yrittävät vimmaisesti tappaa bakteereita.

Hammasta leukaluuhun kiinnittävät sidekudossäikeet haurastuvat, lopulta myös luuta tuhoutuu. Kun kudostuho etenee, hampaat alkavat liikkua, yläetuhampaat viuhkaantuvat ja hampaiden väliin syntyy rakoja.

–Pahimmillaan hammas voi irrota. Vaikeasti tulehtuneessa ikenessä ientaskumittari hurahtaa juuren kärkeen. Suun limakalvoille voi ilmestyä myös märkäpesäkkeitä, kertoo von Troil.

Parodontiitti voi rajoittua vain yhden hampaan tuntumaan, mutta pahimmillaan koko suu voi olla tulehduksen peitossa. Silloin tulehtuneen alueen pinta-ala saattaa olla kämmenen kokoinen. Harva meistä katselisi kovin pitkään tulehtunutta kämmentä.

Parodontiitti saattaa olla oireeton ja kivuton.

Sen kehittyminen vie yleensä vuosia, mutta joskus se voi kehittyä nopeamminkin.

Vaarallinen yleisinfektio

Vaikeaa, märkäistä ientulehdusta esiintyy erityisesti poikkeuksellisessa stressitilanteissa. Sitä nähdään joskus pakolaisilla ja sotien aikaan niin sanottu juoksuhautasuu oli yleinen myös Suomessa.

Jos ihminen sairastuu äkillisesti esimerkiksi keuhkokuumeeseen, influenssaan, syöpään tai sydäninfarktiin, suun tulehdus voi ryöstäytyä käsistä, sillä kehon puolustusta tarvitaan muualla. Kuume, yleiskunnon lasku ja nielemisvaikeudet ovat merkki siitä, että pitää mennä päivystävälle hammaslääkärille.

Kun bakteerit pääsevät verenkiertoon, ne voivat tarttua esimerkiksi vaurioituneisiin sydänläppiin tai keinoniveliin. Tulehdus voi johtaa myös ennenaikaiseen synnytykseen.

– Hoitamaton tulehdus saattaa viedä hampaat suusta, johtaa sydäninfarktiin, aivoverenkierron häiriöihin tai hengenvaaralliseen yleisinfektioon. Joka vuosi satoja ihmisiä joutuu sairaalaan, jopa tehostettuun hoitoon hammastulehduksen vuoksi. Usein heillä on jokin perussairaus tai haastava elämäntilanne, kuvailee von Troil.

Koska suussa muhivat tulehdukset heikentävät immuunipuolustusta, ne voivat pahentaa jo puhjenneita sairauksia. Joskus toistuvan poskiontelotulehduksen taustalta löytyy hammasjuuren infektio.

Diabeetikolla hoitamaton ientulehdus saattaa johtaa siihen, että verensokerit sahaavat ylös alas, insuliinin teho kudoksissa heikkenee ja lisäsairauksien vaara kasvaa. Reumaatikolla sairaus voi pahentua. Tulehtunut suu voi romahduttaa myös syöpäpotilaan kunnon ja heikentää syöpähoitojen tehoa. Syöpähoitojen alkaessa, samoin kuin esimerkiksi ennen lonkkanivelleikkausta, on tärkeää saada suusta tulehduspesäkkeet pois.

Kuin ruosteinen auto

Ihminen saattaa ajatella, että jos hammas parodontiitin vuoksi irtoaa tai joudutaan poistamaan ja jos tilillä on muutama tonni ylimääräistä, tilalle voi kätevästi pistää keinojuuren, implantin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

– Samat bakteerit käyvät myös implantin kimppuun ja voivat irrottaa senkin. Puhutaan peri-implantiitista, muistuttaa von Troil.

Hammaslääkäri vertaa parodontiittia ruosteiseen autoon, jota voidaan hoitaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on laittaa maalia päälle, mutta jos saranatkaan eivät liiku, pitää vaihtaa koko ovi. Sama pätee parodontiittiin.

– Jos vaurioita on paljon, pelkästään mekaaninen puhdistus, hammaskiven poisto ja antibioottikuuri eivät auta. Tarvittaessa ientasku pitää avata ja vaurioitunutta aluetta hoitaa kirurgisesti. Joskus hampaita joudutaan myös poistamaan, ettei tulehdus etenisi, von Troil sanoo.

Parodontiitin hoidossa tarvitaan erikoishammaslääkäriä. Hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Parodontologisen hoidon päättymisen jälkeen hoitoa voidaan myös jakaa hammaslääkärin ja suuhygienistin kesken, mikä laskee kustannuksia.

Asiantuntija: iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil, Oral Hammaslääkärit.