Televisiossa ei taida mennä iltaa, jolloin DNA-jälki ei ratkaisisi rikosta. Geenitekniikasta on paljon hyötyä myös lääketieteessä. Mutta ympäristö vaikuttaa geeneihin, ja näyttää siltä, että vaikutukset periytyvät lapsillemme.
Periytymisessä on vielä paljon, mitä ei tiedetä tai ymmärretä. Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen dosentti Minna Nyström kertoo, että esimerkiksi mielenterveyden häiriöt, kuten skitsofrenia ja maanis-depressiivisyys, ovat hyvinkin periytyviä. Ne esiintyvät usein suvuittain.
Nyströmin mukaan molemmille on löydetty useita riskiä lisääviä ehdokasgeenejä, mutta tietoa ei ole tarpeeksi, jotta sitä voisi käytännön geenitutkimuksissa hyödyntää.
Diabetes taas on esimerkki taudista, jolle tiedetään jo useita sekä taudille altistavia että siltä suojaavia tekijöitä.
Tautigeenin eli taudin aiheuttavan virheellisen geenin löytyminen voi suoraan vaikuttaa sairauden ennusteeseen ja hoitoon, tai voi jopa mahdollistaa täsmälääkkeen kehittämisen. Moniin kansantauteihin kuten sydän- ja verisuonitauteihin tai diabetekseen voi periä alttiuden. Silti, jos sen tietää, voi omilla elintavoillaan, ruokavaliolla ja liikunnalla vaikuttaa taudin puhkeamiseen.
Geenien tutkimiseen liittyy myös paljon eettisiä kysymyksiä. Haluaako ihminen tietää kantavansa perinnöllisen suolistosyövän tai rintasyövän riskigeeniä? Haluavatko vanhemmat tietää odottavansa vammaista lasta?
Tarvitaanko harvinaiselle poikkeavuudelle diagnoosia? On myös kuolemaan johtavia sairauksia, joihin kaikki tautigeenin kantajat aikanaan sairastuvat. Haluavatko tällaista tautia sairastavien perheiden jäsenet tutkituttaa itsensä? Lisääkö tieto vain tuskaa?
– Varmasti näin usein on. Toisaalta tieto siitä, että perheeseen odotetaan vammaista lasta, antaa aikaa käsitellä ja hyväksyä asia jo ennen lapsen syntymää. Perheen pitää kuitenkin itse voida asiasta päättää, Nyström sanoo.
Käyttäytymisen, älykkyyden ja temperamentin periytyminen on vielä sairauksien periytymistä paljon monimutkaisempaa.
– Esimerkiksi pituuskasvu on monen geenin ominaisuus. Jos lapsella on normaalit olosuhteet kehittyä, vanhemmilta perittyjen pituusgeenien vaikutukset näkyvät lapsissa, Nyström kertoo.
Ravintokin vaikuttaa geeneihin
Geenit eivät yksistään vaikuta sairastumiseen, terveyteen tai ominaisuuksiin.
– Vaikka uusia geenejä pystytäänkin paikantamaan jatkuvasti, tulevaisuuden haaste ei niinkään ole löytää yksittäisiä geenejä. Enemminkin pitää oppia ymmärtämään geeneissä havaittujen muutosten vaikutuksia ja niiden periytymistä, perinnöllisyystieteen dosentti Minna Nyström sanoo.
Epigenetiikka on tieteenala, joka tutkii periytyviä geenin toiminnan, ei rakenteen, muutoksia. Ravinto vaikuttaa selvästi geenien toimintaan. Tietty ruokavalio voi joko estää tai edistää sairauden kehittymistä aiheuttamiensa epigeneettisten muutosten kautta, ja nämä muutokset saattavat myös periytyä jälkeläisille.
Uumajan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nälkää nähneiden isovanhempien lastenlapsien perimässä näkyy jälkiä pulavuosien puutteesta.
Esi-isien ravinnonsaannilla näytti yllättäen olevan merkitystä jälkeläisten kuolinsyihin: juuri ennen murrosikää ruoan niukkuudesta kärsineiden isien lastenlapset kuolivat harvemmin sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen, kun taas runsaasti ruokaa ennen murrosikää saaneiden miesten lastenlapsilla oli nelinkertainen riski kuolla diabetekseen.
Ravinnon ja kemikaalien aiheuttamien geenimuutosten periytymiseen liittyy vielä paljon ratkaisemattomia kysymyksiä. Se on kuitenkin selvää, että mitä syö, miten liikkuu ja kuinka paljon myrkkyjä saa elimistöönsä, vaikuttaa monien sairauksien syntyyn.
Esimerkiksi tupakanpolton uskotaan olevan perinnöllistä alttiutta paljon vahvempi keuhkosyövän riskitekijä. Ja jo odottavan äidin tupakanpoltto heijastuu lapsen pituuskasvuun.
Myös kasvuikäisen ruoalla ja unen määrällä on merkitystä. Liiallinen liikunta, tupakanpoltto tai vakavat sairaudet voivat häiritä kasvua ja kehitystä.
Miksi likinäkö lisääntyy?
Kiinnostava esimerkki ympäristömuutosten vaikutuksista on, miksi likinäköisten nuorten osuus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. On selvää, että nopeasti muuttuvat elämäntavat tai ympäristö jollakin tavalla vaikuttavat tällaisen elämistä hankaloittavan ominaisuuden yleistymiseen.
– Ainakin osittain syynä voisi olla se, että lapset lukevat ja käyttävät silmiään paljon nuoresta lähtien.
Harvardin yliopistossa tehty tuore tutkimus taas osoitti, että ilmansaasteilla on vaikutusta lapsen älykkyyteen.
Jotta tällaisiin muuttuvan ympäristömme aikaansaamiin vaikutuksiin osataan sopeutua, ne on tärkeä tunnistaa.
– Jos on totta, että ympäristön vaikutus geenien toimintaan vielä periytyy jälkeläisille, kuten pula-ajan vaikutukset jälkipolviin, on perinnöllisyystieteilijöillä uudet haasteet ratkottavina, Minna Nyström sanoo.
Lue lisää perinnöllisistä sairauksista.
