Töiden aloitus ei automaattisesti tarkoita, että imetys loppuu. Ainakaan sen ei pitäisi, sanoo MiB-aktiivi ja work'n pump -äiti Ronja Iso-Heiko.
Yksi syy siihen, että äiti lykkää perhevaalta töihin paluuta, on pelko siitä, että imetys kärsii. Tämä selvisi Meidän Perheen teettämästä kyselystä.
Kahden lapsen äidin ja Mothers in Businessin (MiB) aktiivijäsenen Ronja Iso-Heikon mielestä työssäkäyvän äidin pitäisi saada jatkaa imetystä halutessaan. Iso-Heiko on kirjoittanut aiheesta MiB:in blogiin, jossa hän jakaa käytännön vinkkejä imetyksen onnistumiseen töiden alettua.
Iso-Heiko on itse imettänyt molempia lapsiaan sekä töissä käydessään että opiskellessaan. Hänen kokemuksensa mukaan imetykseen liittyvät käytännön järjestelyt riippuvat paljon siitä, minkä ikäinen lapsi on äidin aloittaessa työn tai opiskelun.
– Parin kuukauden ikäisenä lapsi oli mukanani luennoilla, ja puolivuotiaan kanssa järjestimme niin, että puolisoni – ja välillä myös anoppi – toi hänet yliopistolle imetettäväksi. Muut pitivät lounastauon, minä imetystauon, Iso-Heiko kertaa.
Näin vauvan ruokavälit eivät venyneet yli kolmen tunnin, sillä lounastauon lisäksi Iso-Heiko imetti vauvan ennen kouluun lähtöään ja heti kotiin palattuaan.
– Toki tämä järjestely vaati sen, että en ollut kotoa pois enempää kuin seitsemän tuntia kerrallaan, Iso-Heiko huomauttaa.
”Olin yllättynyt siitä, että pitkäkään imetysväli ei haitannut imetyksen jatkumista.”
Kuopuksen kohdalla Iso-Heiko oli kotona vuoden, kunnes palasi töihin.
– Olin yllättynyt siitä, että pitkäkään imetysväli ei haitannut imetyksen jatkumista. Maitoa tuli, vaikka en pumpannut työpäivien aikana.
Saako työpaikalla pumpata?
Iso-Heikon oma kokemus imetyksestä ja työssä käynnistä on siis melko vaivaton. Kuitenkin kun hän keräsi blogitekstiään varten kokemuksia aiheesta, selvisi, että monet MiB:n verkostoon kuuluvat äidit pitävät työn ja imetyksen yhdistämistä haastavana.
Suurin osa äideistä pitää maidontuotantoa yllä työpäivien aikana pumppaamalla, mutta haasteeksi tulee sopivan tilan löytäminen.
Lapsi oli 7 kk, kun menin töihin. Pumppasin töissä, se oli tosin haastavaa, kun työhuoneeseen saattoi kuka vain kävellä kesken kaiken sisään, vaikka oven laittoi lukkoon. Salasin pumppaamisen työpaikalla, koska nolotti aukoa paitaa työhuoneessa ja pelkäsin miesten rasvaisia vitsejä, jos olisivat kuulleet asiasta.
Monia myös mietitytti se, miten työpaikalla suhtaudutaan pumppaustaukoihin. Saako niitä pitää?
Esimerkiksi Saksassa perhevapaalta töihin palaavat äidit saavat lain mukaan käyttää kahdeksantuntisesta työpäivästään yhden tunnin imetykseen. Iso-Britanniassa ja Alankomaissa työnantajan on puolestaan tarjottava äidille rauhallinen paikka imetykselle tai maidon pumppaamiselle, Iso-Heiko kirjoittaa blogissaan.
– Olisi mahtavaa, jos imetyksestä ei tarvitsisi tehdä töissä numeroa, vaan se olisi yksi mahdollistettu asia muiden joukossa, Iso-Heiko pohtii.
Vinkit imetyksen jatkamiseen:
Keskustele työpaikallasi. Jos imetyksen jatkaminen tarkoittaa ylimääräisiä pumppaustaukoja työpäivän aikana, kerro niistä työnantajalle. Yhteiset pelisäännöt helpottavat kaikkia.
Huomioi lapsen ikä. Muutaman kuukauden ikäisen vauvan ja isomman lapsen imetys on erilaista. Pieni vauva tarvitsee ravintoa hyvinkin tiheästi, mutta isompi lapsi voi pärjätä jo pidemmällä imetystauolla.
Pohtikaa yhdessä vauvaa kotona hoitavan aikuisen kanssa, millainen järjestely sopii teille parhaiten. Hoitaako äiti maidon pumppaamisen työpaikalla, vai onko vauvan kanssa kotona oleva aikuinen valmis tuomaan vauvan imetettäväksi.
Etätyöpäivät ja työaikajärjestelyt helpottavat imetyksen jatkamista. Työnantajan kanssa kannattaa rohkeasti ottaa puheeksi kaikki eri keinot. Työnantaja saattaa hyvinkin olla valmis joustamaan mutta ei ole tehnyt sitä ennen, sillä kukaan ei ole vain tullut kysyneeksi.
Maidon pumppaaminen työpaikalla: Pumppaamiselle on hyvä järjestää oma rauhallinen tila. Äidinmaito säilyy parhaiten jääkaapissa. Mikäli pumpatun maidon varastoiminen sellaisenaan työpaikan jääkaapissa tuntuu liian henkilökohtaiselta, voi maitorasiat jemmata esimerkiksi nimikoituun kangaspussukkaan.
Kursivoitu lainaus on ote Iso-Heikon blogikirjoituksesta, johon oli kerätty kokemuksia MiB:n perhevapaalaisilta.
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
