Kaikki olettivat, että Iiris Laaksosta tulee lääkäri – nyt hän on tanssitaiteilija, joka pohtii kympin tyttöyttä

”En halua yhtään enempää elämälle vieraita seitsemän laudaturin vekkihametyttöjä lääkäreiksi, tuomareiksi ja opettajiksi." 
Toimittaja Minna Lindgren (Helsingin Sanomat 23.4.2010)

”Valitettavasti hyvän keskiarvon tyttöjä oli tulossa niin paljon, että he täyttivät pääsykoepaikatkin."
Opintoasiansihteeri Kaisu Sassi (Helsingin Sanomat 28.4.2010)

– Missä on kympin tytön oma ääni? Ovatko henkilöt, jotka kirjoittavat kympin tyttöydestä näin negatiiviseen sävyyn, itse kympin tyttöjä? tanssitaiteilija Iiris Laakso kysyy.

Hän on pohtinut kympin tyttöyttä paljon, sillä on itsekin sellainen. Laakso ja viisi muuta naisoletettua käsittelevät omaa rooliaan nykytanssiteoksessa 10tytöt.

Kympin tytöt leimataan Laakson mukaan liian helposti maailmasta mitään tietämättömiksi ja kuiviksi tyypeiksi. Heistä puhutaan nipottavina perfektionisteina, jotka vievät muiden opiskelupaikat. He täyttävät korkeakoulut, mutta se ei ole osoitus lahjakkuudesta, vaan aivottomasta ahkeruudesta ja tyttömäisestä tunnollisuudesta.

Keskustelusta puuttuu se huomio, että arvosanojen eteen on tehty valtavasti töitä ja monet koulussa menestyneet ovat myös sosiaalisesti lahjakkaita. Poikien menestykseen ei liitetä sukupuolittunutta termiä, mikä herättää Laaksossa kysymyksen: Mistä kympin tyttö termi on tullut? Onko tarkoitus vetää matto naisten alta, lytätä?

– Keneltä me ne opiskelupaikat viedään? Niiltäkö, jotka menestyivät heikommin? Pojilta? Tulokset eivät synny itsestään, vaikka kyseessä olisi lahjakas naisoletettu, Laakso sanoo.

”Keneltä me ne opiskelupaikat viedään? Niiltäkö, jotka menestyivät heikommin? Pojilta?”

Menestymisestä saa nauttia

Kympin tyttö -termi tulee ulkoa, mutta Laakso tietää, että hyvin koulussa pärjäävä tyttö samaistuu helposti hänelle annettuun rooliin ja alkaa toteuttaa sitä itse. Syntyy paine todistaa itselle ja muille, että pystyy pitämään yllä kympin tytölle asetetut standardit. Termiin liittyy myös sosiaalista häpeää: Ei haluta leimautua kympin tytöksi, koska se koetaan muiden mielestä negatiivisena.

– Vanhemmat ovat luonnollisesti usein tosi ylpeitä, kun lapsi pärjää koulussa. Mutta se voi kääntyä nuoren mielessä näin: minusta ollaan ylpeitä, koska saan hyviä arvosanoja, ei siksi että olen minä.

Laakson mukaan vanhemmat voivat yrittää purkaa menestymisen aiheuttamaa painetta kysymällä, mistä se tulee ja kuka sen asettaa. Nuorelle on tärkeää ymmärtää, että työnsä tuloksista saa nauttia. Kympit eivät ole itsestään selvyys, niistä saa olla ylpeä. Se voi olla voimauttava ajatus.

”Minusta ollaan ylpeitä, koska saan hyviä arvosanoja, ei siksi että olen minä.”

Vanhemmat voisivat kertoa olevansa lapsestaan ylpeitä muutenkin, Laakso pohtii. Nuorta voi kehua vaikkapa siitä, miten hän kohtelee muita.

Nuoren kanssa voi myös puhua siitä, tarvitseeko kaikessa olla hyvä ja mikä häntä itseä todella kiinnostaa. Usein menestyvät tytöt yrittävät opiskella kaikkea menestyksekkäästi, varmuuden vuoksi.

Laakso kertoo ajattelleensa pitkään, että hänestä tulee lääkäri, koska ihmiset hänen ympärillään olettivat niin. Sitten hän tajusi, että ei edes oikeastaan pidä biologiasta, fysiikasta ja kemiasta, vaikka oli niissä hyvä. 

– Olisi hyvä myös miettiä, minne nämä kympin tytöt häviävät aikuisuudessa. Ovatko he kenties niitä suorittajanaisia, jotka uupuvat ja masentuvat, koska eivät jatkuvasta suorittamisesta huolimatta etene ja koe olevansa tarpeeksi?

"Heidän murheitaan ei useinkaan kuulla. Hehän ovat niin fiksuja tai ainakin ahkeria, etteivät tarvitse tukea. Usein siitä seuraa burn out ja masennus. Vielä siinäkin vaiheessa ajatellaan, että he parantavat itse itsensä, kun heille lykkää käteen jonkin itsehoito-oppaan.”
Psykologi Vesa Nevalainen, Psyko-blogi 

F-Art Housen nykytanssiteos 10tytöt esitetään Helsingin Stoassa 30.3.2019.