Keppihevosia syntyy niin omaan käyttöön kuin tilauksiinkin.
Keppihevosia syntyy niin omaan käyttöön kuin tilauksiinkin.

Ompeluharrastus on Tiiulle niin rakas, että vanhemmat joutuvat välillä pyytämään tytärtä puuhailemaan muutakin kuin ompelemaan.

”Sain ompelukoneen neljännellä luokalla, mutta olin ommellut käsin erilaisia juttuja jo paljon ennen sitä. Äiti ja isi joutuu aina välillä sanomaan, että nyt lopetat sen ompelemisen – sulla on kiire kouluun tai harrastukseen.

Nykyään ompelen eniten keppihevosia. Suunnittelen hevoset kaavoista lähtien itse. Tarvikkeita olen saanut sukulaisilta, naapureilta ja pyytänyt joululahjaksi. Etsin kirppareilta vanhoja kasseja ja kankaita. Kasseista käytän nahkaiset osat ja erilaiset soljet. Jotain joutuu aina ostamaan uutenakin.

Suunnittelen itse myös suitset ja muut kepparitarvikkeet. Niiden teossa saa käyttää strasseja, kuumaliimaa, nahkaneulaa ja muuta tilpehööriä. Se on tosi pikkutarkkaa.

Äiti ja isi joutuu aina välillä sanomaan, että nyt lopetat sen ompelemisen – sulla on kiire kouluun tai harrastukseen.

Olen ommellut myös laukkuja ja pussukoita, ja koittanut suunnitella vaatteita. Tykkään myös virkata ja neuloa, punoa ja kutoa poppanaa tai mattoja. Puukäsitöistäkin, sahaamisesta ja sellaisesta, tykkään!

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Keppareiden teossa kivaa on se, että ei koskaan tiedä, miltä ne tulee näyttämään ennen täyttövaihetta. Kepparin luonne näkyy vasta sitten, kun se on kokonaan valmis.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla