Kiusaamisen yleisöksi ei pidä suostua, Tuomas Kurttila sanoo. Kuva: Aku Isotalo
Kiusaamisen yleisöksi ei pidä suostua, Tuomas Kurttila sanoo. Kuva: Aku Isotalo

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ehkäisisi kiusaamista kaverivastuulla – mitä se tarkoittaa?

Pienelläkin lapsella on valtaa suhteessa toisiin. Aikuisten pitäisi huomata se ja jalostaa sitä siihen suuntaan, että lapset myös ottavat vastuuta siitä, että ketään ei jätetä yksin, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Hän haluaa tuoda esiin keskustelua kaverivastuusta. Se on lapsen vastuuta siitä, että hän toimii reilusti muita kohtaan.

– Lapsen pitää tietoisesti ymmärtää, että se mitä hän tekee – tai jättää tekemättä – vaikuttaa toisiin. Kaverivastuu on arjessa olevaa reiluutta, jota osoitetaan omilla teoilla ja toiminnalla joka päivä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lasten vastuun korostaminen ei tarkoita sitä, että heidät jätetään setvimään kaverisuhteita keskenään, Kurttila korostaa. Aikuisten tehtävänä on tukea lapsen kehitystä vastuulliseen suuntaan sekä tunnistaa ja opettaa myönteisiä tapoja toimia. Lisäksi vanhempien ja esimerkiksi opettajien pitää myös huomata ne hetket, joissa lapsi ei osaa tai halua kantaa vastuuta kavereista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Lapsen pitää ymmärtää, että se mitä hän tekee tai jättää tekemättä, vaikuttaa toisiin.”

Lapsen ei tarvitse mennä suunapäänä väliin pelottavalta näyttävään tilanteeseen, Kurttila sanoo. Siinä tilanteessa toimiminen on sitä, että kertoo tapahtuneesta aikuisille, vaikka jälkikäteenkin.

– Toimimattomuus on myös tietynlaista hiljaista toimimista. Yleisöksi ei pidä suostua.

Lapsen oikeuksien rinnalle tarvitaan puhetta lapsen vastuista

Kouluterveyskyselyn mukaan viikoittain kiusatuksi tulevien lasten määrä on laskenut. Vuonna 2017 yläkoulun oppilaista vähintään kerran viikossa koulukiusattuna oli noin 6 prosenttia oppilaista. Sosiaalisen piirin ulkopuolelle joutumisen kokemus on kipeä, ja tunne näkymättömyydestä voi seurata läpi elämän.

Kurttilan mukaan lapsen oikeuksien rinnalle tarvitaan enemmän puhetta myös lapsen vastuista.

– Näen itse, että lapsissa on toimijoina valtava voima. Sen huomaaminen on myös lapsen kunnioittamista. Jotta pääsemme kiusaamisen ehkäisyssä eteenpäin ne vielä puuttuvat askeleet, juuri lapset ovat se käyttövoima, joka pitää ottaa paremmin esiin.

Miten kaverivastuuta sitten voisi tukea arjessa? Esimerkiksi muotoilemalla sen konkreettisesti osaksi koulujen järjestyssääntöjä, opetussuunnitelmaa ja varhaiskasvastusta, Kurttila vastaa. Mutta myös kotona sen voi huomioida.

– Jokaisen vanhemman ihan keskeinen tehtävä on tunnistaa, millaista oman lapsen toiminta on, ja ottaa se lapsen kanssa puheeksi. Lisäksi voi miettiä, millaisia sääntöjä ja rajoituksia itse asettaa esimerkiksi sille, keitä saa kutsua kotiin leikkimään tai synttäreille.

– Aikuisten pitää omalla toiminnallaan mahdollistaa se, että lapsi voi kasvaa ottamaan tällaista vastuuta.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla