
Ensimmäinen sääntö: älä suutu, kun lapsi puhuu seksistä, seksuaalikasvattaja Anna-Riitta Kässi neuvoo.
Lapsen jutut ovat yhtäkkiä levottomia, ja leikkiin on tullut seksiin viittaavia sävyjä. Aikuista ahdistaa – miten tähän nyt pitäisi suhtautua?
Seksuaalikasvattaja Anna-Riitta Kässi kehottaa puhumaan lapselle seksistä sallivasti ja neutraalisti ilman häpäisyä ja arvottamista.
Jo pienelle lapselle oleellisia perusjuttuja ovat nämä: Mitään ei tehdä toiselle ilman lupaa. Aina voi sanoa ei. Omat, yksityiset kehonosat ovat uikkarin alla.
– Ja viimeistään kouluun mennessä lapsen on syytä tietää, miten vauvat saavat alkunsa, Kässi lisää.
– On lapselle nolo tilanne, jos hän luulee pikkusiskon tulevan vauvatehtaasta.
Anna-Riitta Kässi antaa neuvonsa vanhemmille, joiden lapset kysyvät seksistä.
Mikä on vähintä, mitä vanhemman tulisi puhua lapselle seksistä?
”Alle kouluikäisen kanssa ei tarvitse jutella seksistä mitään, ellei hän kysy. Kysyvälle lapselle voi vastata mahdollisimman yksinkertaisesti. Osalle lapsista riittää hyvin pintapuolinen vastaus, toiset lapset haluavat tietää kaiken solutasolla jo viisivuotiaina.
Lasten saamista ei pidä sekoittaa seksiin, sillä seksi on paljon muutakin. Pienelle koululaiselle sana voi tulla jostakin tutuksi, ja lapsi saattaa nähdä vanhemmat seksipuuhissa. Silloin käsitettä voi kuvailla konkretian kautta: Seksi on semmoista, mitä voi tehdä isompana esimerkiksi silloin, kun kaksi ihmistä tykkää tosi paljon toisistaan. Siinä haluaa tehdä toiselle ihmiselle hyvää ja kosketella ja suukotella kohtia, jotka jäävät uikkarin alle.
On tärkeää korostaa, että seksiin kuuluu se, että osapuolet haluavat tehdä sitä yhdessä. Kannattaa jättää puheesta mahdollisimman paljon arvottavia määreitä pois – ei ole tarpeen sanoa, että seksi kuuluu vain aikuisille, sillä nuoretkin tekevät sitä. Ei tarvitse sanoa, että se kuuluu rakkauteen, koska näin ei aina ole. Ei rakkaustaan aina kuulu seksiin. Parisuhteeseenkaan seksi ei ole välttämättä kytköksissä, sillä sitä voi tehdä yksinkin tai satunnaisen kumppanin kanssa.
Pienellekin koululaiselle voi kertoa, että seksi voi kuulosta erikoiselta, mutta sen käsite on helpompi ymmärtää, kun on isomman ihmisen hormoneja.
Pienet koululaiset puhuvat usein seksimisestä. Se on hyvä termi! Lapsille se on myös selvempi kuin seksin harrastaminen, sillä harrastus tuntuu heistä oudolta ajatukselta tässä yhteydessä.
Isojen koululaisten kanssa voi jutella siitä, että voi olla erilaista seksiä, ja että siihen voi liittyä tunteita tai sitten ei. Myös seksitautien ja raskauden ehkäisystä on tärkeää puhua hyvissä ajoin. Salliva ajattelutapa on tärkeä, että lapsi voi itse rakentaa oman seksuaalisen identiteettinsä myöhemmin vailla paineita tai syyllisyydentuntoa."
Miten lapsen seksiin viittaaviin leikkeihin pitäisi suhtautua?
”On ihan tavallista, että lapset leikkivät seksiä esimerkiksi leluilla tai 'seksivät puuta'. Vanhemman tehtävä on huolehtia siitä, että jokainen lapsi näkee ja kuulee vain ikätasolleen sopivia juttuja. Silti pienetkin lapset saattava nähdä seksiin liittyvää kuvastoa esimerkiksi musiikkivideoissa. Siitä ei tarvitse huolestua, elleivät ajatukset ala pyöriä vain tämän yhden aiheen ympärillä. Kehoon liittyviin leikkeihin tulee puuttua myös silloin, jos niihin liittyy vallankäyttöä: esimerkiksi selvästi eri ikäiset eivät ole tässä tasavertainen leikkikaksikko.”
Miten reagoida, kun pieni koululainen puhuu panemisesta?
”Lapselle voi heittää pallon takaisin: mistä sinä puhuitkaan? Mitä se mielestäsi tarkoittaa? On paljon viisaampaa selvittää, mitä käsite lapselle tarkoittaa sen sijaan että vain kieltäisi häntä käyttämästä koko sanaa.
Usein käy ilmi, että lapsi ei edes tiedä, mistä puhutaan. Silloin käsitettä voi avata, mutta aina se ei ole tarpeen. Joskus voi vaikuttaa siltä, että lapsi voi joutua noloon tilanteeseen, koska ei tiedä sanan merkitystä. Silloin vanhempi voi kertoa, että se on yksi sana jota käytetään kun tarkoitetaan seksiä. Oleellista on vanhemman lempeä asenne ja se, ettei hän aiheuta häpeää aiheen ympärille.”
Jos pieni lapsi törmää pornoon, miten selittää hänelle, mitä se on?
”Pornosta ei tarvitse kertoa etukäteen. On todennäköistä, että lapsi törmää siihen jo alakouluaikana, mutta on eri asia, näkeekö hän sitä sattumalta vai katsooko itse aktiivisesti.
Monesti voi käydä niin, että pornon näkeminen saa lapsen mietteliääksi ja vaisuksi. Voimakkaat kuvat voivat vaikuttaa uniin. Silloin vanhemman kannattaa avata keskustelua lempeästi: oletko nähnyt jotakin, mikä on tuntunut oudolta?
Jos lapsi kertoo nähneensä pornoa, kannattaa syyllistämisen tai syyllisen etsimisen sijaan olla kiitollinen. Onpa hienoa, että kerroit! Silloin on todennäköisempää, että lapsi kertoo vaikeista asioista toisenkin kerran, sillä hän tietää, ettei vanhempi suutu. Myöhemmin eteen voi tulla paljon raskaampiakin pulmia, kun lapsi kasvaa.
Porno ei kuulu lapsille, ja siksi siitä tulee pienelle ihmiselle outo olo. Lapselle voi kertoa, että siksi pornossa on ikäraja, ja että kyse on siitä, että aikuiset näyttelevät seksiä. Tilanteet eivät ole oikeita.
Paljon riippuu siitä, millaista pornoa lapsi on nähnyt. Sinällään pornoa ei ole syytä demonisoida, sillä se voi olla luonteva osa omaa seksuaalisuutta myöhemmin.”
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.