Hitaat askareet auttavat aivoja toipumaan ADT:sta. Kuva: iStockphoto
Hitaat askareet auttavat aivoja toipumaan ADT:sta. Kuva: iStockphoto

Aivotutkijat kertovat, miten itse aiheutetusta keskittymishäiriöstä ADT:sta pääsee eroon.

Jos tuntuu, että edes rauhallisina hetkinä et pysty keskittymään yhteen asiaan, saatat kärsiä ADT:sta, itse aiheutetusta keskittymishäiriöstä.

Aivot voi onneksi opettaa siitä irti, sanovat aivotutkijat Mona Moisala ja Minna Huotilainen kirjassaan Keskittymiskyvyn elvytysopas (Tuuma, 2018).

Aloita korjausliike näillä neuvoilla:

1. Hallitse kännykkää, älä anna sen hallita sinua

Älylaitteet houkuttelevat tarkistamaan vielä nopeasti sähköpostin tai somekavereiden kuulumiset. Jatkuva puhelimen vilkuilu vahvistaa aivojen taipumusta poukkoiluun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Onnistuuko istunto ilman selailua?

Jos huomaat, ettet mene enää edes vessaan ilman puhelinta, tee siitä itsellesi haaste. Onnistuuko istunto ilman selailua? Seuraavaksi kokeile, pystytkö odottamaan hissiä tai seisomaan liikennevaloissa ilman puhelimeen vilkuilua.

Mona Moisala esimerkiksi on tehnyt itselleen säännön, ettei enää selaa puhelinta bussissa.

Illalla puhelin kannattaa laittaa ajoissa pois, koska se voi viivästyttää unen tuloa ja heikentää unen laatua.

2. Lisää päivääsi hitaita hommia, vaikka miten ärsyttäisi

Rauhalliset hetket ovat mielen palautumiselle tärkeitä. Silloin aivot järjestelevät päivän mittaan koettua. Nykyarjesta on monet yksitoikkoiset askareet siivottu tehokkaasti pois – harva enää hakkaa halkoja, tiskaa käsin, parsii sukkia, lypsää lehmiä.

”Samalla olemme menettäneet nämä rauhalliset toiminnantilat, joissa mieli on vapaa yhdistelemään asioita, pohtimaan syvällisesti, käsittelemään tapahtuneita tilanteita, suunnittelemaan tulevaa ja toimimaan huoltotehtävissä”, aivotutkijat kirjoittavat kirjassaan.

Siksi ADT-toipilaan kannattaa ottaa itselleen jokin hidas, monotoninen askare ja tehdä siitä itselleen läsnäoloharjoitus. Tiskatessa voi tunnustella, miltä veden lämpö tuntuu käsissä ja miltä tiskiaine tuoksuu. Kehon viesteihin keskittyminen auttaa mieltä rauhoittumaan ja tulemaan tähän hetkeen.

3. Vähennä multitaskaamista

Monen asian tekeminen samaan aikaan on tutkitusti tehoton tapa saada asioita aikaan. Tehtävästä toiseen hyppiminen kuormittaa etuotsalohkoa tarpeettomasti: aivot savuavat, tuloksia tulee vähän.

Kannattaa rajata aikaa, jolloin on viestien saatavilla.

Ruuhkavuosien yksi kuormittava elementti on lasten kouluun, terveyteen ja harrastuksiin liittyvä informaatiotulva: wilma-viestit, hammaslääkäriajat, harrastuskyytien järjestely. Miten kaiken tämän sumplimisen kanssa voi elää ilman moniajoa?

– Kannattaa rajata aikaa, jolloin on näiden viestien saatavilla. Sen sijaan että antaa piippausten keskeyttää jatkuvasti, voi ottaa alkuillasta jonkin yhden hetken, jolloin hoitaa kootusti lasten asioihin liittyvät järjestelyviestit. Jos lapsi on jo isompi koululainen, järjestelyitä voi pohtia yhdessä hänen kanssaan, jolloin hetkestä tulee enemmän perheen yhteistä aikaa, Huotilainen ehdottaa.

4. Pidä kiinni levosta ja liikunnasta

Kun sekä töissä että kotona on kiirettä, saattaa tuntua helpolta tinkiä ensimmäisenä vanhemman liikuntaharrastuksesta. Juuri siitä ei kannata – sekä oman että perheen hyvinvoinnin takia.

– Kun vanhempi pitää kiinni jumpasta tai lenkistä, näyttää samalla lapselle, että omasta kehosta ja mielestä on tärkeää pitää huolta, vaikka se tarkoittaisi että imurointi jää sillä kertaa väliin, Minna Huotilainen sanoo.

ADT:stä kannattaa pyristellä eroon, koska se vaikuttaa kaikkeen vuorovaikutukseen, myös lasten ja vanhempien suhteisiin.

– Tutkimuksissa on huomattu, että ihminen on stressaantuneena vähemmän empaattinen kuin normaalisti eikä pysty yhtä hyvin katsomaan asioita muiden näkökulmasta, Huotilainen sanoo.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla