Kuva: <span class="photographer">Satu Kemppainen</span>
Kuva: Satu Kemppainen

Kaikissa kouluissahan näitä on, ajattelimme, kun lapsi aloitti ekaluokan sisäilmaremontin keskellä.

Lapsi aloitti viime syksynä ekaluokan koulussa, jota remontoidaan – jälleen kerran – sisäilmaongelman takia. Hienoa, että remontoidaan, ajattelimme. Kaikissa kouluissahan näitä on. Ehkä oireilu koulussa on nyt historiaa. Ehkä rehtorin henkilökohtaiset vetoomukset ilmastoinnin pitämisestä päällä koko ajan ovat viimein tehonneet. Ehkä ei haittaa, että yhtenäiskoulun oppilaista vain muutama luokka pääsee väistötiloihin remontin ajaksi. Ehkä ei tarvitsekaan huolestua mistään.  

Oireilu alkoi kuukauden koulutien jälkeen.

Toisin kävi. Oireilu alkoi reilun kuukauden koulutien jälkeen: jatkuvaa allergista nuhaa, epämääräistä vatsakipua, pahoinvointia liikuntasalissa, kerran kuussa nouseva kuume. Viimeisenä kahtena päiväkotivuotenaan hän poti yhteensä kaksi sairauspäivää. Jo ennen joulua niitä ehti kertyä moninkertaisesti.

Yritimme tehdä voitavamme. Wilma-viesti opelle: ei meidän lasta liikuntasaliin ennen kuin se on remontoitu. Sähköposti oireista rehtorille, soitto terveydenhoitajalle, joka kirjaa lapsen oireet ylös. Viesti kaupungin ympäristötarkastajalle, joka vie vanhempien huolta kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle. Siellä päätetään sitten joskus, ovatko koulun tilat turvalliset opetukseen. Käynti koululääkärillä, jolta riitti kyllä myötätuntoa. Toivotaan nyt, että remontti auttaa. Totisesti toivotaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Toivotaan, toivotaan -osastolla olemme edelleen. Toivotaan, että sisäilmakyselyn mukaan 140 päivittäin oireilevaa lasta on riittävä määrä vakuuttamaan virkamiehet siitä, että jo tehdyt korjaukset eivät riitä. Toivotaan, että kesän yli jatkuvassa remontissa korjataan rakenteita eikä vain tiivistetä saumoja silikonilla. Toivotaan todella, ettei yksikään urakoitsija tee enää samaa kuin se, joka väitti luokan sisäseinän olevan kunnossa ja paikkaa sitä takaisin umpeen. Että ilmastointi pidetään päällä – mitään dataa kaupunki ei tästä pyynnöistä huolimatta ole pystynyt antamaan. Että kohta seitsemän vuotta kestänyt oireillaan-korjataan-oireillaan-korjataan lisää-oireillaan edelleen -kierre loppuu.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lasten terveyden ei kuulu olla kiinni vanhempien aktiivisuudesta ja voimavaroista.

Ja samaan aikaan on irvokasta tiedostaa, että nämä oppilaat ovat onnekkaita: heidän vanhemmillaan on jaksamista laatia ja purkaa sisäilmakyselyjä, kerätä tietoa lautakuntiin päätösten vauhdittamiseksi ja taistella lastensa terveyden puolesta. Kaikilla lapsilla näin ei ole. Kuten ympäristölääketieteen professori Tuula Putus sanoo jutussamme: ”Ensimmäiset 25 vuotta uskoin siihen, että kyse on tietämättömyydestä, mutta nyt ajattelen, että kuntia kiinnostaa enemmän raha kuin lasten terveys”. 

Ei lasten terveyden kuulu olla kiinni vanhempien aktiivisuudesta ja voimavaroista. Se on ihan kaikkien asia. Kalliiksi se tulee ennemmin tai myöhemmin.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla