Punkki ei välttämättä tarraa heti kiinni, vaan kuljeskelee kehossa etsien parasta paikkaa. Tutki tarkkaan kohdat, joissa iho on ohutta ja verisuonia on paljon kuten kainalot, nivuset, polvitaipeet ja hiusraja.  Kuva: iStockphoto
Punkki ei välttämättä tarraa heti kiinni, vaan kuljeskelee kehossa etsien parasta paikkaa. Tutki tarkkaan kohdat, joissa iho on ohutta ja verisuonia on paljon kuten kainalot, nivuset, polvitaipeet ja hiusraja. Kuva: iStockphoto

Borreolioosin voi saada missä tahansa Suomessa, puutiaisaivokuumeen lähinnä rannikkoseudulla. Sama puutiainen voi levittää näistä taudeista kumpaakin.

Punkkikausi on alkanut, ja vanhemmat pohtivat rokottaako lapsensa vai ei. Monesti ihmisten puheissa menee sekaisin punkkien eli puutiaisten levittämät infektiosairaudet: borrelioosi ja puutiaisaivokuume eli tick-borne encephalitis, TBE. Ensimmäiseen tepsii antibiootti, toiseen rokote.

Borrelioosi on bakteerin aiheuttama tulehdus

Borrelioosi-infektioita todetaan Suomessa vuosittain tuhansia, joista laboratoriotutkimuksella noin 1500. Borrelioosia hoidetaan antibioottikuurilla. Antibiootti tehoaa borrelioosiin aina. Jos tauti on levinnyt keskushermostoon, niin usein hoitona on suonensisäinen antibiootti.

Noin 20% punkeista kantaa Borreliaa. Punkit kannattaa poistaa vuorokauden sisällä, mitä kauemmin punkki on kiinni, sen todennäköiusempää on tartunta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Borrelian ensimmäinen oire on 12–72 tunnin sisällä punkin pureman ympärille leviävä rengasmainen punoitus. Jos ihomuutosta ei huomata ja hoideta, muutama kuukausi tartunnan jälkeen iholle voi ilmestyä sinertäviä ja punertavia kyhmyjä ja ihottumaa. Yleensä noin kuusi kuukautta tartunnasta saattaa esiintyä myös halvauksia ja hermo-oireita sekä niveltulehduksia. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Punkit ovat levinneet ympäri Suomea, ja niitä on yhä enemmän ilmaston lämpenemisen ja peurojen lisääntymisen myötä. Borreliabakteeria löytyy sieltä, mistä punkkejakin. 

Puutiaisaivokuume on virustauti

Puutiaisaivokuumetta eli TBE:tä ei voida hoitaa, mutta sitä vastaan on rokote.

TBE-virus tarttuu punkista helpommin kuin borrelioosibakteeri, mutta vain pieni osa infektoituneista henkilöistä sairastuu vakavasti, suurimmalla osalla tauti oireilee lievänä flunssana. Suomessa tilastoidaan noin 60 puutiaisaivokuumetta vuodessa. Sairastuneista noin 10 prosenttia saa vakavia hermosto-oireita, ja noin 5 prosentille jää pysyviä haittoja. Puutiaisaivokuumeeseen kuolee noin 2 henkilöä vuodessa.

TBE:n itämisaika on noin 1–2 viikkoa. Ensimmäinen oire on pienehkö flunssa. Noin pari viikkoa flunssan jälkeen voi ilmetä aivokalvontulehduksen tyyppisiä oireita kuten päänsärkyä, sekavuutta huonovointisuutta, jopa halvauksia sekä puheentuottamisen ja tasapainon ongelmia.

Puutiaisaivokuumevirushavainnot sijoittuivat pääosin THL:n määrittelemille riskialueille, erityisesti Ahvenanmaalle.

Puutiaisaivotulehduksen riskialueita Suomessa:

Ahvenanmaa 
Ilomantsi
Kemi-Simon kuntarajan rannikkoalue
Kirkkonummi 
Kokkola
Kotkan saaristo 
Kustavi
Lappeenranta 
Lohja
Luoto
Naantali
Parainen
Pyhäjoki
Raahe
Raasepori
Rauma
Sipoo 
Taipalsaari 
Turku

Lisäksi vuosina 2016–2017 puutiaisaivotulehdustapauksia raportoitiin Espoossa, Helsingissä, Iissä, Iisalmessa, Kaarinassa, Keminmaalla, Lapinlahdella, Oulussa, Taivassalossa ja Vaasan saaristossa.

Asiantuntijana jutussa toimi sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla